Virkeyttä ja vireyttä -ryhmätoiminta
Virkeyttä ja vireyttä -ryhmätoimintamalli edistää ja vahvistaa yli 65-vuotiaiden eläkeläisten mielen hyvinvointia ja fyysistä aktiivisuutta. Toimintaa ohjaa asiakaslähtöisyys, joka perustuu eläkeläisten omien voimavarojen käyttöönottoon.
Toimintamallin nimi
Virkeyttä ja vireyttä -ryhmätoimintamalli edistää ja vahvistaa yli 65-vuotiaiden eläkeläisten mielen hyvinvointia ja fyysistä aktiivisuutta. Toimintaa ohjaa asiakaslähtöisyys, joka perustuu eläkeläisten omien voimavarojen käyttöönottoon.
Virkeyttä ja vireyttä -ryhmätoimintaa ohjaa asiakaslähtöisyys, joka painottaa eläkeläisten omien voimavarojen vahvistamista ja toiminnan yhteistä suunnittelua. Ryhmätoiminnan teemoina ovat mielen hyvinvointi ja matalan kynnyksen liikkuminen. Mielen hyvinvointi koostuu elämänlaadusta, merkityksellisyyden kokemuksista ja tyytyväisyydestä itseen. Ikääntymisen myötä toimintakyvyn muutosten ja koetun yksinäisyyden on todettu heikentävän mielen hyvinvointia (Nicholson 2012; Steptoe, Shankar, Demakakos & Wardle 2013). Antonovskyn (1996) salutogeenisen teorian perustana oleva koherenssintunne muodostuu kolmesta ulottuvuudesta, jotka ovat ymmärrettävyys, hallittavuus ja merkityksellisyys.
Virkeyttä ja vireyttä -ryhmätoiminnassa
- ymmärrys mielen hyvinvoinnista ja liikkumisen merkityksestä kasvaa
- kokemus omista voimavaroista vahvistuu, mikä auttaa kohtaamaan ikääntymisen mukanaan tuomia muutoksia, ja etsimään niihin sopivia selviytymiskeinoja
- omaan elämään sopivien merkityksellisyyden kokemusten löytäminen vahvistuu.
Ryhmätoiminnan tavoitteet:
- psyykkiset voimavarat vahvistuvat
- fyysinen arkiaktiivisuus lisääntyy
- toimintakyky kohenee
- lihaskunto ja tasapaino paranevat
- koherenssintunne vahvistuu
- yksinäisyys lieventyy
- ymmärrys nuoria kohtaan kasvaa
Ratkaisu
Ratkaisu perustuu ryhmätoimintaan, jossa ryhmäläiset tapaavat kerran viikossa kahden tunnin ajan. Ryhmätapaamisten kesto on 10-12 viikkoa. Ryhmätapaamisissa ensimmäisen tunnin teemana on mielen hyvinvointiin liittyvä keskustelu ja harjoitukset sekä toisella tunnilla liikunta tai ulkoilu. Osallistujia kannustetaan arkiaktiivisuuteen ryhmän aikana sekä sen jälkeen. Lisäksi ryhmässä tutustutaan omaan asuinalueeseen sekä sen tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin. Osa ryhmäkerroista voi olla ns. ylisukupolvisia ryhmäkertoja paikallisen peruskoulun kanssa, jotka toteutetaan yhteistyössä paikallisen ala-tai yläkoulun kanssa. Yhteiset ryhmäkerrat mahdollistavat eri sukupolvien kohtaamiset.
Ryhmätoiminnan vaikutukset:
- uusien sosiaalisten suhteiden löytyminen
- yksinäisyyden kokemusten lieventyminen
- lisääntynyt arjen aktiivisuus
Vapaaehtoisvalmennus:
Ryhmätoimintaan voidaan liittää vapaaehtoisvalmennus, jonka tavoitteena on vahvistaa paikallista yhteisöllisyyttä ja innostaa alueen asukkaita vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoisvalmennukseen voivat osallistua sekä eläkeläiset että alueen asukkkaat iästä riippumatta. Käytännönläheisessä valmennuksessa keskustellaan vapaaehtoisuuden periaatteista, vapaaehtoisen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä ryhmien ohjaamisesta. Valmennuksessa vieraillaan vapaaehtoisia kaipaavien oman asuinalueen toimijoiden luona. Tämän lisäksi kutsutaan eri tahojen edustajia vierailemaan valmennuskerroille. Valmennus koostuu kolmesta kahden tunnin tapaamisesta.
Suomi ikääntyy nopeasti. Vuonna 2018 meillä oli noin 1,2 miljoonaa yli 65-vuotiasta henkilöä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee vuoden 2020 vajaasta 23 prosentista vuoteen 2060 mennessä yli 31 prosenttiin. Monet sairaudet ja toimintakyvyn rajoitteet lisääntyvät ikääntyessä. Myös yksinäisyyden kokemukset vähentävät mielenterveyden voimavaroja. Tutkimusten mukaan ikääntyneiden kokeman yksinäisyyden on todettu olevan muuta väestöä yleisempää (ks. Vaarama, Mukkila & Hannikainen-Ingman 2014). Ainoa selittävä tekijä ei ole yksinomaan ikä, vaan lisäksi elämänkulun muutokset kuten puolison menetys, eläkkeelle jääminen, vähentynyt sosiaalinen aktiivisuus, fyysisen toimintakyvyn rajoitteet, alakuloisuus sekä hyödyttömyyden kokemukset lisäävät yksinäisyyttä (Aartsen & Jylhä 2011; Beal 2009; Dykstra & van Tilburg & de Jong Gierveld 2005; Tiilikainen 2016).
Ikääntyneet ovat merkittävä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjäryhmä. Väestön ikääntyminen on haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle. Tämän vuoksi on tärkeää löytää ratkaisuja, joiden avulla voidaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti pitää yllä ikääntyvien ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Näin mahdollistetaan ikääntyvien selviytyminen entistä pidempään kotona ja omassa lähiympäristössä sekä myöhennetään raskaiden palvelujen tarvetta.
Virkeyttä ja vireyttä-ryhmätoiminta ehkäisee eläkeläisten yksinäisyyttä ja arjen yksitoikkoisuutta sekä tuo merkityksellisyyden kokemuksia heidän elämäänsä. Säännöllinen liikunta myötävaikuttaa mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Eläkeläisten omien voimavarojen käyttöönotto sekä osallisuuden kokemukset edistävät ikääntymisen muutosten kanssa pärjäämistä. Eläkeläisten arjen hallinta kohentuu, mikä tukee kotona selviytymistä. Virkeyttä ja vireyttä-ryhmätoiminnan avulla rakennetaan suojatekijöitä ja mielenterveystaitoja, jotka kannattelevat eläkeläisiä heidän kohdatessaan ikääntymisen mukanaan tuomia haasteita. Ryhmätoimintaan kytkeytyvä paikallinen vapaaehtoistyön valmennus tutustuttaa eläkeläisiä lähialueen omiin vapaaehtoistyön mahdollisuuksiin vierailujen ja vapaaehtoistyön esittelyiden avulla. Vapaaehtoisvalmennus madaltaa kynnystä aloittaa vapaaehtoistyö.
Virkyettä ja vireyttä -ryhmätoiminnan kohderyhmänä ovat yli 60-vuotiaat eläkeläiset. Ryhmätoimintaa suunniteltaessa järjestetään työpaja, johon kutsutaan alueen eläkeläisiä. Yhdessä heidän kanssaan ideoidaan toimintaa. Ryhmäläiset täyttävät ennen ryhmän alkua alkukyselyn, jossa kysytään osallistujien toiveita ryhmätoiminnan teemoista. Ensimmäisellä ryhmäkerralla laaditaan yhteisesti tarkempi toimintasuunnitelma.
Ryhmätoiminnan tunnetuksi tekeminen ja ryhmäläisten rekrytointi edellyttää toiminnan käynnistyessä panostusta. Ryhmistä on hyvä viestiä yhteistyökumppaneiden välityksellä sekä markkinoida niitä monikanavaisesti sosiaalisen median, paikallislehtien, kauppojen ilmoitustaulujen välityksellä sekä jalkautumalla paikkoihin, joissa kohdataan eläkeläisiä. Sama koskee myös vapaaehtoisvalmennusta.
Yhteistyö paikallisen koulun kanssa edellyttää etukäteissuunnittelua, jotta toiminta saadaan luontevasti kytkettyä osaksi koulun arkea. Kuvaamataito, liikunta tai kotitalous ovat oppiaineita, joiden tunneille voidaan rakentaa yhteisiä sisältöjä, jotka kiinnostavat sekä oppilaita että eläkeläisiä.
Virkeyttä ja vireyttä kotikulmilla-hankkeessa hankkeen arviointi perustui Social Return on Investment-menetelmään, minkä johdosta jokainen ryhmäläinen tavattiin ryhmätoiminnan alussa ja lopussa. Alussa ja lopussa tehtyjen kyselyiden ja mittausten avulla kerättiin vaikutusten arviointia koskevaa tietoa. Ennakkokyselyssä kysyttiin taustatietoja, toivomuksia ryhmäkertojen teemoista, yksinäisyydestä, elämän merkityksellissyydestä sekä fyysisestä aktiivisuudesta. Loppukyselyssä toistettiin osittain sama kysely ja mittaukset.
Virkeyttä ja vireyttä -ryhmätoimintaa on arvioitu Social Return on Investment -menetelmän (SROI) avulla. SROI:lla tarkoittetaan sijoitetun pääoman sosiaalista ja yhteiskunallista tuottoa. SROI pyrkii ymmärtämään, mittaamaan ja raportoimaan sekä sosiaalisia, taloudellisia että ympäristöön liittyviä arvoja, joita interventio on saanut aikaan (Banke-Thomas ym. 2015; Leck, Upton & Evans 2016; Nicholls 2017; Laing & Moules 2017). Toiminnan hyödyt, eli rahallistettu vaikutus tai vaikuttavuus, suhteutetaan hyödyn tuottamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin laskemalla SROI-arvo eli hyötyjen ja kustannusten suhde. (Klemelä 2016; Leck ym. 2016). Ryhmätoiminnasta kerätään mielenhyvinvointiin ja liikkumiseen liittyvää määrällistä ja laadullista arviointitietoa. Lisäksi eläkeläiset antavat yksilöllistä arviointipalautetta, jonka tavoitteena on saada tietoa osallistujien subjektiivisista kokemuksista.
SROI-suhdeluvun perusteella voidaan todeta, että mielenhyvinvointiin ja matalan kynnyksen liikkumiseen tähtäävä ryhmätoiminta, ainakin lyhyellä aikajänteellä, vaikuttaa positiivisesti itsenäisesti asuvien eläkeläisten sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen toimintakykyyn. Taloudellisen vaikuttavuuden näkökulmasta tarkasteltuna toiminta tuottaa noin 2,5 euroa hyötyä jokaista sijoitettua 1 euroa kohden.