Työkyvyn tuen tiimi ja työkyvyn tuen verkosto / IISAKKI - Iisalmen työkykytiimi

Osatyökykyisten työttömien yksilöllisten, kokonaisvaltaisten työkyvyn tuen tarpeiden huomioimiseksi koottu monisektorinen, -alainen ja -ammatillinen verkosto, jonka tavoitteena on laatia asiakkaiden työkyvyn tuen suunnitelma ja sen toteuttaminen, arviointi ja seuranta.

Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen tiimi ja työkyvyn tuen verkosto / IISAKKI - Iisalmen työkykytiimi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Osatyökykyisten työttömien yksilöllisten, kokonaisvaltaisten työkyvyn tuen tarpeiden huomioimiseksi koottu monisektorinen, -alainen ja -ammatillinen verkosto, jonka tavoitteena on laatia asiakkaiden työkyvyn tuen suunnitelma ja sen toteuttaminen, arviointi ja seuranta.

Toteutuspaikka
Iisalmen kaupunki
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Iisalmi
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

11.06.2021

Viimeksi muokattu

20.12.2022
Ratkaisun perusidea

Työkyvyn tuen tiimi ja työkyvyn tuen verkosto on asiakkaan suostumukseen perustuva toimintamalli, johon kuuluu asiakkaan lisäksi edustajia esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista, julkisista työvoimapalveluista, Kelalta sekä muualta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoista sekä asiakkaan läheisverkostosta. Työkyvyn tuen tiimissä ja työkyvyn tuen verkostossa arvioidaan, ohjataan ja neuvotaan työ- ja toimintakykyyn sekä kuntoutukseen liittyvissä asioissa sekä asiakkaita että ammattilaisia.

    Toimintaympäristö

    Iisalmi on vajaan 22 000 asukkaan seutukaupunki Ylä-Savossa. Ikärakenne painottuu työikäisen väestön jälkeen ikääntyneisiin asukkaisiin. Sosiaali- ja terveyspalvelut iisalmelaisille samoin kuin kiuruvetisille, sonkajärveläisille ja vieremäläisille tuottaa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, jonka alueella asuu noin 37 000 asukasta. Vuoden 2023 alusta lähtien sosiaali- ja terveyspalvelut alueella tuottaa Pohjois-Savon hyvinvointialue.

    Iisalmi kokoaa niin asukkaita kuin palveluvirtaa lähikunnista, ja erityisesti vahvalla teollisella tuotannollaan tarjoaa niin koulutus- kuin työmahdollisuuksia sekä paikallisille että muualta muuttaville. Työllistyminen erityisesti yrityssektorille edellyttää niin spesifiä osaamista kuin vahvaa työ- ja toimintakykyä. Haasteena on, etteivät työvoiman tarve ja tarjonta kohtaa.

    Iisalmessa työvoimaa oli syyskuun 2022 tilaston mukaan 9 455 henkilöä. Työttömiä työnhakijoita oli 978 henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömiä oli 48,3 % (Työllisyyskatsaus Syyskuu 2022 (ely-keskus.fi)). Pitkäaikaistyöttömistä iso osa on rakennetyöttömiä. Osatyökykyisiä työttömistä työnhakijoista oli tiedossa 175 henkilöä. Työkyvyn tuen tarpeita on todennäköisesti useammallakin työttömällä työnhakijalla, mutta työ- ja toimintakyvyn kapeutumaa ei ole havaittu, tiedostettu eikä tunnistettu välttämättä edes asiakkaan itsensä toimesta, tai asiakkaalle soveltuvia sijoittumismahdollisuuksia tai palveluita ei ole olemassa tai asiakas ei niihin ohjaudu. 

    Työttömien terveystarkastuksessa Iisalmessa on vuosina 2018 - 2019 käynyt vuosittain noin yhdeksän prosenttia työttömistä. Työttömien terveystarkastuksia Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella toteuttaa yksi kokoaikainen terveydenhoitaja. Työttömien terveystarkastuksissa olisi tarvetta työpari- ja verkostotyöskentelylle, sillä asiakkaiden haasteet ovat usein monialaisia. Ammattilaisten osaamisen kehittämistä tarvitaan erityisesti kuntoutustarpeen tunnistamiseksi oikea-aikaisesti ja kuntoutuspalveluiden, niin ammatilliseen kuin lääkinnälliseen kuntoutukseen, ohjaamiseksi. 

    Työkyvyn tuen palvelujärjestelmän ja palveluketjujen kehittämistä tarvitaan, jotta kokonaisvaltaiset ja yksilölliset palvelupolut heikossa työmarkkina-asemassa oleville turvataan ja yhdenmukaistetaan. 

    Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

    Asiakasymmärryksen kerryttäminen aloitettiin osallistumalla Työkykyohjelman Työkyvyn tuki - työkyvyn ja työllistymisen tuen koulutukseen, johon osallistui kymmenen henkilöä, hanketyöntekijöitä ja hankkeen kanssa yhteistyötä tekeviä. Tämän jälkeen paras asiakasymmärryksen lisääjä on ollut hankkeen asiakastyö verkostoineen. Asiakassegmentiksi on valittu työikäiset 18 - 64 -vuotiaat työttömät henkilöt, joilla on työkyvyn tuen tarpeita ja joilla ei ole käytettävissään työterveyshuollon tai opiskelijaterveydenhuollon palveluita. 

    Asiakkaita on osallistettu oman työkyvyn tuen palvelunsa suunnitteluun, järjestämiseen ja tuottamiseen. Asiakasta ei nähdä palveluiden kohteena, vaan yhdenvertaisena toimijana omassa palveluprosessissaan. Asiakkaan henkilölähtöiset tavoitteet ovat palveluiden suunnittelun perusta.

    Kokemustiedon kohdatessa ammattilaistiedon palvelua voi tarkastella useammasta näkökulmasta ja näin kehitetään palvelun laatua ja palvelujärjestelmää. Asiakasosallisuuden varmistamiseksi asiakkailta on pyydetty palautetta suullisesti jokaisella tapaamisella ("miltä tämä käynti sinusta tuntui?"). Lisäksi asiakkailta on kerätty kirjallista palautetta palveluiden kehittämiseksi anonyymin sähköisen kyselyn avulla.

    Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

    Hankkeessa verkoston kokoaminen edellytti eri toimijoiden kontaktointia. Kontaktointi vaati aikaa ja taustatyötä sekä hyviä digitaalisia taitoja. Kontaktointi vaati myös sujuvia ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja. Tämän jälkeen luotiin työkyvyn tuen verkoston tiimimalli.

    Hankehallinnoijana toimiva Iisalmen kaupunki pyrkii kumppanuuteen POSOTE20 Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen edustajien kanssa, jotta tiivis yhteistyö ja siltaamistyö mahdollistuvat. Toimintamallin juurruttaminen edellyttää hyvinvointialueen mukanaoloa.

    Arvioinnin tulokset tiivistettynä

    Työkyvyn tuen tiimiä ja työkyvyn tuen verkostoa pilotoitiin 69 asiakkaan kanssa. Asiakkaiden ja ammattilaisten antaman anonyymin palautteen mukaan toimintamalli koettiin tarpeellisena.  

    Toimintamallin kehittelyvaiheessa, ennen asiakaspilotoinnin alkua koettiin haasteita saada asiakastyö käyntiin mm. saavutettavan asiakastyön tilan ja asianmukaisen asiakastietojärjestelmän puutteen vuoksi. Asiakastyötä on haastanut se, että syvennettyyn palvelutarvearvioon tarvittavia vastaanottoaikoja on välillä joutunut odottamaan. Havaitsimme myös, että lähetekäytännöissä oli haastetta. Verkostotyössä haasteena oli, että työntekijät vaihtuivat lähes kaikissa organisaatioissa, mikä haittasi jatkuvuutta. Myös työntekijävaihdosten mukanaan tuoma työkyvyn tukeen liittyvä yksilöllisen tarpeen mukainen perehdytys teetätti hanketyöntekijöille ylimääräistä työtä, vaikkakin ammattilaisten osaamisen lisääminen kuului hankkeen tavoitteisiin. Jonkin verran perehdytystyö edellytti myös ammattilaisten asenneilmapiirin muokkausta.

    Vinkit toimintamallin soveltajille

    Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja eri toimintaympäristöihin. Soveltaminen edellyttää

    • strategiaa
    • päättäjien, organisaatioiden ja niiden johdon sitoutumista ja fasilitointia
    • monialaista yhteistyöverkostoa
    • substanssiosaamista
    • koordinointia ja
    • yhteistä keskustelua tavoitteista.

    Lainsäädännöllisestä tuesta ei ole haittaa, eikä myöskään yhteisestä tietojärjestelmästä.

    Kansikuva
    Iisakki logo musta pysty

    Kehittämisen vaihe

    Valmis

    Kohderyhmä