Vaikutusten ennakkoarviointi
Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) on tapa arvioida etukäteen, miten valmistelussa oleva päätös vaikuttaisi erilaisten ihmisryhmien elämään. Vaikutusten ennakkoarviointi tehdään osana päätöksen valmisteluprosessia.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) on tapa arvioida etukäteen, miten valmistelussa oleva päätös vaikuttaisi erilaisten ihmisryhmien elämään. Vaikutusten ennakkoarviointi tehdään osana päätöksen valmisteluprosessia.
Toimintamalli lyhyesti
Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) on tapa arvioida etukäteen, miten valmistelussa oleva päätös vaikuttaisi erilaisten ihmisryhmien elämään. Erilaisten vaihtoehtojen käsittely ja vaikutusten jäsentäminen auttaa hahmottamaan tulevaa. Vaikutusten ennakkoarviointi tehdään osana päätöksen valmisteluprosessia.
Tietyn päätöksen eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan eri ihmisryhmiin, organisaatioon, ympäristöön ja talouteen. Vaikutuksia voi tarkastella taulukkomuodossa, jossa kullekin riville tulee kuvaus yhdestä vaikutuksesta ja jossa kullakin sarakkeella on yksi ratkaisuvaihtoehto.
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on sateenvarjokäsite esimerkiksi seuraaville arvioinneille:
- Lapsivaikutusten arviointi
- Mielenterveysvaikutusten arviointi
- Sukupuolivaikutusten arviointi
- Terveysvaikutusten arviointi
- Sosiaalisten vaikutusten arviointi
- Yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi
- Kielellisten vaikutusten arviointi
Monissa laeissa edellytetään vaikutusten ennakkoarviointia. Esimerkiksi
- terveydenhuoltolaki (11§) velvoittaa arvioimaan ennalta päätösten vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin
- tasa-arvolaki (4§) velvoittaa arvioimaan ennalta päätösten sukupuolivaikutuksia
- YK:n lasten oikeuksien sopimus (3 artikla) edellyttää, että lapsia koskevissa päätöksissä harkitaan ensisijaisesti lapsen etua
Lisäksi THL:n nettisivuilla on kuvattu muita hyötyjä, joita ennakkoarvioinnin käytöstä koituu eri ihmisryhmille, päättäjille ja taloudelle.
Kun kunnassa, sote-keskuksessa, maakunnassa tai muussa organisaatiossa arvioidaan ennalta tietyn päätöksen vaikutuksia eri ihmisryhmiin, on eri toimijoilla omat tärkeät roolinsa:
–Päättäjä: vaadi ennakkoarviointia, varmista resurssi
–Valmistelija: kysy sisältöasiantuntijoilta apua
–Työntekijä: tuota tietoa päätöksenteon avuksi
–Järjestö: vaadi ennakkoarviointia, osallistu keskusteluun, tuota tietoa päätöksenteon…
–Kuntalainen: vaadi…, osallistu…, tuota tietoa…
Jokaisen organisaation, kuten kunnan, sote-keskuksen tai maakunnan täytyy tehdä linjaus siitä, milloin vaikutusten ennakkoarviointia käytetään. Linjaus vastaa seuraaviin kysymyksiin:
- Tehdäänkö ennakkoarviointi kaikista päätöksistä?
- Milloin ennakkoarviointi tehdään automaattisesti?
- Milloin ennakkoarviointi tehdään harkinnan mukaan?
- Kuinka laajoja ennakkoarvioinnit ovat?
Linjaus auttaa ennakoimaan ja suunnittelemaan työmäärää. Siksi sen kannattaa olla tarpeeksi konkreettinen. On hyvä esimerkiksi määritellä, kuka vastaa prosessista ja ketkä siihen osallistuvat. THL:n nettisivuilla on ohjeita ja esimerkkejä ennakkoarvioinnin käyttöönotosta.
Jotta ennakkoarviointi toteutuisi, se vaatii organisaatiossa kolmenlaisten arvojen yhtäaikaisen toteutumisen (Hanna Pulkkinen, Seurakuntaopisto):
- Ennakkoarvioinnin arvot ja näkökulma (kuten halutaanko aidosti etukäteen kuvata vaikutuksia ja verrata vaihtoehtoja) ja
- Organisaation arvot (kuten halutaanko aidosti hyvää valmistelua ja läpinäkyvää päätöksentekoa) ja
- Arvioitavan vaikutusteeman arvot (kuten lapsen tai iäkkään aito arvostus ja kiinnostus ja halu parantaa ko ihmisryhmän hyvinvointia)
Kansikuva
