Vapaaehtoistoiminnan paikallistaso tarvitsee koordinaationsa
Kunnissa tai asuinalueilla tulee olla taho, joka rohkaisee osallistumaan nykyistä enemmän vapaaehtoistoiminnan pariin.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Kunnissa tai asuinalueilla tulee olla taho, joka rohkaisee osallistumaan nykyistä enemmän vapaaehtoistoiminnan pariin.
Toimintamalli lyhyesti
Kansalais- ja järjestötoiminnalla on merkittävä rooli osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä erityisesti niille, jotka ovat syystä tai toisesta vaarassa jäädä yhteiskunnassamme syrjään tai työelämän ulkopuolelle. Tällaiselle toiminnalle tulee luoda vastuutaho, vetäjä, tiedon ja kokemusten kokoaja ja levittäjä. Koordinaatio voidaan nimetä kunta-, alue- tai paikkakohtaisesti.
Kunnat ja kaupungit keskittyvät omiin lakisääteisiin tehtäviinsä. Kuntatalouden ollessa tiukan budjetin työtä, jää usein resursoimatta tai jopa tunnistamatta asukkaiden osallisuuden merkitys.
Asukkaiden ja kuntalaisten osallistamista, yhteisesti todettuja tavoitteita. Kohtaamisilla tuotettua dialogia ja tekemistä, joilla saadaan näkyvyyttä ja merkityksellisyyttä.
Yhteistyötä paikallisten toimijoiden, kuten seurakunnat, yhdistykset ja järjestöt, kanssa. Myös avoimien ryhmien, kuten asuinaluetyö, kanssa toimimista.
Järjestö- ja kansalaistoimintaan resursoiminen on välttämättömyys, kun pyritään siirtämään hyvinvointityön painopistettä korjaavista palveluista ennalta ehkäisyyn. Taloudellisella resursoinnilla tarkoitetaan sekä toiminta-avustuksia että toimitilojen tarjoamista yleishyödylliseen toimintaan. Tämän lisäksi kolmannen sektorin tieto ja taito tulisi kytkeä tiiviimmin osaksi kuntien ja sote-palvelujen päätöksentekoa ja toimintaa. Edellä kuvattu pätee myös vapaaehtoistoimintaan.
Aktiivinen järjestö- ja kansalaistoiminta voidaan nähdä hyvinvoinnin puskurina sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kansalaisten välillä. Järjestöjen tehtävä on tarjota tietoa, tukea ja osallistumisen mahdollisuuksia sekä tunnistaa palvelujen kehittämistarpeita erityisesti ennalta ehkäisevän työn näkökulmasta. Kolmas (ja neljäs) sektori on ennalta ehkäisevän hyvinvointityön merkittävä toimija, jonka tulisi ankkuroitua osaksi tulevaisuuden sote-palvelukokonaisuutta.