Sekä vahvan psykiatrisen tuen että vaativan sijaishuollon laitoshoidon tarpeessa oleville nuorille osasto tai yksikkö, joka pystyisi vastaamaan mahdollisimman laajasti molempiin tarpeisiin niin, ettei nuorta tarvitsisi lähettää eteenpäin paikasta toiseen.
Kirjallinen mallinnus
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Lastensuojelun toimintakenttä ja muodot -ovat laajat ja moninaiset, samoin psykiatrian. Erilaisia yksiköitä ja palveluita on runsaasti ja erot voivat olla suuria. On joitakin tilanteita, joissa nuori ei pärjää tai hänen kanssaan ei pärjätä sijaishuoltopaikassa ja nuori joutuu palaamaan päivystävälle lastensuojelun osastolle ja saattaa odottaa siellä monta kuukautta, kun oikeaa paikkaa ei löydy. Lastensuojelun tai psykiatrisen hoidon tarve johtuu harvoin yksittäisestä ongelmasta, joten myös muiden ammattiryhmien asiantuntemusta tarvitaan lapsen edun toteuttamiseen ja tämän tarpeisiin vastaamiseen. Tutkimustulosten mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla on keskimääräistä enemmän mielenterveysongelmia, ja he käyttävät muuta lapsiväestöä enemmän mielenterveyspalveluita. Sijoitetuilla lapsilla diagnosoidaan muuta lapsiväestöä enemmän psykiatrisia ja neurokehityksellisiä häiriöitä.
Kuitenkin lastensuojelu ja psykiatria näyttäytyvät erillisinä eikä asiakas saa yhtenäistä palvelukokonaisuutta. Eri ammattialojen, organisaatioiden ja palvelukokonaisuuksien tavoitteet ovat hyvin samankaltaiset, mutta tästä huolimatta lastensuojelun ja psykiatrian välisessä yhteistyössä on haasteita. Välillä yhteistyö toimii hyvin, välillä ei ollenkaan. On pitkälti kiinni ja riippuvaista yksittäisistä työntekijöistä molemmissa päissä, miten yhteistyö ja yhdessä tekeminen onnistuu.
Tavoitteena on, että Pirkanmaalla olisi osasto, joka palvelisi tällä hetkellä lastensuojelun ja psykiatrian välillä edestakaisin kulkevia monipalveluasiakkaita ja yhteistyö lastensuojelun sijaishuollon, psykiatrisen hoidon ja opetuksen sekä opiskeluhuollon välillä toimisi haastavimmissa tilanteissa olevien ns. monipalveluasiakkaiden kanssa. Tämä yhteisasiakkuusosasto olisi vahvan psykiatrisen tuen ja vaativan sijaishuollon laitoshoidon tarpeessa oleville nuorille osasto tai yksikkö, joka pystyisi vastaamaan mahdollisimman laajasti molempiin tarpeisiin niin, ettei nuorta tarvitsisi aina lähettää eteenpäin paikasta toiseen. Tämä lisää nuoren kiinnittymistä, luottamusta ja hyvinvointia ja hoidon vaikuttavuutta. Lisäksi hyvin organisoitu yksikkö vähentää virhekysyntää ja palvelusta toiseen liikkumisen aiheuttamia kuluja ja häivyttää palvelujärjestelmän aukkokohtia.
On sellaisia haastavassa tilanteessa olevia nuoria, jotka joutuvat ikään kuin hyppimään lastensuojelun ja psykiatrian välillä saamatta kummastakaan organisaatiosta pelkästään tarvitsemaansa kokonaisvaltaista palvelua. Tällaista palvelua ei kuitenkaan juuri ole saatavilla. Yhteisasiakkuusosasto palvelisi juuri näitä nuoria.
Yhteisasiakkuusosaston mallintamiseksi koottiin MONNI-hankkeen toimesta kehittämisen tiimi. Alussa mukana oli MONNI-hankkeen lisäksi TAYSin nuorisopsykiatria, Tampereen kaupungin lastensuojelun sijaishuollosta sekä osastotyön että sosiaalityön edustus. Mukana oli myös kokemusasiantuntija. Myöhemmin mukaan tuli myös OT-keskushanke sekä Tampereen kaupungin nuorisovastaanotto.
Kohderyhmänä on lastensuojelun vaativan sijaishuollon ja nuorisopsykiatrisen hoidon tarpeessa olevat nuoret.
Kehittämisen tiimissä oli mukana kokemusasiantuntija ja kokemuksia ja mielipiteitä on kartoitettu myös lastensuojelutaustaisilta Pesäpuu ry:n kehittäjänuorilta.
Mallinnus on kirjallinen tuotos, jota voidaan käyttää pohjadokumenttinä kun mietitään, mitä tällaisen osaston perustaminen hyödyttäisi, vaatisi tai maksaisi ja apuvälineenä periaatteiksi, miten tällainen osasto käytännössä toimisi.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Kehittämisen aikana on käyty vuoropuhelua vastaavien kehittämishankkeiden kanssa valtakunnallisesti.
Esim. Länsirannikon osaamis- ja tukikeskuksen pilotointi Länsirannikon osaamis- ja tukikeskuksen pilotointi - Vshyvinvointialue.fi (vssotehankkeet.fi) ja Lastensuojelun vaativan tuen ja arvioinnin yksikön kehittämistyö kohti toiminnallisesti integroitua OT-yksikköä Kuopion seudulla Lastensuojelun vaativan tuen ja arvioinnin yksikön kehittämistyö kohti toiminnallisesti integroitua OT-yksikköä - PSSHP
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Yhteisasiakkuusosaston mallinnus toimii pohjatietona mahdollisen osaston perustamista harkitseville tai osastoa perustamassa oleville organisaatioille.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.