Vertaisuuteen perustuva ryhmätoimintamalli asunnottomuutta kokeville, rikos- ja päihdetaustaisille naisille (Supernovat)
Supernovat-ryhmät ovat vertaistukiryhmiä, joissa tuetaan naisten hyvinvointia. Ammattilaisia koulutetaan kohtaamaan marginaalissa eläviä naisia ja tunnistamaan heidän tarpeitaan. Vaikuttamisviestinnällä vaikutetaan ennakkoluuloihin ja asenteisiin.
Toimintamallin nimi
Supernovat-ryhmät ovat vertaistukiryhmiä, joissa tuetaan naisten hyvinvointia. Ammattilaisia koulutetaan kohtaamaan marginaalissa eläviä naisia ja tunnistamaan heidän tarpeitaan. Vaikuttamisviestinnällä vaikutetaan ennakkoluuloihin ja asenteisiin.
Supernovat-toiminnassa tuetaan haavoittuvassa tilanteessa elävien naisten hyvinvointia ja identiteetin vahvistumista sekä madalletaan kynnystä avun hakemiselle. Supernovat-vertaistukiryhmä on seitsemän tapaamisen kokonaisuus, jossa jokaisella ryhmäkerralla käsitellään yhtä naisen identiteettiin liittyvää teemaa. Ryhmien tavoitteena on auttaa tunnistamaan omia tarpeita ja antaa uusia ajatuksia, toimintatapoja ja toivoa. Ryhmissä on mahdollista tarkastella omaa elettyä elämää ja nykyistä elämäntilannetta. Ryhmistä voi saada itsetuntemusta, itsemyötätuntotaitoja, omanarvontunnon kasvua, omien rajojen vahvistumista ja uutta suuntaa. Ryhmissä on turvallinen ilmapiiri, joissa jokainen saa olla oma itsensä. Vertaisuuteen perustuvassa ryhmätoiminnassa luodaan siltoja naisten ja ammattilaisten välille, pohditaan omaa elämää ja identiteettiä naisena, tunnistetaan rooliodotuksia sekä annetaan naisille työkaluja tehdä oman näköisiä valintoja ja toimia sosiaalisissa suhteissa.
Pop up -ryhmät ovat voimauttavaa, keskustelevaa sekä toiminnallista yhteistä tekemistä sisältäviä yksittäisiä ryhmäkertoja naiserityisyysnäkökulma huomioiden. Ryhmät on tarkoitettu rikos-, päihde- ja asunnottomuustaustaisille naisille. Pop up -ryhmämalli on kehitetty Supernovat-ryhmämateriaalien pohjalta. Pop up -ryhmissä halutaan tarjota naisille toiminnallisempaa tekemistä Supernovat-teemojen käsittelyn lisäksi. Pop up -ryhmätapaaminen voi koostua esimerkiksi yhdestä Supernovat-vertaistukiryhmän aiheesta ja ohjatusta keskustelusta. Tapaaminen voi rakentua myös pelkästään toiminnallisen tekemisen ympärille. Pop up -ryhmän sisältö ja toteutus sovitaan aina erikseen kulloisenkin yhteistyökumppanin ja -paikan kanssa.
Toiminnan ydin on kokemusmentorin ja ryhmätoiminnan ohjaajan työparityö. Ryhmätoiminnan ohjaaja huolehtii kokoontumisen rakenteesta ja turvallisesta ilmapiiristä. Kokemusmentorilla on tärkeä rooli ryhmään osallistuvana ”sillanrakentajana”, joka tuo toivoa muutoksesta omalla tarinallaan ja puhumalla ryhmäläisten kanssa samaa kieltä.
Toiminnan kohderyhmää ovat myös naisia kohtaavat ammattilaiset, joita koulutetaan kohtaamaan marginaalissa eläviä naisia ja tunnistamaan heidän tarpeitaan. Vaikuttamisviestinnällä, puheenvuoroilla ja webinaareilla pyritään vaikuttamaan naisiin kohdistuviin ennakkoluuloihin, stigmoihin ja stereotypioihin. Tavoitteena on vaikuttaa asenteisiin ja sitä kautta palveluiden rakenteisiin, jotta palveluissa otetaan paremmin huomioon naisten erityiset tarpeet ja siten myös avun hakemisen esteet vähenevät.
Hankkeessa parannetaan vankilassa, asunnottomana tai päihdekulttuurissa elävien naisten hyvinvointia ja luottamusta omaan selviytymiseen sekä palvelujärjestelmään. Kohderyhmänä ovat nämä naiset sekä heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset. Toiminnan ydin ovat Supernovat-ryhmät, joita ohjaavat työpareina Supernovat-hankkeen kokemusmentorit ja ryhmätoiminnan ohjaajat. He jalkautuvat ohjaamaan ryhmiä naisvankiloihin, asumisyksiköihin ja muihin naisia tavoittaviin yhteisöihin. Ryhmien tavoitteena on auttaa tunnistamaan omia tarpeita ja antaa uusia ajatuksia, toimintatapoja ja toivoa. Ryhmissä on mahdollista tarkastella omaa elämää ja nykyistä elämäntilannetta.
Palvelujärjestelmämme ohittaa kaikkein vaikeimmissa tilanteissa elävät naiset. Tämän osoittaa Kaisa Tammi-Moilasen (2020) tekemä naisvankiselvitys sekä Jyväskylän yliopiston professorin Marjo Kurosen johtama tutkimushanke (11/2020) naisista palvelujärjestelmän asiakkaina. Tammi-Moilanen tuo ilmi vakavia puutteita naisten kuntoutumista tukevien palveluiden ja toimintojen järjestämisessä ja henkilöstön osaamisessa suhteessa naisvankeihin. Kurosen tutkimusryhmän julkaisusta käy ilmi, että heikossa asemassa elävien naisten on vaikeaa löytää tarvitsemaansa apua. Tämä saa turvautumaan epäterveisiin toimintamalleihin, jotka luovat taloudellista riippuvuutta ja altistavat hyväksikäytölle ja väkivallalle. Ihmiskauppa on todellisuutta sekä naisvankiselvityksen että Vailla vakinaista asuntoa ry:n kokemusten perusteella. Naisten osuus Vva ry:n kävijöistä on kasvanut ja Naiserityisyys asunnottomuustyössä (NEA) -hanke osoitti, että tarve päihteitä käyttävien naisten palveluille ja keskusteluavulle on suuri.
Käyttäytymismallit ja toimintatavat altistavat taloudelliselle riippuvuudelle ja hyväksikäytölle, eikä voida puhua tasa-arvoisesta suhteesta naisen ja miehen välillä, malli eheyttävistä ihmissuhteista voi puuttua kokonaan. Naisten tarpeet jäävät usein tunnistamatta, niitä vähätellään tai ne ohitetaan. Naiset kokevat turvattomuutta eivätkä siksi kiinnity palveluihin. (Virokangas & al., 2021).
Tarvitaan uudenlaisia palveluita, joihin vaikeassa asemassa olevat naiset voivat kiinnittyä ja lisäksi on vaikutettava palvelujärjestelmään eli ammattilaisten osaamiseen ja asenteisiin.
Palvelut on usein suunniteltu miesenemmistön näkökulmasta eivätkä ne kohtaa naisten tarpeita. Päihdemaailmassa naisen roolit ovat ahtaat ja naiseuteen liitetään negatiivisia ominaisuuksia. Avun hakemiselle on esteitä, mm. häpeän kokemukset, stigma, traumatisoituminen, tunnistamattomat oppimisvaikeudet. Naiset käyttävät selviytymiskeinoja, jotka voivat olla heille haitallisia. Nainen voi pyrkiä suojautumaan tai selviytymään häivyttämällä naiseuttaan sekä tukeutumalla miehiin.
Päihde- ja rikosmaailmassa on kohonnut riski kokea ja nähdä traumaattisia tapahtumia. Traumaattiset elämänkokemukset ovat naisvangeilla tavallisempia kuin miehillä. Naisvangit ovat joutuneet lapsena kaltoinkohdelluksi miesvankeja useammin. Yli puolet naisvangeista on joutunut kumppaninsa fyysisen ja psyykkisen pahoinpitelyn kohteeksi ja seksuaalista hyväksikäyttöä on kokenut melkein kolmasosa. Naisten traumakokemuksiin liittyy usein joku läheinen tai merkityksellinen ihminen. Jos traumat ovat syntyneet suhteessa toisiin ihmisiin, vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa voi tuntua hankalalta. Traumat voivat ilmetä vaikeutena luottaa toisiin tai hakea apua. (Lähde: Naisetnäkyviksi-hankkeen opas Rikostaustaiset naiset asiakkaina)
Päihteiden käyttöön liittyvä häpeä ja sen pelko, ja erityisesti huumeiden käytön leimaavuus ovat usein naisilla suurimpana esteenä hoitoon hakeutumiselle. Häpeä saattaa herkistää tulkitsemaan ympäristön viestejä niin, että ne vahvistavat häpeää: kokee, että muut tuomitsevat tai pitävät huonona. Ihminen voi kokea itsensä niin huonoksi, ettei edes ansaitse saada apua. Häpeän vuoksi naiset saattavat sinnitellä pitkään yksin, tai turvautua haitallisiin selviytymiskeinoihin kuten turvattomiin ihmissuhteisiin ja päihteisiin. Ihmiselle on tyypillistä palata siihen mikä on hänelle tuttua, vaikka järjellä ajatellen se ei olisi hänelle hyväksi. Hyväksyntää saatetaan hakea miellyttämällä tai mukautumalla.
Tulisi muistaa kysyä naiselta itseltään, mitä hän tarvitsee? Liian usein ammattilaiset "tietävät puolesta". (Virokangas & al., 2021). Supernovat-ryhmissä osallistujat saavat korjaavan kokemuksen muihin naisiin ja ammattilaisiin tukeutumisesta. Kohdatessa muita hyväksyntä, empatia ja vertaisuus toimivat häpeän vastavoimana. Kuka minä olen, jos olen ihan oma itseni? Omien rajojen tunnistaminen. Omien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistaminen muiden avulla. Vertaisuus vähentää häpeää: mitä tahansa olen tehnyt tai kokenut, joku muu on kokenut samaa.
Hankkeen aikana kohderyhmän naisia osallistettiin toimintaan keräämällä naisilta ehdotuksia ryhmien ja webinaarien teemoiksi. Ehdotusten pohjalta kehitettiin uusi Itsetunto-teema ryhmätapaamisille ja pidettiin kaksi webinaaria, joiden aiheet olivat häpeä ja seksuaalisuus. Webinaareissa varattiin puheenvuorot myös kokemusasiantuntijoille, jotta saatiin kohderyhmän ääni kuuluviin myös koulutuksissa. Hankkeen ryhmätoiminnan käyttöön kehitettiin yhdessä naisten kanssa voimavarakortit, joita työstettiin voimauttavan valokuvatyöskentelyn avulla. Hankkeen puheenvuorot ja webinaarien tallenteet ovat nähtävissä hankkeen YouTube-kanavalla.
Supernovatissa työskentelee projektipäällikkö, kaksi kohderyhmän kanssa samanlaista taustaa omaavaa kokemusmentoria sekä kaksi sosiaalialan koulutuksen saanutta ryhmätoiminnan ohjaajaa. Työntekijöillä tulisi olla osaamista traumainformoidusta työotteesta ja naiserityisisistä kysymyksistä. Kohderyhmän tuntemus on eduksi työstä suoriutumiseksi ja työ edellyttää ryhmän ohjaamiseen liittyvää osaamista.
Kokemusmentorit antavat vertaistukea, luovat toivoa ja madaltavat kynnystä osallistumiselle omalla esimerkillään sekä osaavat oman kokemuksensa kautta tulkita tilanteita eri lailla kuin ammattilainen. Ryhmänohjauksen ammattilaiset varmistavat turvallisen rakenteen ja häivyttävät raja-aitoja osallistumalla ryhmiin tasavertaisina naisina sekä tuovat ryhmään naiserityistä asiantuntijuuttaan ammattinsa ja koulutuksensa kautta. He myös jakavat omista kokemuksistaan, pitäen kuitenkin koko ajan mielessään ammattietiikan. Tarkoituksena on tuoda ilmi sitä, miten Supernovat-teemat koskettavat meitä kaikkia.
Viikoittaisissa tiimipalavereissa ja taustaorganisaatioiden henkilöstöpalavereissa on peilattu toiminnalle asetettuja suunnitelmia ja tarvittaessa vaiheistettu niitä. Kerran kuukaudessa pidettyjen ryhmätyönohjausten avulla on arvioitu ja kehitetty työ- ja toimintatapoja. Säännölliset tiimipalaverit ja ryhmätyönohjaukset ovat tarjonneet mahdollisuuden tulkita ja jäsentää työhön liittyviä kysymyksiä, kokemuksia ja tunteita. Toimiva yhteistyö ja hyvä vuorovaikutus (esim. NVC:tä hyödyntäen) tiimin sisällä on edellyttänyt asiantuntijuuden, työn herättämien ajatusten ja tunteiden jakamista. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen käytetyistä työ- ja toimintamenetelmista (mm. työparimalli ja traumainformoitu työote) on ollut keskeistä. Luottamus on perustunut yhteiseen päätöksentekoon ja yhteisiin toimintatapoihin, jotka on sovittu yhdessä ja joihin jokainen on sitoutunut.
Supernovat-ryhmätoiminnan kautta naiset saivat työkaluja oman hyvinvoinnin edistämiseen ja eheän identiteetin luomiseen. Saadun ja kerätyn palautteen mukaan valtaosa naisista kuvasi, että kokemus hyvinvoinnista parantui, usko omaan selviytymiseen ja luottamus palvelujärjestelmään vahvistui. Naiset olivat saaneet toivoa toipumisprosessiin ja uskallusta osallistua muihin ryhmiin. Naiset kertoivat halustaan pitää kiinni omista rajoistaan. Naiset kuvasivat alkaneensa puhua itselleen kauniimmin.
Hanketiimi teki havainnon, että naiset kokivat päihteisiin keskittyvät keskustelut vähemmän antoisiksi kuin kokonaisvaltaisemmasta lähtökohdasta lähtevät Supernovat-ryhmämallin mukaiset keskustelut. Päihteiden käyttöä ja naisen roolia päihdemaailmassa sivuttiin kaikissa Supernovat-ryhmissä. Kun keskusteluja lähdettiin rakentamaan naiseus eikä päihde edellä, naiset kokivat saavansa enemmän tilaa omille pohdinnoille ja oivalluksille. Hankkeessa tehtiin toisen toimintakauden aikana päätös, että PäihdeNOVAT-ryhmistä luovutaan. Hankkeessa lisättiin toiminnallisten menetelmien käyttöä osana Pop up -teemaryhmiä, jotka koostuvat yhdestä Supernovat-ryhmän aiheesta ja toiminnallisesta osuudesta, jolloin vaikeista asioista kuten esim. häpeästä oli helpompi puhua toiminnan lomassa.
Koulutustoiminnan avulla kehitettiin kohderyhmän naisten palveluita sukupuolisensitiivisemmiksi mm. rikosseuraamuslaitoksissa, asumispalveluissa ja päiväkeskuksissa. Koulutuksista kerättyjen palautteiden mukaan koulutukset ja erityisesti webinaarit tukivat ammattilaisten ymmärryksen lisääntymistä ja uuden faktatiedon saamista naiserityisistä teemoista sekä traumojen ja neurokirjon pulmien vaikutuksista kohderyhmän naisiin. Koulutuksiin osallistujat saivat palautteiden mukaan uusia oivalluksia ja toimintatapoja ja varsinkin työparimallityöskentely herätti mielenkiintoa ja sitä haluttiin kehittää omassa työssä. Koulutustoiminta vahvisti ammattilaisten osaamista työskennellä naisten kanssa.
Kansikuva
