Lasten, nuorten ja aikuisten toiminnanohjauksen, keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet ovat lisääntyneet yhteiskunnan tasolla, osin jopa räjähdysmäisesti. Myös useat neurokehityksellisiin häiriöihin liittyvät diagnoosit ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti ja Suomessa 2000-luvun aikana. Tämä näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon käyntimäärissä. Vuonna 2020 yli puolet 7–12-vuotiaiden suomalaislasten mielenterveysperusteisista käynneistä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa oli kirjattu lapselle, jolla oli jokin neuropsykiatrisen häiriön diagnoosi. Neurokirjon lasten ja nuorten palvelut hyvinvointialueilla
Sekä adhd:n että autismikirjon diagnoosien yleistymisen syiksi on arveltu tunnistamiseen ja palvelujärjestelmään liittyviä tekijöitä. Asiantuntija-arvioiden mukaan tämä ei kuitenkaan yksinään selitä esimerkiksi adhd:n yleistymiskehitystä, kuten eivät myöskään erot geeniperimässä. Virhe- tai ylidiagnostiikan mahdollisuutta on pohdittu: adhd:n diagnostiikka voi olla haastavaa mm. lapsilla yleisen liitännäisoireilun vuoksi. Oireiden taustalla voi olla myös ahdistus, masennus, traumaperäinen oireilu, liiallinen ruutuaika, liian vähäinen liikunta ja nukkuminen, perheympäristön ongelmat tai lapselle haastava oppimisympäristö. Neurokirjon lasten ja nuorten palvelut hyvinvointialueilla
Lapissa on kehitetty neuropsykiatrisia palveluja ja palvelupolkuja jo pitkään. VASA 2- hankeen toimesta lähdettiin tukemaan hyvinvointialuetta koostamaan yksi yhteinen palvelupolku, joka toimisi struktuurina Lapin hyvinvointialueen yhteisiin käytänteisiin siitä, miten keskittymisen ja tarkkaavuuden sekä toiminnanohjauksen haasteisiin kiinnitetään huomiota ja miten lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan näissä muuttuvissa ympäristöissä, saamen kieli ja saamelainen kulttuuri huomioiden. Tällä tavoin voidaan suunnitelmallisesti ja todennettuun tarpeeseen pohjautuen ohjata lapsia ja nuoria keskittymisen ja tarkkaavuuden sekä toiminnanohjauksen haasteiden tarkempiin tutkimusarviointeihin, mikä osaltaan helpottaa jonotusta ja siihen menevää aikaa. Mahdollisesta jonotuksesta tulee palvelupolun myötä myös suunnitelmallisempaa, toivottavasti lyhyempään ja riittävästi tuettua aikaa.
Pitkien välimatkojen Lapissa tarvitaan suomen- ja saamenkielisiä digitaalisia palveluja, joilla voidaan vastata lasten, nuorten ja aikuisten toiminnanohjauksen, keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteisiin ilman raskaita ja pitkiä tutkimusarviointeja. Tarve nousi esiin myös alkuvuodesta 2024 VASA 2- hankkeen toimesta tehdyssä kyselyssä (N=201) lappilaisille neurokirjon nuorille, aikuisille ja vanhemmille. Siellä toivottiin järjestettävän vaikuttavaa toimintaa ihmisille ja tällä tarkoitettiin erilaista valmennusta, ryhmiä sekä vertaistukea. Kyselyn kokonaistuloksia pääset tarkastelemaan liitteestä.
Muutosta tavoitellaan:
- asiakkaalle: itsehakeutuvana matalan kynnyksen etänä tapahtuvaa toimintakyvyn ja arjenhallinnan tukea
- ammattilainen: ammattilaisella on työkalupakissaan matalan kynnyksen digitaalinen palvelu, jota voi tarjota usealle asiakkaalle kerralla.
- organisaatio: hyvinvointialueella on tarjota kansalaisilleen digitaalista tietoturvallista matalan kynnyksen palvelua toimintakyvyn ja arjenhallinnan tukeen ja tällä tavoin tukea kansalaisiaan ja mahdollisesti välttää heidän ohjaaminen raskaimpiin palveluihin.
- yhteiskunta: paremmin voivia kansalaisia
Vire- etäryhmävalmennuksen kohderyhmää ovat 13–17-vuotiaat nuoret (suomen- ja pohjoissaamenkieliset) sekä yli 18- vuotiaat aikuiset. VASA2-hankkeen aikana pilotoitiin yksi suomenkielinen nuorten ryhmä ja kaksi aikuisten ryhmää, saamenkieliseen ryhmään ei tullut riittävää määrää hakijoita ja se jäi toteutumatta.
Vire-etäryhmävalmennuksen varsinaiseen suunnitteluun ei osallistettu asiakkaita, vaan suunnittelussa mukana olleet ammattilaiset hyödynsivät kokemuksiaan aikaisemmista valmennuksista sekä asiakkaistaan rakentaessaan valmennuskokonaisuutta.
Tarkemmat asiakaskokemukset saatiin valmennusten piloteista.
