Työkyvyn tuen tiimi/TTO Päijät-Häme
Työkyvyn tuen toimintamalli sote-keskukse on osa asiakkaan tarpeista lähtevää, sujuvaa ja selkeää palvelukokonaisuutta, jonka kautta asiakas pääsee tarvitsemiinsa palveluihin ja mahdollisesti myös työllistyy. Matalan kynnyksen palvelu, johon asiakas voi ohjautua eri tahojen kautta.
Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen toimintamalli sote-keskukse on osa asiakkaan tarpeista lähtevää, sujuvaa ja selkeää palvelukokonaisuutta, jonka kautta asiakas pääsee tarvitsemiinsa palveluihin ja mahdollisesti myös työllistyy. Matalan kynnyksen palvelu, johon asiakas voi ohjautua eri tahojen kautta.
Hankkeessa on kuvattu sekä pienen kunnan työkyvyn arvioinnin malli sekä Työkyvyn tuen toimintamalli sote-keskuksessa. Toimintamalli kuvaa kehittämistyön tueksi ja tuotokseksi kuvatut työkyvyn tuen asiakkaiden palvelupolkuesimerkit, asiakascase-kuvaukset sekä työkykykoordinaattorin, työttömien terveydenhoitajan sekä terveydenhuollon sosiaaliohjaajan (Tulsote) roolien kuvaukset, joilla kuvataan työkyvyn tuen toimintamalleja sote-keskuksessa sekä verkostoissa, osana maakunnallista työkyvyn ja työllistämisen tuen mallia.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä (Phhyky/Päijät-Sote) tuottaa perustason sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnan 10 kunnalle sekä erityistason palvelut 12 kunnalle. Hankkeen alkaessa Heinola ja Sysmä tuottivat omat perustason sote-palvelunsa itse. Päijät-Soten Myrskylä ja Pukkila ovat osa Uudenmaan maakuntaa ja siten kuuluvat Uudenmaan Työ- ja elinkeinopalveluiden piiriin. Päijät-Hämeen väkiluku oli 200 629 (2019) ja työttömien määrä oli 13 690 (6/21).
Työikäisen väestön rakenteellinen työttömyys ja nuorisotyöttömyys olivat keskimääräistä korkeammalla tasolla. Tarkasteltaessa työttömien osuutta työvoimasta, Päijät-Häme sijoittui maakuntien välisessä vertailussa kahden suurimman prosenttiosuuden joukkoon. Vaikka työttömyys oli edellisinä vuosina kääntynyt laskuun, vaati Päijät-Hämeen tilanne yhä palvelujen kehittämistä ja toimialat ylittävää yhteistyötä työllistymisen edistämiseksi. Rakennetyöttömyyden aste, eli vaikeasti työllistyvien osuus, oli Päijät-Hämeessä maakunnista toiseksi korkein. Vaikeasti työllistyvät ovat työikäisiä, joilla on vaikeuksia työllistyä avoimilla työmarkkinoilla, jonka seurauksena he liikkuvat työttömyyden, työvoimapoliittisten palveluiden ja lyhyiden työsuhteiden välillä.
Myös nuorisotyöttömyys sekä syrjäytymisriskissä olevien 18-24 vuotiaiden nuorten osuus oli keskimääräistä korkeammalla tasolla. Ikä, osatyökykyisyys, terveydelliset ja psykososiaaliset ongelmat luovat haasteita työllistymiselle. Lisäksi elinkeinorakenteen muutos ja työelämän vaativuus ovat vaikeuttaneet osaamista vastaavien työpaikkojen löytymistä (alhainen koulutusaste ja mielenterveys- ja päihdeongelmat haasteita).
Syksyn 2019 THL:n asiantuntija-arvion mukaan Päijät-Hämeen tunnusluvut kertoivat alueen väestön suuresta palvelun tarpeesta ja antoivat merkkejä ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta. Alueen ennaltaehkäiseviä perustason palveluita oli vahvistettava ja monialaisen varhaisen tuen toimia kehitettävä.
Hankkeen ensisijainen kohderyhmä oli sote-ammattilaiset, joiden osaamista lisäämällä pyrittiin jalkauttamaan työkyvyn tuen osaamista ja näin myös saatavuutta peruspalveluihin. Osaamisen lisäämisen toteutuksen tueksi kartoitettiin näiden ammattilaisten sen hetkinen työkyvyn tuen osaamistarve, johon heille järjestetyillä konsultaatiotilaisuuksilla ja koulutuskokonaisuudella vastattiin. Työkyvyn tuen toimintamallin kehittämistyössä jalkauduttiin asiakas- ja kehittämistyössä sote-keskuksiin ammattilaisyhteistyöhön sekä kehittämistyötä tehtiin erilaisin moniammatillisin työpajoin ja yhteiskehittämistilaisuuksin. Koulutuksien lisäksi näillä pyrittiin yhteisen ymmärryksen lisäämiseen. Yhteiskehittämisen avulla huomioitiin eri toimijoiden näkökulmat ja sitoutettiin kaikkia osapuolia yhteisiin suunnitelmiin.
Hankkeen toissijainen kohderyhmä oli työttömät työnhakijat, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut. Asiakasosallisuuden näkökulmaa hankkeen kehittämiseen toi kehittäjäasiakas, asiakaskokemuksen asiantuntija sekä palvelumuotoilija. Työkyvyn tuen palveluissa asiakas nähdään oman asiansa asiantuntijana ja aktiivisena toimijana. Asiakasta motivoidaan osallistumaan. Työkyvyn tuen palveluiden asiakkaille järjestettiin yhteiskehittämistilaisuus sekä toteutettiin haastattelut asiakaskokemuksesta.
Hankkeen aikataulullisista syistä toimintamallin juurruttaminen jopa kehittämisen keskiössä olleissa sote-keskuksissa jäi vähäiseksi. Hankkeessa toiminut terveydenhoitaja jatkaa kyseisissä sote-keskuksissa työttömien terveystarkastuksia tekevänä terveydenhoitajana jatkaen samalla toimintamallin juurruttamistyötä. Lisäksi hankkeessa työskennellyt työkykykoordinaattori jatkaa Tulsote-hankkeessa vuoden 2023 ajan tavoitteena edistää ja vakiinnuttaa työkykykoordinaattoripalveluita ja työkyvyn tuen palveluita Hyvinvointialueen sote-keskuksissa.