Vire-etäryhmävalmennusmalli, Lapin HVA (RRP, P4, I1, I4)
Vire- etäryhmävalmennuksen tavoitteena on valmennettavan toimintakyvyn ja arjen tukeminen sekä vertaistuellinen kohtaaminen. Valmennuskokonaisuudet on rakennettu nuorille ja aikuisille. Nuorten kokonaisuus myös pohjoissaamen kielellä.
Lasten, nuorten ja aikuisten toiminnanohjauksen, keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet ovat lisääntyneet yhteiskunnan tasolla, osin jopa räjähdysmäisesti. Myös useat neurokehityksellisiin häiriöihin liittyvät diagnoosit ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti ja Suomessa 2000-luvun aikana. Tämä näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon käyntimäärissä. Vuonna 2020 yli puolet 7–12-vuotiaiden suomalaislasten mielenterveysperusteisista käynneistä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa oli kirjattu lapselle, jolla oli jokin neuropsykiatrisen häiriön diagnoosi. Neurokirjon lasten ja nuorten palvelut hyvinvointialueilla
Sekä adhd:n että autismikirjon diagnoosien yleistymisen syiksi on arveltu tunnistamiseen ja palvelujärjestelmään liittyviä tekijöitä. Asiantuntija-arvioiden mukaan tämä ei kuitenkaan yksinään selitä esimerkiksi adhd:n yleistymiskehitystä, kuten eivät myöskään erot geeniperimässä. Virhe- tai ylidiagnostiikan mahdollisuutta on pohdittu: adhd:n diagnostiikka voi olla haastavaa mm. lapsilla yleisen liitännäisoireilun vuoksi. Oireiden taustalla voi olla myös ahdistus, masennus, traumaperäinen oireilu, liiallinen ruutuaika, liian vähäinen liikunta ja nukkuminen, perheympäristön ongelmat tai lapselle haastava oppimisympäristö. Neurokirjon lasten ja nuorten palvelut hyvinvointialueilla
Lapissa on kehitetty neuropsykiatrisia palveluja ja palvelupolkuja jo pitkään. VASA 2- hankeen toimesta lähdettiin tukemaan hyvinvointialuetta koostamaan yksi yhteinen palvelupolku, joka toimisi struktuurina Lapin hyvinvointialueen yhteisiin käytänteisiin siitä, miten keskittymisen ja tarkkaavuuden sekä toiminnanohjauksen haasteisiin kiinnitetään huomiota ja miten lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan näissä muuttuvissa ympäristöissä, saamen kieli ja saamelainen kulttuuri huomioiden. Tällä tavoin voidaan suunnitelmallisesti ja todennettuun tarpeeseen pohjautuen ohjata lapsia ja nuoria keskittymisen ja tarkkaavuuden sekä toiminnanohjauksen haasteiden tarkempiin tutkimusarviointeihin, mikä osaltaan helpottaa jonotusta ja siihen menevää aikaa. Mahdollisesta jonotuksesta tulee palvelupolun myötä myös suunnitelmallisempaa, toivottavasti lyhyempään ja riittävästi tuettua aikaa.
Pitkien välimatkojen Lapissa tarvitaan digitaalisia palveluja, joilla voidaan vastata lasten, nuorten ja aikuisten toiminnanohjauksen, keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteisiin ilman raskaita ja pitkiä tutkimusarviointeja. Tarve nousi esiin myös alkuvuodesta 2024 VASA 2- hankkeen toimesta tehdyssä kyselyssä (N=201) lappilaisille neurokirjon nuorille, aikuisille ja vanhemmille. Siellä toivottiin järjestettävän vaikuttavaa toimintaa ihmisille ja tällä tarkoitettiin erilaista valmennusta, ryhmiä sekä vertaistukea. Kyselyn kokonaistuloksia pääset tarkastelemaan liitteestä.
Vire-etäryhmäävalmennusmalli on rakennettu Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut kokonaisuuteen.
Neuropsykiatrisen palvelupolun näkökulmasta katsottuna Lapissa, kuten muuallakin maassa, palveluihin hakeutuu ja siellä on jo ihmisistä, jotka kohtaavat arjessaan ja omassa toimintakyvyssään haasteita, jotka eivät välttämättä vielä täytä minkään tarkemman tutkimisen tai arvioinnin tarvetta. Tällöin tarvitaan matalan kynnyksen palveluja, joihin voi hakeutua itsenäisesti ilman lähetettä tai diagnoosia.
Lapissa erityisyyden tuo välimatkat, joiden vuoksi lähipalveluna saatava palvelu ei ole saavutettavaa ja yhdenvertaista kaikille lappilaisille. Tällöin tarvitaan tietoturvallisia digitaalisia ratkaisuja, joilla voidaan toteuttaa palvelua, minne päin Lappia tahansa.
Saamenkielisiä (neurokirjoon liittyviä) matalan kynnyksen palveluja ei ennen VASA2-hanketta ole ollut ollenkaan. Ja saamenkieliset palvelut kokonaisuutena ovat myös hyvin hajanaiset.
Myös ammattilaisten vähäiset resurssit sekä ammattilaisten väliset pitkät välimatkat Lapissa korostuvat. Digitaalisen palvelun avulla voidaan hyödyntää ja kohdentaa suomen- ja saamenkielistä ammattilaisresurssia tehokkaasti ja tarjota samalla saavutettavaa palvelua ympäri Lappia matalan kynnyksen tukea tarvitseville ihmisille.
Nämä ehdot täyttävää palvelua ei ole vielä ollut Lapissa eikä missään muuallakaan Suomessa.
Vire-etäryhmävalmennusta on ollut suunnittelemassa joukko suomen- ja saamenkielisiä neurokirjon ja valmennuksen ammattilaisia. Tarve palvelulle on noussut sekä kansalaisille että ammattilaisille suunnatusta kyselystä, missä kartoitettiin tuen ja palvelun tarpeita liittyen neuropsykiatrisiin palveluihin.
Kyselyn vastauksissa nousi mm. esiin tarve vaikuttavalle toiminnalle ihmisille. Vaikuttavalla toiminnalla tarkoitettiin vastausten perusteella erilaista valmennusta, ryhmiä ja vertaistukea. Tarkemmin koko kyselyn vastauksia voit lukea liitteestä.
Työryhmä Vire- valmennuksen taustalla on seuraavanlainen:
- Maila Haltia, kuntoutussuunnittelija, psykoterapeutti (et), Lapin hyvinvointialue
- Elina Ruokanen, kuntoutusohjaaja, Lapin hyvinvointialue
- Henriikka Kilponen, kuntoutusohjaaja, Lapin hyvinvointialue
- Elle Aikio, saamenkielinen terveydenhoitaja, Lapin hyvinvointialue
- Pauliina Näkkäläjärvi, saamenkielinen terveydenhoitaja, Lapin hyvinvointialue
- Laura Reinikka, etsivä nuorityöntekijä, Kittilän kunta
- Pilvi Vuomajoki, asiantuntija, VASA 2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle- hanke, saamenkielisten palveluiden kehittämisyksikkö, Lapin hyvinvointialue
- Marjo Häyry, erityisasiantuntija, neuropsykiatrinen palvelupolku, VASA 2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle- hanke, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin hyvinvointialue
Vire- etäryhmävalmennus on digitaalinen tietoturvallinen matalan kynnyksen palvelu, jonka avulla tarjotaan toimintakyvyn ja arjenhallinnan tukea sitä tarvitseville kansalaisille. Etäryhmävalmennuksen myötä myös vertaistuellinen kohtaaminen mahdollistuu ja valmennettavat saavat tukea toisilta samassa tilanteessa olevilta.
Vire-etäryhmävalmennuksella tavoitellaan muutosta
- asiakkaalle saavutettavaa ja yhdenmukaista matalan kynnyksen palvelua ja tukea varhaisessa vaiheessa saatavilla
- saamenkielinen matalan kynnyksen palvelu, joka tukee asiakasta varhaisessa vaiheessa
- suomen- ja saamenkielisten ammattilaisten resurssit tehokkaaseen käyttöön, pystytään tukemaan varhaisessa vaiheessa tukea tarvitsevia
- hyvinvointialueen näkökulmasta etäryhmävalmennuksella tavoitellaan paremmin voivia kansalaisia ja mahdollisesti säästettyjä euroja raskaammista palveluista
Vire- etäryhmävalmennukseen haetaan sähköisen hakulomakkeen kautta. Lomake on saatavilla suomeksi ja pohjoissaameksi. Hakulomakkeessa kysytään arkeen ja elämään liittyviä tarkentavia kysymyksiä sekä oman koetun toimintakyvyn arvio. Toimintakyvyn arvion taustalla on käytetty Spiral- toimintakyvyn menetelmää. Sähköisten hakulomakkeiden sisällöt liitteenä esimerkkinä.
Vire-etäryhmävalmennuksen jokaisen kuuden valmennuskerran jälkeen valmennettavat ja valmentajat antavat palautteen kerrasta. Aikuisten kevään 2025 palautelomakkeet liitteenä esimerkkinä.
Valmennuksen viimeisellä kerralla valmennettavat täyttävät loppupalautteen valmennuksesta ja tässä palautteessa he vastaavat jälleen hakulomakkeessakin olleeseen arjenhallinnan ja toimintakyvyn kysymyksiin. Hakulomakkeen ja loppupalautteen koetun toimintakyvyn arvioista saadaan toimintakyvyn ja arjen hallinnan muutos valmennuksen aikana. Aikuisten pilottivalmennuksen loppupalautelomakkeet syksyltä 2024 liitteenä esimerkkinä.
Vire- etäryhmävalmennus on hyvin intensiivinen valmennuskokonaisuus ja toimintakyvyn ja arjen isot muutokset eivät välttämättä ole mahdollisia, mutta valmennuksella tavoitellaankin pieniä muutoksia parempaan sekä antaa eväitä jatkaa harjoitteita valmennuksen jälkeen omassa arjessaan.
Toteutuakseen Vire-etäryhmävalmennus tarvitsee osaavat ammattilaiset valmentajiksi. Heillä tulee olla osaamista mm. valmentamisesta, toimintakykyyn liittyvistä kokonaisuuksista etäyhteyksien hallinnasta sekä etäryhmien vetämisestä. Lisäksi saamenkielisessä valmennuksessa täytyy olla ammattilaiset, joilla on riittävä saamen kielen taito.
Vire- etäryhmävalmennus tarvitsee myös valmennettavia. Aikuisten osalta huolta ei isommin noussut; tiedettiin, että tarvetta tällaiselle valmennukselle on ja sinne ihan varmasti saadaan osallistujia. Nuorten kohdalla tunnistettiin haaste saada nuoria hakemaan mukaan sekä laaja ikähaarukkaa valmennuksessa. Nuorille tehtiin kohdennettua suomen- ja saamenkielistä markkinointia kirjallisessa- ja videomuodossa. Tärkeää oli, että valmentajat tekijät markkinointia omilla kasvoillaan, jotta nuorilla madaltuisi kynnys osallistua valmennukseen.
Tavoiteltuun muutokseen tarvitaan myös hyvin suunniteltu ja strukturoitu materiaali, minkä pohjalta valmentajat voivat vetää valmennuskerrat läpi. Materiaalissa pääpainon tuli olla valmennuksellisuudessa, konkretiassa sekä toiminnallisuudessa, jotta motivaatio pysyy valmennettavilla yllä ja he kokevat saavansa valmennuksesta oikeasti jotain hyötyä itselleen.
Toteutuakseen etänä tapahtuva palvelu vaatii tietoturvallisen alustan sekä ammattilaiset/valmentajat, joilla on mahdollisuus ja riittävä osaaminen sen käyttöön. Tässä tapauksessa käytettiin tietoturvallista etävastaanotto Teamsiä. Piloteissa mukana olleet valmentajat valmennettiin käyttämään alustaa piloteissa. Tätä työtä tehtiin tiiviissä yhteistyössä investointi 4 kanssa. Voit lukea lisää etätapaamisten ja -vastaanottojen kehittämisestä sosiaali- ja terveyspalveluissa Laphalla liitteestä.
Vire- etäryhmävalmennuksen kohderyhmää ovat 13–17-vuotiaat nuoret (suomenkieliset ja saamenkieliset) sekä yli 18- vuotiaat aikuiset. VASA2-hankkeen aikana pilotoitiin yksi suomenkielinen nuorten ryhmä ja kaksi aikuisten ryhmää, saamenkieliseen ryhmään ei tullut riittävää määrää hakijoita ja se jäi toteutumatta.
Vire-etäryhmävalmennuksen varsinaiseen suunnitteluun ei osallistettu asiakkaita, vaan suunnittelussa mukana olleet ammattilaiset hyödynsivät kokemuksiaan aikaisemmista valmennuksista sekä asiakkaistaan rakentaessaan valmennuskokonaisuutta.
Tarkemmat asiakaskokemukset saatiin valmennusten piloteista.
Me tiedostimme valmennuksen suunnitteluryhmän kanssa, että olemassa on paljonkin erilaisia ryhmämalleja ja tutustuimme niihin. Lähes kaikki, mitä tarkastelimme, kosketti jollain tavoin diagnoosin saamisen jälkeistä aikaa ja tukea siihen. Meidän lähtökohtainen tavoitteemme oli päinvastainen eli tavoittelimme valmennuksen rakentamista hyvin varhaiseen vaiheeseen, missä jotain huolta omasta arjesta ja toimintakyvystä herää. Tällaista emme suoraan löytäneet, joten lähdimme työstämään omaa valmennuskokonaisuutta.
PILOTTIKOKEILU 1
Syksyllä 2024 saimme valmennuspaketin valmiiksi ja meillä oli valmentajat (6kpl) valmiina testaamaan valmennusta. Tässä pilotissa halusimme testata ohjautumisen ja haun valmennukseen sekä itse valmennuspaketin kokonaisuutena. Pilotissa oli haut auki aikuisille AikuistenVireeseen sekä suomen- ja saamenkielisille nuorille NuortenVireen omiin ryhmiinsä.
Valmennukseen ohjautumisen testaus tarkoitti aikuisten osalta sitä, että pidimme infotilaisuuden kaakkoisen alueen / Rovaniemen Mieli -tiimin sekä psykiatrisen poliklinikan kanssa, missä kävimme läpi valmennuksen perusidean ja miten toivoisimme, että ammattilaiset lähtisivät ohjaamaan aikuisia hakemaan valmennukseen.
Valmennukseen ohjautumisen testaus tarkoitti nuorten osalta sitä, että pidimme infotilaisuuden opiskeluhuollon ammattilaisten esihenkilöille, missä esittelimme valmennuksen perusidean sekä toimintamallin nuorten ohjaamiseen valmennukseen hakemiseen.
Teimme ammattilaisille valmista materiaalia valmennukseen ohjaamiseen asiakkaiden kanssa (liitteenä).
Haku pilottivalmennukseen oli auki kolme viikkoa ja sen jälkeen oli hakijoita: aikuisten ryhmään seitsemän, suomenkieliseen ja saamenkieliseen ryhmään molempiin yhdet.
PILOTTIKOKEILU 2
Keväällä 2025 tehtiin uusi kokeilu pilotista NuortenVireen osalta. Hakemuksia saatiin neljä (4), joista kolme (3) oli suomenkieliseen ryhmään ja yksi (1) saamenkieliseen. Tässä kohtaa päätettiin yhdistää ryhmät, jotta saadaan kaikki nuoret mukaan. Ikähaarukka nuorilla oli 12–17 v. Valmentajien kanssa todettiin, että laaja ikäjakauma tämä voi olla ryhmän ja vertaistuen kannalta haastavaa, mutta valmentajat olivat optimistisia ja halusivat lähteä testaamaan konseptia.
Keväälle 2025 tehtiin myös uusinta AikuistenVire valmennuksesta. Hakemuksia tuli yhteensä seitsemän (7), joista haastatteluvaiheessa jäi yksi (1) pois. Valmennus käynnistyi kuudella (6) valmennettavalla.
Kuva
Kuva
Kuva
Pilottien tavoitteena meillä oli päästä testaamaan etäryhmävalmennusta konseptina sekä valmennuksen materiaalia.
Tavoitteena itse valmennuksessa oli tukea valmennettavien toiminnanohjausta ja arjenhallintaa sekä mahdollistaa vertaistuellinen kohtaaminen.
Vire- etäryhmävalmennuksen hakuprosessi on keskeisessä ja tärkeässä roolissa kokonaisuudessa; ryhmämuotoisessa valmennuksessa on merkityksellistä valmennettavien tietynlainen samankaltaisuus, jotta valmennuksellisuus ja vertaistuellisuus toteutuu. Nuorten kohdalla nousee myös valmennettavien samanikäisyys keskeiseen rooliin.
Vire- etäryhmävalmennuksessa valmentajilla on tärkeää olla kokemusta etänä tapahtuvasta ryhmämuotoisesta valmennuksesta sekä vahvaa asiantuntijuutta valmennuksen asiasisältöön liittyen. Tietoteknistä ja Teamsin osaamista sekä tietynlaista heittäytymistä, joustavuutta ja muutoksensietokykyä vaaditaan myös valmentajilta.
Vire-etäryhmävalmennus on matalan kynnyksen digitaalista palvelua, missä tuetaan valmennettavan toimintakykyä ja arjen hallintaa. Valmennuksella mahdollistetaan myös vertaistuellinen kohtaaminen. Vire- etäryhmävalmennus koostuu AikuistenVireestä ja NuortenVireestä. Uusin tulokas Vire- perheeseen on syksyllä 2025 julkaistava Vire- itsehoitopaketti, joka on videotallenne- muotoinen, pohjoissaamenkielinen ja tekstitetty suomeksi.
Vire-etäryhmävalmennus sisältää kuusi (6) valmennuskertaa, joista yksi kestää kaksi (2) tuntia kerrallaan. Valmennuskerrat ovat tiiviisti kahden viikon välein ilta-aikaan. Valmennus tapahtuu tietoturvallisella etätapaamisella Teamsissä. Valmennusta vetää ammattilaistyöpari.
Vire-etäryhmävalmennuskertojen teemat ovat seuraavat:
- Mitä on toimintakyky ja miten se näkyy minussa?
- Tunnetaidot ja itsetuntemus
- Oman toiminnan ohjaus ja keinoja arkeen
- Kuormittuminen, vahvuudet ja voimavarat
- Sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus
- Tulevaisuus ja arjen hallinta
HAKU VALMENNUKSEEN
Valmennukseen voi kuka tahansa hakea mukaan, joka kokee arjessaan oman toiminnanohjauksen ja/ tai arjenhallinnan haasteita ja haluaa kohdata muita samassa tilanteessa olevia. Mukaan valmennukseen voidaan valita 6–8 valmennettavaa kerrallaan.
Hakulomakkeella hakija arvioi jo valmiiksi omaa arkeaan, toimintakykyään sekä tarpeita valmennukselle. Tämän ja haastattelun perusteella valmentajat valitsevat ryhmäläiset.
Valmentajat haastattelevat hakijat ja yhdessä haastattelutilanteessa voidaan tehdä päätös valmennukseen lähtemisestä. Mikäli hakijoita on paljon, voidaan joutua tekemään tarkempaa harkintaa valituista, kun paikkoja on kuitenkin rajallisesti vapaana.
VALMENNUS
Jokaisella valmennuskerralla on oma tietty teema, struktuuri ja tavoitteet valmiina. Valmennuskerrat muovautuvat hyvin pitkälle ryhmän tarpeiden mukaan, kuitenkin teemojen, struktuurin ja tavoitteiden sisällä; valmentajat voivat mm. lisätä toivottuja aiheita teemojen sisälle, lisätä harjoitteita tai keskusteluja, jne.
VALMENNUKSEN JÄLKEEN
Valmennuksen jälkeen on valmennettavilla vielä sovittavissa valmentajien kanssa henkilökohtainen keskustelu. Keskustelun tarkoituksena on päästä kahdenkeskiseen keskusteluun valmennettavan kanssa, kuulla hänen kokemuksiaan valmennuksesta ja valmennuksen jälkeisestä arjesta. Myös mahdollisten muiden palvelujen tarve voi olla noussut valmennuksen aikana esiin ja tähän voi valmentaja antaa ohjausta.
Kuva
Kuva
Kuva
Pysyväksi toimintamalliksi juurtuminen vaatii Lapin hyvinvointialueella yhteistyötä ja koordinointia keskeisten tahojen välillä. Niin suomen- kuin saamenkieliset ammattilaiset tarvitsevat työaikaa siihen, että voivat toteuttaa valmennusta osana omaa perustyötään. Valmennustyötä tekevien tulee perehtyä huolella materiaaleihin ja kyetä soveltamaan sisältöjä oman kohderyhmänsä mukaan.
Vire- etäryhmävalmennus vie valmentajien työaikaa n. 20 h kokonaisuudessaan (sisältää mm. valmennuskerrat, niihin valmistautumisen, etävastaanottolinkkien tekeminen sekä valmentajien keskinäisen reflektion valmennuskertojen jälkeen)
Valmennuskokonaisuus vie valmennusta koordinoivan ammattilaisen työaikaa n. 16 h kokonaisuudessaan (sisältäen mm. valmentajien sopiminen ja mahdollinen ohjaaminen ja etävastaanotto- koulutuksen järjestäminen, hakulomakkeen päivitys ja julkaisu eKollegassa, mainos ja markkinointi, kyselyjen päivitykset, väliarviointien/ loppuarviointien koostaminen)
Valmennuksen toteuttamisessa voidaan hyödyntää mentorivalmentajia työparina eli jo valmennuksessa mukana olleita, jotka ohjaavat uusia ammattilaisia mukaan.
Jokaisessa pilotoidussa valmennuksessa kerättiin tietoa sekä valmennettavilta että valmentajilta. Kaiken kaikkiaan valmennuksiin haki yhteensä 21 hakijaa. Näistä 19 lähti mukaan valmennukseen ja näistä 11 kävi valmennuksen kokonaisuutena loppuun saakka.
Tässä on vedetty nämä kaikki kolmen toteutuneen valmennuksen palautteet yhteen:
Vire- etäryhmävalmennuksen konseptin arviointi - valmennettavien kokemuksia
- Yli 80 % valmennettavista koki tietoturvallisen etävastaanotto Teamsin täysin tai osittain toimivana.
- Yli 90 % valmennettavista koki valmentajien käyttämän materiaalin täysin tai osittain toimivana.
- Jokainen valmennettava koki valmennuskertojen tiheyden 2 vkon välein täysin tai osittain toimivaksi.
- Yli 90 % valmennettavista koki 2h valmennuskerran täysin tai osittain toimivaksi.
- 70 % valmennettavista koki kuusi (6) valmennuskertaa täysin tai osittain toimivaksi määräksi.
Vire- etäryhmävalmennuksen tavoitteiden saavuttaminen valmennettavien näkökulmasta:
- Yli 80 % valmennettavista koki toimintakykynsä kohentuneen valmennuksen ansiosta.
- Yli 60 % valmennettavista koki arjenhallintansa kohentuneen valmennuksen ansiosta
- Yli 90 % koki saaneensa valmennuksen aikana vertaistukea.
- Lähes jokainen valmennettava tiesi, mistä saa tarvittaessa valmennuksen jälkeen apua, jos sitä tarvitsee.
- Lähes 90 % valmennettavista koki Vire- etäryhmävalmennuksen toimivaksi konseptiksi.
- Yli 70 % valmennettavista koki Vire- etäryhmävalmennuksen itselleen hyödylliseksi.
Nuorten toimintakykyä ja arjen hallintaa tukevaa pohjoissaamenkielistä etäryhmävalmennuksen mallia ei ole ollut aiemmin olemassa. Lapin hyvinvointialueen saamenkielisissä palveluissa korostuu pohjoissaame, sillä suurin osa ammattilaisista ovat pohjoissaamenkielisiä. Myös saamenkieliset neurokirjon ammattilaiset ovat pääosin pohjoissaamenkielisiä.