Voimavaralähtöisen aikuissosiaalityön vaikutukset Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella, Pohjois-Suomen YTA (RRP3, tutkimushanke)
Pohjoisen YTA-alueen RRP3 -arviointitutkimuksessa tutkitaan aikuissosiaalityön menetelmien vaikutuksia. Pohjois-Pohjanmaalla tutkimus kohdentuu voimavaralähtöisen asiakastyön vaikutuksiin, toimintaedellytyksiin ja työvälineisiin.
Toimintamallin nimi
Pohjoisen YTA-alueen RRP3 -arviointitutkimuksessa tutkitaan aikuissosiaalityön menetelmien vaikutuksia. Pohjois-Pohjanmaalla tutkimus kohdentuu voimavaralähtöisen asiakastyön vaikutuksiin, toimintaedellytyksiin ja työvälineisiin.
Kuva
Käytäntötutkimuksessa tuetaan AIKUMETOD-hankkeessa 2022 mallinnetun voimavaralähtöisen asiakastyön työorientaation käyttöönottoa ja soveltamista Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aikuissosiaalityössä. Tutkimukseen vapaaehtoisesti osallistuvat hyvinvointialueen aikuisten sosiaalipalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat hyödyntävät yhteisessä työssään työvälineitä, kuten aikuisväestön hyvinvointimittaria, ECOMAPIA ja voimavarakortteja. Asiakkaan ja ammattilaisen vuorovaikutussuhteeseen, pitkäjänteiseen tavoitteelliseen työhön, voimavarojen ja vahvuuksien tunnistamiseen, toivon ylläpitämiseen ja työn dokumentointiin kiinnitetään erityistä huomiota.
Tutkimuksessa tuotetaan tietoa voimavaralähtöisen asiakastyön asiakasvaikutuksista, organisatorisista reunaehdoista ja muista "onnistumisen edellytyksistä" sekä mahdollisuuksista kohdentaa työskentelyä erityisen tuen tarpeen asiakkaille. Tutkimusta koordinoiva tutkijasosiaalityöntekijä tapaa ammattilaisia reflektioryhmätyöskentelyssä, haastattelee asiakkaita ja poimii asiakastietoaineistoja. Aineistojen keruu päättyi syyskuussa 2025. Tutkijasosiaalityöntekijä laatii tutkimusraportin ja tieteellisen artikkelin syksyllä 2025.
Aikuissosiaalityö on sisällöltään ja työmenetelmiltään moninainen sosiaalityön alue, jossa tarvitaan laajaa sosiaalista osaamista, ammatti-identiteetin vahvistamista sekä professionaalisen teoreettis-metodisen perustan vahvistamista. Pohjois-Suomen YTA:n hyvinvointialueet ovat maantieteellisesti laajoja, etäisyydet palveluihin kasvavat ja alueet ovat myös erilaisia sosiaalihuollon toteuttamisen näkökulmasta. Pohjois-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueiden aikuissosiaalityölle on yhtäläistä osallisuuteen ja elämän mielekkyyteen liittyvät hyvinvoinnin haasteet, jotka heijastuvat erityisesti mielenterveyden horjumisena, päihteiden liikakäyttönä ja taloudellisina vaikeuksina. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella työikäisten sosiaalipalveluissa asiakkaiden kanssa tehtävä muutostyö on haasteellista suurten asiakasmäärien takia. Muihin alueisiin nähden aikuisväestöllä on keskivertoa enemmän sairauksia, liittyen mm. mielenterveyteen, verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.
Kohteena työikäiset erityisen tuen tarpeessa olevat viranomaissosiaalityön asiakkaat, joilla asumiseen, arjessa pärjäämiseen, työelämään, psyykkiseen ja somaattiseen terveyteen, päihteisiin, toimintakykyyn ja ihmissuhteisiin liittyviä elämänvaikeuksia. Asiakkaat osallistuvat tutkimukseen keskustelukumppaneina: asiakasarvioita mielekkään sosiaalityön elementeistä ja asiakas-ammattilaisvuorovaikutuksesta kerätään teemahaastatteluin.
Voimavaralähtöinen asiakastyö on syytä ymmärtää kattavana työorientaationa, jonka soveltaminen ja omaksuminen vaatii aikaa. Työorientaation peruselementit (tavoitelähtöisyys, kiinnipitävyys, voimavarojen tunnistaminen, toivon ylläpitäminen, asiakkaan osallisuus ja valinnanmahdollisuus) toteutuvat havaintojen perusteella asiakastyössä usein. Asiakkaiden tulokulmasta katsottuna läsnäolo, "asiakkaan tilanteen tosissaan ottaminen" sekä mahdollisuus tuen, avun ja kontaktin saamiseen tarvittaessa ripeästi näyttäytyvät keskeisinä. Organisaatiolta ja palvelujärjestelmältä vaaditaan sitä, että ammattilaisille taataan mahdollisuus toteuttaa joustavaa asiakastyötä.
Työvälineissä (Ecomat, hyvinvointimittarit, voimavarakortit) on alustavien havaintojen perusteella paljon potentiaalia osana tavoitteellista ja suunnitelmallista työtä. Toisaalta niiden hyödyntäminen koetaan sosiaalityössä toissijaiseksi silloin, kun asiakkaana olevalla ihmisellä on kiireellisiä arjessa selviytymisen haasteita. Tutkimushankkeeseen osallistuu myös sosiaalista kuntoutusta toteuttavia sosionomeja, jotka tapaavat asiakkaita sosiaalityöntekijöitä tiheämmin. Heidän työssään työvälineiden soveltamiselle on jonkin verran enemmän tilaa.
Alustavan arvion perusteella voimavaralähtöisen työorientaation elementtien voidaan tulkita olevan onnistuvan työskentelyn lähtöedellytys, mutta toisaalta myönteisten asiakasvaikutusten havainnointi lyhyellä (6 kk) aikavälillä on vaikeaa. Kokemukset työvälineiden käyttöönotosta ovat pääosin positiivisia ja niiden hyödyntämiseen hankkeen päättymisen jälkeen suhtaudutaan positiivisesti. Työvälineiden käytöstä ei toisaalta ole mielekästä rakentaa aikuissosiaalityöhön standardoitua "palvelupakettia", koska sen kohderyhmänä olevien asiakkaiden tilanteet poikkeavat toisistaan ja voivat vaihdella nopeastikin. Välineiden soveltaminen ei ole mielekästä, mikäli asiakkaalla on tilanteessaan kiireellisiä talous-, terveys- ja arjessa pärjäämisen haasteita.