Vire-etäryhmävalmennusmalli, Lapin HVA (RRP, P4, I1, I4)
Vire- etäryhmävalmennuksen tavoitteena on valmennettavan toimintakyvyn ja arjen tukeminen sekä vertaistuellinen kohtaaminen. Valmennuskokonaisuudet on rakennettu nuorille ja aikuisille. Nuorten kokonaisuus myös pohjoissaamen kielellä.
Toimintamallin nimi
Vire- etäryhmävalmennuksen tavoitteena on valmennettavan toimintakyvyn ja arjen tukeminen sekä vertaistuellinen kohtaaminen. Valmennuskokonaisuudet on rakennettu nuorille ja aikuisille. Nuorten kokonaisuus myös pohjoissaamen kielellä.
Vire-etäryhmävalmennus on matalan kynnyksen digitaalista palvelua, missä tuetaan valmennettavan toimintakykyä ja arjen hallintaa. Valmennuksella mahdollistetaan myös vertaistuellinen kohtaaminen. Vire- etäryhmävalmennus koostuu AikuistenVireestä ja NuortenVireestä. Uusin tulokas Vire- perheeseen on syksyllä 2025 julkaistava Vire- itsehoitopaketti, joka on videotallenne- muotoinen, pohjoissaamenkielinen ja tekstitetty suomeksi.
Vire-etäryhmävalmennus sisältää kuusi (6) valmennuskertaa, joista yksi kestää kaksi (2) tuntia kerrallaan. Valmennuskerrat ovat tiiviisti kahden viikon välein ilta-aikaan. Valmennus tapahtuu tietoturvallisella etätapaamisella Teamsissä. Valmennusta vetää ammattilaistyöpari.
Vire-etäryhmävalmennuskertojen teemat ovat seuraavat:
- Mitä on toimintakyky ja miten se näkyy minussa?
- Tunnetaidot ja itsetuntemus
- Oman toiminnan ohjaus ja keinoja arkeen
- Kuormittuminen, vahvuudet ja voimavarat
- Sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus
- Tulevaisuus ja arjen hallinta
HAKU VALMENNUKSEEN
Valmennukseen voi kuka tahansa hakea mukaan, joka kokee arjessaan oman toiminnanohjauksen ja/ tai arjenhallinnan haasteita ja haluaa kohdata muita samassa tilanteessa olevia. Mukaan valmennukseen voidaan valita 6–8 valmennettavaa kerrallaan.
Hakulomakkeella hakija arvioi jo valmiiksi omaa arkeaan, toimintakykyään sekä tarpeita valmennukselle. Tämän ja haastattelun perusteella valmentajat valitsevat ryhmäläiset.
Valmentajat haastattelevat hakijat ja yhdessä haastattelutilanteessa voidaan tehdä päätös valmennukseen lähtemisestä. Mikäli hakijoita on paljon, voidaan joutua tekemään tarkempaa harkintaa valituista, kun paikkoja on kuitenkin rajallisesti vapaana.
VALMENNUS
Jokaisella valmennuskerralla on oma tietty teema, struktuuri ja tavoitteet valmiina. Valmennuskerrat muovautuvat hyvin pitkälle ryhmän tarpeiden mukaan, kuitenkin teemojen, struktuurin ja tavoitteiden sisällä; valmentajat voivat mm. lisätä toivottuja aiheita teemojen sisälle, lisätä harjoitteita tai keskusteluja, jne.
VALMENNUKSEN JÄLKEEN
Valmennuksen jälkeen on valmennettavilla vielä sovittavissa valmentajien kanssa henkilökohtainen keskustelu. Keskustelun tarkoituksena on päästä kahdenkeskiseen keskusteluun valmennettavan kanssa, kuulla hänen kokemuksiaan valmennuksesta ja valmennuksen jälkeisestä arjesta. Myös mahdollisten muiden palvelujen tarve voi olla noussut valmennuksen aikana esiin ja tähän voi valmentaja antaa ohjausta.
Lasten, nuorten ja aikuisten toiminnanohjauksen, keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet ovat lisääntyneet yhteiskunnan tasolla, osin jopa räjähdysmäisesti. Myös useat neurokehityksellisiin häiriöihin liittyvät diagnoosit ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti ja Suomessa 2000-luvun aikana. Tämä näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon käyntimäärissä. Vuonna 2020 yli puolet 7–12-vuotiaiden suomalaislasten mielenterveysperusteisista käynneistä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa oli kirjattu lapselle, jolla oli jokin neuropsykiatrisen häiriön diagnoosi. Neurokirjon lasten ja nuorten palvelut hyvinvointialueilla
Sekä adhd:n että autismikirjon diagnoosien yleistymisen syiksi on arveltu tunnistamiseen ja palvelujärjestelmään liittyviä tekijöitä. Asiantuntija-arvioiden mukaan tämä ei kuitenkaan yksinään selitä esimerkiksi adhd:n yleistymiskehitystä, kuten eivät myöskään erot geeniperimässä. Virhe- tai ylidiagnostiikan mahdollisuutta on pohdittu: adhd:n diagnostiikka voi olla haastavaa mm. lapsilla yleisen liitännäisoireilun vuoksi. Oireiden taustalla voi olla myös ahdistus, masennus, traumaperäinen oireilu, liiallinen ruutuaika, liian vähäinen liikunta ja nukkuminen, perheympäristön ongelmat tai lapselle haastava oppimisympäristö. Neurokirjon lasten ja nuorten palvelut hyvinvointialueilla
Lapissa on kehitetty neuropsykiatrisia palveluja ja palvelupolkuja jo pitkään. VASA 2- hankeen toimesta lähdettiin tukemaan hyvinvointialuetta koostamaan yksi yhteinen palvelupolku, joka toimisi struktuurina Lapin hyvinvointialueen yhteisiin käytänteisiin siitä, miten keskittymisen ja tarkkaavuuden sekä toiminnanohjauksen haasteisiin kiinnitetään huomiota ja miten lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan näissä muuttuvissa ympäristöissä, saamen kieli ja saamelainen kulttuuri huomioiden. Tällä tavoin voidaan suunnitelmallisesti ja todennettuun tarpeeseen pohjautuen ohjata lapsia ja nuoria keskittymisen ja tarkkaavuuden sekä toiminnanohjauksen haasteiden tarkempiin tutkimusarviointeihin, mikä osaltaan helpottaa jonotusta ja siihen menevää aikaa. Mahdollisesta jonotuksesta tulee palvelupolun myötä myös suunnitelmallisempaa, toivottavasti lyhyempään ja riittävästi tuettua aikaa.
Pitkien välimatkojen Lapissa tarvitaan digitaalisia palveluja, joilla voidaan vastata lasten, nuorten ja aikuisten toiminnanohjauksen, keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteisiin ilman raskaita ja pitkiä tutkimusarviointeja. Tarve nousi esiin myös alkuvuodesta 2024 VASA 2- hankkeen toimesta tehdyssä kyselyssä (N=201) lappilaisille neurokirjon nuorille, aikuisille ja vanhemmille. Siellä toivottiin järjestettävän vaikuttavaa toimintaa ihmisille ja tällä tarkoitettiin erilaista valmennusta, ryhmiä sekä vertaistukea. Kyselyn kokonaistuloksia pääset tarkastelemaan liitteestä.
Vire- etäryhmävalmennuksen kohderyhmää ovat 13–17-vuotiaat nuoret (suomenkieliset ja saamenkieliset) sekä yli 18- vuotiaat aikuiset. VASA2-hankkeen aikana pilotoitiin yksi suomenkielinen nuorten ryhmä ja kaksi aikuisten ryhmää, saamenkieliseen ryhmään ei tullut riittävää määrää hakijoita ja se jäi toteutumatta.
Vire-etäryhmävalmennuksen varsinaiseen suunnitteluun ei osallistettu asiakkaita, vaan suunnittelussa mukana olleet ammattilaiset hyödynsivät kokemuksiaan aikaisemmista valmennuksista sekä asiakkaistaan rakentaessaan valmennuskokonaisuutta.
Tarkemmat asiakaskokemukset saatiin valmennusten piloteista.
Pysyväksi toimintamalliksi juurtuminen vaatii Lapin hyvinvointialueella yhteistyötä ja koordinointia keskeisten tahojen välillä. Niin suomen- kuin saamenkieliset ammattilaiset tarvitsevat työaikaa siihen, että voivat toteuttaa valmennusta osana omaa perustyötään. Valmennustyötä tekevien tulee perehtyä huolella materiaaleihin ja kyetä soveltamaan sisältöjä oman kohderyhmänsä mukaan.
Vire- etäryhmävalmennus vie valmentajien työaikaa n. 20 h kokonaisuudessaan (sisältää mm. valmennuskerrat, niihin valmistautumisen, etävastaanottolinkkien tekeminen sekä valmentajien keskinäisen reflektion valmennuskertojen jälkeen)
Valmennuskokonaisuus vie valmennusta koordinoivan ammattilaisen työaikaa n. 16 h kokonaisuudessaan (sisältäen mm. valmentajien sopiminen ja mahdollinen ohjaaminen ja etävastaanotto- koulutuksen järjestäminen, hakulomakkeen päivitys ja julkaisu eKollegassa, mainos ja markkinointi, kyselyjen päivitykset, väliarviointien/ loppuarviointien koostaminen)
Valmennuksen toteuttamisessa voidaan hyödyntää mentorivalmentajia työparina eli jo valmennuksessa mukana olleita, jotka ohjaavat uusia ammattilaisia mukaan.
Jokaisessa pilotoidussa valmennuksessa kerättiin tietoa sekä valmennettavilta että valmentajilta. Kaiken kaikkiaan valmennuksiin haki yhteensä 21 hakijaa. Näistä 19 lähti mukaan valmennukseen ja näistä 11 kävi valmennuksen kokonaisuutena loppuun saakka.
Tässä on vedetty nämä kaikki kolmen toteutuneen valmennuksen palautteet yhteen:
Vire- etäryhmävalmennuksen konseptin arviointi - valmennettavien kokemuksia
- Yli 80 % valmennettavista koki tietoturvallisen etävastaanotto Teamsin täysin tai osittain toimivana.
- Yli 90 % valmennettavista koki valmentajien käyttämän materiaalin täysin tai osittain toimivana.
- Jokainen valmennettava koki valmennuskertojen tiheyden 2 vkon välein täysin tai osittain toimivaksi.
- Yli 90 % valmennettavista koki 2h valmennuskerran täysin tai osittain toimivaksi.
- 70 % valmennettavista koki kuusi (6) valmennuskertaa täysin tai osittain toimivaksi määräksi.
Vire- etäryhmävalmennuksen tavoitteiden saavuttaminen valmennettavien näkökulmasta:
- Yli 80 % valmennettavista koki toimintakykynsä kohentuneen valmennuksen ansiosta.
- Yli 60 % valmennettavista koki arjenhallintansa kohentuneen valmennuksen ansiosta
- Yli 90 % koki saaneensa valmennuksen aikana vertaistukea.
- Lähes jokainen valmennettava tiesi, mistä saa tarvittaessa valmennuksen jälkeen apua, jos sitä tarvitsee.
- Lähes 90 % valmennettavista koki Vire- etäryhmävalmennuksen toimivaksi konseptiksi.
- Yli 70 % valmennettavista koki Vire- etäryhmävalmennuksen itselleen hyödylliseksi.
Nuorten toimintakykyä ja arjen hallintaa tukevaa pohjoissaamenkielistä etäryhmävalmennuksen mallia ei ole ollut aiemmin olemassa. Lapin hyvinvointialueen saamenkielisissä palveluissa korostuu pohjoissaame, sillä suurin osa ammattilaisista ovat pohjoissaamenkielisiä. Myös saamenkieliset neurokirjon ammattilaiset ovat pääosin pohjoissaamenkielisiä.
Kansikuva
