Virtuaalihoitaja kotihoidon tukena
Virtuaalihoitajan pohjana on tekoäly, joka poimii useista eri järjestelmistä tietoa, joiden pohjalta se luo herätteitä ja mahdollistaa näin terveys- ja hyvinvointipoikkeamien varhaisemman havaitsemisen.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Virtuaalihoitajan pohjana on tekoäly, joka poimii useista eri järjestelmistä tietoa, joiden pohjalta se luo herätteitä ja mahdollistaa näin terveys- ja hyvinvointipoikkeamien varhaisemman havaitsemisen.
Kuva
Kuvateksti
Tekoäly saa tietoa useista eri lähteistä.Toimintamalli lyhyesti
Virtuaalihoitajan pohjana toimiva tekoäly kerää tietoa asiakkaan käyttämistä mittauslaitteista ja asiakastietojärjestelmän kirjauksista. Niiden pohjalta järjestelmä tunnistaa terveydentilan muutokset, luokittelee kiireellisyyden ja tekee herätteen, jonka pohjalta hoitaja tekee jatkosuunnitelman.
Virtuaalihoitaja auttaa havaitsemaan asiakkaan terveydentilan muutokset aikaisemmin ja mahdollistaa niihin reagoimisen hyvissä ajoin, ennen kuin tilanne huononee ja edellyttää mahdollisesti päivystyskäyntiä.
Suomalainen vanhuspolitiikka on korostanut iäkkäiden henkiläiden oikeutta asua omassa kodissaan myös sairaana ja toimintakykyrajoitteisena niin kauan kuin se on turvallista ja vastaa hänen tarpeitaan. Kotona elämistä vahvistamaan tarvitaan vaikuttavaa ennaltaehkäisevää ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, kuntoutusta ja itsenäistä suoriutumista tukevia toimintamalleja. Kotihoito on yksi osa kotiin annettavia palveluja, joiden määrää ja monipuolisuutta on edelleen lisättävä ja kehitettävä, pitäen mielessä myös digitalisaation ja hyvinvointiteknologian kehittyminen.
Kotona asumista tukevien palvelujen vahvistaminen ja kotihoidon resurssien riittävyyden turvaaminen on yksi keskeinen osa palvelujärjestelmään liittyvää toimenpidekokonaisuutta, jonka osa-alueita ovat muun muassa iäkkäiden palvelujen hyvän johtamisen varmistaminen sekä uusien työtapojen ja teknologisten välineiden käyttöön ottaminen.
Digitalisaatio ja uudet teknologiat luovat uudenlaisia mahdollisuuksia sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen että vaihtoehtoja palveluiden toteuttamiseen. Teknologian, tekoälyn ja robotiikan toimiviksi osoitettujen ratkaisujen hyödyntäminen voi parantaa iäkkäiden ihmisten hyvinvointia sekä tehostaa palvelujärjestelmän toimintaa. Teknologia voi myös auttaa ihmisiä elämään terveellisemmin, saamaan tukea sairauksiensa hoitoon sekä asumaan itsenäisesti ja turvallisesti kodeissaan. Teknologian tarjoamat mahdollisuudet voivat antaa ammattilaisille uusia tapoja tarjota parempaa palvelua ja hoitoa sekä hyvin toimiessaan saattavat vapauttaa ammattilaisten aikaa ihmisten kohtaamiseen.
Ikääntyneiden määrän kasvu, pitkät välimatkat ja työntekijäresurssien riittävyys Lapin hyvinvointialueella aiheuttavat haasteita kotihoidon järjestämiseen. Digitalisaatio ja teknologiset ratkaisut mahdollistavat virtuaalihoitaja toimintamallin, jota kokeillaan Lapin hyvinvointialueen Lounaisella palvelualueella. Virtuaalihoitajan toivotaan tuovan taloudellista hyötyä resurssien oikein kohdistumisella ja parantavan iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta asua pidempään kotona.
Lähteet:
Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille 2022–2023: Tavoitteet ja hankeopas
- Kohderyhmänä kotihoidon asiakkuudet ja hoitohenkilöstö.
- Henkilöstön koulutus ja kannustus järjestelmän käyttöön.
- Viikkopalaverit, jossa käyttöasteiden läpikäynti sekä mahdollisten huomioden ja palautteiden läpikäynti.
- Kysely ja ryhmähaastattelu käytön päätteeksi.
Aikaa tulee varata ICT-asioihin (toimittajan asiantuntijat ja organisaation tietohallinto), kuten integraatioiden ja konfigurointien toteuttamiseen. Lisäksi aikaa ja resursseja vie tietosuojan vaikutustenarviointi (DPIA) ja luvat järjestelmän käyttöönottoon. Myös itse järjestelmän kustannukset tulee huomioida.
Käyttöönotossa tulee huomioida virtuaalihoitajan oppimisvaihe, joka on 2–3 viikkoa. Käyttöönottoon kuuluvat käyttäjien määrittely ja heidän koulutuksensa, jotka vievät myös resursseja.
Koko pilotin aikana tulee varata myös aikaa viikoittaisille kokouksille.
- Koulutus ja käyttäjätuki
- Esihenkilöiden sitouttaminen
- Raportit säännöllisesti
- Tiedotus eri foorumeille
Toimintamallia pilotointiin 1.9.–31.12.2023. Vaikuttavuuden arviointi toteutettiin kyselyllä ja ryhmähaastattelulla ulkopuolisen konsultointiyrityksen toimesta.
Kysely toteutettiin Webropolin avulla ajalla 3.11. - 13.11.2023. Kyselyyn pyydettiin vastauksia henkilöiltä, joilla on Gillie-järjestelmän käyttöoikeus (yhteensä 19 henkilöä) ja vastauksia saatiin 13 henkilöltä. Vastaajista 10 henkilöä käytti Gillietä päivittäin tai 2–3 kertaa viikossa, joka oli käytölle asetettu tavoite.
Kokonaisuudesta Gillie sai seuraavanlaiset kouluarvosanat: ulkoasu 8.7, käytettävyys 8.2, tiedon luotettavuus 7.5. Näin ollen keskiarvo Gillielle on hyvä. Mahdollinen vertailu muihin hyvinvointialueisiin antaisi näille luvuille paremman vertailtavuuden. 61,5 % kaikista käyttäjistä haluaisivat jatkaa käyttöä. Pilotin ajanjakso koettiin lyhyenä.
Käyttökokemukseen liittyen pääosa vastaajista on ollut tyytyväisiä perehdytykseen sekä tukeen pilottikäytön aikana. Yli puolet vastaajista kokee, että Gillien käytöstä on ollut ”hyötyä työssä”, ”järjestelmässä oleva tieto on luotettavaa” ja ”järjestelmä on tuonut esille muuten huomaamatonta tietoa”
Gillien antamaan tukeen päätöksenteossa suhtaudutaan kriittisemmin, joka on syytä ottaa huomioon toimintamallin jatkosuunnittelussa. Toimintamallissa on hyvä kirkastaa ja sopia, missä kohtaa asiakastyötä päätöksiä tehdään, mitä tietoa siihen tarvitaan ja miten Gillie tätä tukee? Myös vanhasta poisoppiminen on tärkeää, kun tavoitellaan uuden toimintamallin tavoiteltuja hyötyjä.
Ryhmähaastattelu toteutettiin 14.11. 45min Teams-keskusteluna, jonka tavoitteena oli syventää ymmärrystä virtuaalihoitajamallin vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Ryhmähaastattelun tavoitteena oli myös syventää elektronisesti lähetetyn Virtuaalihoitajamallin kyselyn vastauksia. Keskusteluun osallistui yhteensä kuusi henkilöä Kemistä ja Keminmaasta.
Pilotin tavoitteet osattiin haastattelussa oivallisesti sanoittaa ja uusina näkökulmina kyselyyn verrattuna oli esim. parantunut hoidon jatkuvuus, nopeampi lääkärin konsultaatio sekä tiedon hyödyntäminen suunnittelussa. Suurimpana esteenä tavoitteiden saavuttamiseksi koettiin kokeilun lyhyt ajanjakso, mikä myös kielii positiivisesta suhtautumisesta itse kokeiluun.
Tiedon luotettavuus nousi kyselyssä esiin ja siihen paneuduimme ryhmähaastattelussa. Kyselyn ja ryhmäkeskustelun jälkeen on vielä epäselvää, onko esim. alueellisia eroavaisuuksia tiedon laadussa? Todettakoon että tietyt kohdat, kuten esim. herätteiden toimintalogiikka ja raja-arvot, jotka nousivat asioina, ovat pitkälti ratkaistavissa koulutuksella ja viestinnällä, eli ymmärryksen ja osaamisen lisäämisellä.
Uusia näkökulmia tässä keskustelussa oli ns. turhat kotihoidon käynnit: johtuuko nämä mahdollisesti puutteellisista kirjauksista? Käydäänkö jossain turhaan? Voiko näitä korvata etäkontaktein? Lisäksi potilaiden ryhmittely nousi monesti esille kyselyssä ja keskustelussa. Tämä vaatisi osallistavan läpikäynnin käyttäjien kanssa, jotta saadaan toimintaa tukeva ryhmittely aikaiseksi.
Virtuaalihoitajan on koettu auttaneen tiimiä. Tärkeänä yksittäisenä nostona voi mainita hoidon jatkuvuus, eli hoitajien vaihtuvuuden ollessa suurta, koettiin, että Gillien tapainen virtuaalihoitaja tukee hoidon jatkuvuutta. Pidemmän kokeilujakson aikana selviäsi tarkemmin, onko Gillien avulla mahdollista päästä Gillie-järjestelmän toimittajan asettamiin tavoitteisiin, kuten esimerkiksi päivystyskäyntien vähenemiseen.
Ryhmähaastattelussa käyttäjät äänestivät, mikä Gillie-järjestelmän toimittajan asettama tavoite voidaan saavuttaa Gillie-järjestelmän avulla. Voittajaksi valikoitui vähentynyt tarve terveydenhuollon palveluille, mikä sinällään korostui jo aikaisemmin haastattelun aikana.
Toimintamallin vaikuttavuutta voidaan arvioida myös tilastollisin menetelmin ja mittarein (esim. päivystyskäyntien määrän muutos).
Toimintamallin todellinen vaikuttavuus saadaan näkyviin vasta pitkän ajan kuluessa. Tämä pilotti on liian lyhyt ja osittain vielä kehitysvaiheessa, jotta sille voitaisiin suorittaa tämänkaltaisia vaikutustenarviointeja.
Toimintamallin vaikuttavuutta voitaisiin arvioida esimerkiksi seuraavin mittarein:
- Asiakkaisiin liittyvät mittarit (mm. päivystyskäyntien määrän muutos, herätteisiin liittyvät toimenpiteet)
- Henkilöstöön liittyvät mittarit (mm. koettu psykososiaalinen kuormitus, kokemus uudesta toimintamallista, virtuaalihoitajan hyödyt)
Kansikuva
