Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Etelä-Pohjanmaan rakenneuudistus
Lyhyt kuvaus

Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on käynnistänyt sote-uudistuksen valmistelun. Kesällä 2019 annetussa lisätalousarviossa uudelleen kohdennettiin edellisen vaalikauden maakunta- ja sote-uudistuksen käyttämättä jääneet rahat. Määrärahasta jaettiin alueille kesällä 2020 valtionavustuksina voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvaan vapaaehtoiseen alueelliseen yhteistyöhön ja yhteisen valmistelun tukemiseen 120 miljoonaa euroa. Tämä Innokylän hankekokonaisuus on tarkoitettu rahoitetuille alueiden hankkeille.

Rakenneuudistuksessa pyritään erityisesti sote-palvelujen järjestämistehtävän kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Hankkeissa keskitytään mm. ohjauksen kehittämiseen, palveluverkkoa koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin, palveluketjujen ja -kokonaisuuksien määrittelyyn, palveluverkon ja palveluketjujen johtamisen kehittämiseen ja tiedolla johtamiseen, tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen yhtenäistämiseen sekä muiden kustannuskehityksen hillintään liittyvien toimenpiteiden valmisteluun. Rakenneuudistus nivoutuu tiukasti yhteen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kanssa. 

Toimiaika

Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021.

Toimijat

Hankekokonaisuuden hallinnoijana toimii Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, mutta se toteutetaan asukkaiden, ammattilaisten ja paikallisten järjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa yhteistyössä.

Etelä-Pohjanmaan sote-uudistuksessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät:

Alajärvi – Alavus – Eskoo – Evijärvi – JIK ky – Ilmajoki – Isojoki – Isokyrö – Järvi-Pohjanmaan perusturva –Karijoki – Kauhajoki – Kauhava – Kaksineuvoinen – Kuortane – Kurikka – KuusSote – Lappajärvi – Lapua – LLKY – Seinäjoki – Soini – Teuva – Vimpeli – Ähtäri

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Kuva
Sote-rakenneuudistuksen parissa työskentelevät
Kuvateksti
Etelä-Pohjanmaan sote-rakenneuudistuksen parissa työskentelevät (vasemmalta oikealle) Carita Liljamo, Tiina Paganus, Anne Saarijärvi, Teija Matalamäki, Piia Jaskari, Unto Raunio, Miska Kaihlamäki ja Virve Rinne
Kuva
Hankkeen tavoitteet
Kuvateksti
Hankkeen tavoitteet ja toteutettavat toimintamallit (päivitetään myöhemmin toimintamallit -välilehdelle).
Yhteyshenkilön nimi
Unto Raunio
Yhteyshenkilön organisaatio
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
unto.raunio@epshp.fi

Luotu

18.09.2020

Viimeksi muokattu

30.12.2021
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Edellisen sote-uudistuksen aikana Etelä-Pohjanmaalla tehtiin vuoden 2015 hallitusohjelman mukaista
valmistelutyötä laaja-alaisesti eri sidosryhmien kanssa (mm. asukkaat, kunnat, järjestöt).  Aiemman valmistelun jälkeen Etelä-Pohjanmaan kunnat (ml. Isokyrö) jatkoivat yhteistyötään maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän muodostamiseksi. Kunnat kuitenkin keskeyttivät vapaaehtoisen kuntayhtymän valmistelutyön 2019 lopussa ja päättivät keskittyä nykyisen hallitusohjelman mukaiseen kehittämistyöhön. Edellisessä valmistelussa muodostettuja etenemispolkuja ja suosituksia on nykyisessä valmistelussa hyödynnetty.

Toteutettujen selvitysten perusteella Etelä-Pohjanmaan alueen väestömuutos ja taloudellinen kehitys luovat paineen muutokselle. Haasteena kuitenkin on alueellisen organisaatiorakenteen puuttuminen, jolla on myös merkittävä vaikutus alueen kykyyn tuottaa asukkaille asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluita. Hankkeessa pyritään vastaamaan alueellisiin haasteisiin, kehittämään ja tuottamaan asiakkaalle lisäarvoa, niin tietojärjestelmien, kuin systemaattisten ja yhdenmukaisten palveluketjujen ja -kokonaisuuksien avulla. Alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on tällä hetkellä käytössä kirjava joukko erilaisia asiakaspalautejärjestelmiä, jotka eivät tue asiakkaan
osallistamista ja palveluiden asiakaslähtöistä, systemaattista kehittämistä. Etelä-Pohjanmaalla on myös tarve kehittää yhtenäisempiä toimintamalleja valvontaan palveluiden järjestämisen tueksi.

Päämäärä ja päätavoite

Etelä-Pohjanmaan sote-rakenneuudistuksen hankekokonaisuuden tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveyspalveluja ja yhteistä kehittämistä Etelä-Pohjanmaalla. Tukea soten tietojohtamista päätöksenteon ja johtamisen eri tasoilla, mutta ennen kaikkea kehittää tietojärjestelmäpalveluja. Tarkemmat toteuttamistoimet ja seuranta on kuvattu hankesuunnitelmassa osa-alueittain. Osa-alueiden tavoitteet nivoutuvat alueen yhteisen kehittämisen tahtotilaan.

Hankekokonaisuus muodostuu eri osa-alueista:

Osa-alue 1: Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio

Osa-alue 2: Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen

Osa-alue 3: Toimintatapojen ja prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten
välineiden avulla

Osa-alue 4: Yhteistyöaluetasoinen tai muu maakuntien yhteinen kehittäminen

Hankkeen kehittämistyön päämäärä on rakenteellisesti vastata maakunnan tarjoamiin sujuviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Tehtyjen arviointien ja STM:n kanssa käydyn keskustelun pohjalta hankekokonaisuuden painopisteiksi ovat valikoituneet hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen, palvelurakenteen keventäminen ja tiedolla johtaminen. Niiden avulla vahvistetaan alueen kyvykkyyttä vastaanottaa järjestämistehtävä. Hankekokonaisuuden tavoitteet nivoutuvat yhteen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman ja sen valtionavustushaun kanssa. Osa-alueiden päätavoitteet ovat:

Osa-alue 1: Päätavoitteena on alueen yhtenäisemmät järjestämistehtävään liittyvät palvelurakenteen ja ohjauksen toimintamallit. Osa-alueella keskitytään alla oleviin teemoihin:

  • Alueella on paremmat valmiudet palveluiden yhdenmukaiseen järjestämiseen ja ohjaamiseen
  • Alueella on selkeät ja yhtenäiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet. Hankeaikana alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä on määritelty strategisesti, rakenteellisesti ja toiminnallisesti.
  • Päihde-ja mielenterveystyön palvelurakenne on selkeämpi ja yhtenäisempi

Osa-alue 2: Päätavoitteena on sosiaali-ja terveydenhuollon palveluverkon ja palvelukokonaisuuksien johtaminen ja ohjaaminen strategisesti alueen erityispiirteet huomioiden, tiedolla johtamisen keinoin. Osa-alueella keskitytään alla oleviin teemoihin:

  • Tiedolla johtamisen tietojärjestelmäpalvelut tukevat alueen johtamista ja ohjaamista, etenkin vahvistetaan alueellisten palveluketjujen analysointia. Vahvistetaan järjestämisen ja palvelutuotannon ohjausta ja johtamista. Vahvistetaan kansallista yhteistyötä (yhteys osa-alueeseen 1 ja 3 sekä sote-keskusvalmisteluun)
  • Sote-tietotuotannon ja tietopohjan yhdenmukaistaminen alueellisen ja kansallisen vertailtavuuden vahvistamiseksi
  • Yhtenäisen asiakaspalautejärjestelmänkäyttöönotto, kansallinen kehittämistyö huomioiden. Asiakaspalautejärjestelmän avulla järjestäjä ja tuottaja saavat tietoa palvelujärjestelmän toimivuudesta ja laadusta (yhteys osa-alueeseen 3)
  • Palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen määrittely kansallisen ohjauksen mukaan. Ikäihmisten geneerisenasiakasohjauksen mallin käyttöönotto (I&O-hankkeen pohjalta). Jatkosuunnitelma yleisen asiakasohjauksen kuvaamiseksi ja toteuttamiseksi, alkaen perhekeskuspalveluista. Kuvaten alueen yhtenäinen muistipotilaan palveluketju huomioiden eteläpohjalaiset ilmiöt (yhteys osa-alueeseen 3)
  • Käyttöönottaa yhtenäiset valvontakäytänteet. Valvonnalla seurataan julkisten, yksityisten, ostopalveluiden sekä palvelusetelillä tuotettavia palveluja ja niiden laatua (yhteys osa-aluseen 2 ja 3)
  • Vahvistaa alueen TKIO-toimijoiden yhteistyötä (yhteys osa-alueeseen 2)

Osa-alue 3: Päätavoitteena on, että alueella on toimivia palveluprosesseja, joissa sähköisiä asiointipalveluja sekä digitaalisia työvälineitä hyödynnetään oleellisena osana toimintaa. Toimintaprosessiuudistusta tuetaan ICT-ratkaisujen kehittämisellä ja suunnittelulla. Osa-alueella keskitytään alla oleviin teemoihin:

  • Sähköiset asiointipalvelut ovat osana asiakkaan palveluprosessia
  • Alueella on varauduttu tieto- ja kyberturvallisuuden vaatimiin toimenpiteisiin

Osa-alue 4: Toiminnan tehostaminen toiminnan-ja tuotannon-ohjauksen tietojärjestelmäpalvelujen avulla. Etelä-Pohjanmaa on osallisena yhteistyöaluetasoisessa maakuntien välisessä kehittämistyössä Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Päijät-Hämeen kanssa. Hankehallinnoijana toimii Kanta-Häme. Keskeisiä yhteistyön teemoja ovat:

  • Toiminnanohjaus
  • Tuotannonohjaus
  • Saavuttaa kustannus- ja resurssisäästöjä: yhdistämällä tilojen, laitteiden, logistiikan, henkilöstön sekä prosessien hallinta yhdeksi kokonaisuudeksi. Prosessit ohjaavat toimintaa tehokkaammin ja taustaprosesseja saadaan automatisoitua. Tämä selkeyttää kansalaisten palvelupolkuja tuomalla läpinäkyvyyttä kokonaisuuteen sekä mahdollistaa digitaalisten palveluiden laajamittaisen käyttöönoton. Kun taas tuotannonohjaus parantaa ammattilaisten työntekoa poistamalla heiltä automaation kautta rutiininomaisia tehtäviä, joka taas mahdollistaa ammattilaisten ajankäytön kohdentamisen asiakas- ja potilastyöhön. Myös toimintojen kustannusseuranta saadaan läpinäkyvämmäksi.

Etelä-Pohjanmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä asiakaslähtöistä kehitystyötä jatketaan. Yhteistä tiedolla johtamisen suunnitelmaa edistetään, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita kehitetään ja vahvistetaan, sekä tietojärjestelmiä ja alueen yhteisiä ICT-palveluja kehitetään. Erityisesti asiakkaalle tuotettavia sähköisiä palveluja suunnitellaan laajennettavaksi. Luodaan digitaalisten palveluiden tiekartta ja edistetään toteutuksien etenemistapaa hyvinvointialueet huomioiden. 

 

Tuotokset ja tulokset

Yhteenveto

Eri osa-alueilla kuvatut tuotokset toteutuivat hyvin. Tuotosten avulla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä rakenteellinen että käytännön kehittäminen saatiin toteutettua siten, että ne palvelevat tulevan hyvinvointialueen asukkaita paremmin ja joustavammin.

Osa-alue 1: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on luotu kertomus- ja suunnitelmamalli jossa kertomusosa kattaa vuoden 2021 ja suunnitelmaosa vuodet 2022-2025. Mielenterveys- ja päihdepalveluille on luotu kaksi eri vaihtoehtoa tulevaa arkkitehtuuria varten.

Osa-alue 2:Tietojärjestelmäpalveluita on uudistettu ja luotu sote-tietojohtamisen kehittämissuunnitelma tukemaan alueen ohjaamista ja johtamista. Tiedonsiirtoa on laajennettu yhteiseen tietovarastoon ja on luotu selainpohjainen työkalu erilaisten ketjujen ja käsikirjojen kuvaamiseen ja julkaisemiseen. Asiakaspalautejärjestelmää varten alueelle on luotu yhtenäinen lomake ja prosessi on määritelty. Muistisairaan palveluketjukuvauksen avulla alueen asukkaat ja ammatilaiset saavat ajantasaista tietoa sairauteen liittyen. Yhtenäisissä valvontakäytänteissä luodut toimintamallit lisäävät asiakasturvallisuutta ja palveluiden yhdenvertaisuutta. Ammattilaisten kokemustiedon keräämiseen on luotu toimintamalli ja -prosessi tulevaa hyvinvointialuetta ajatellen. 

Osa-alue 3: Tieto- ja kyberturvallisuutta on kehitetty alueellisesti. Erilaisia digitaalisia ratkaisuja ja sähköisiä asiointipalveluja, kuten Oma olo- palvelu, on otettu käyttöön ja tulevien palveluiden käyttöönottoa on valmisteltu siten, että niitä voidaan ottaa käyttöön ennen hyvinvointialueen toiminnan alkamista. 

Vaikutukset ja vaikuttavuus

Yhteenveto

Alueen henkilöstön osaamista on saatu kehitettyä monella eri osa-alueella. Palveluiden rakenteiden suunnittelu ja valmistelu nopeuttavat palveluiden yhdenmukaistamista tulevalla hyvinvointialueella. Alueen asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimaa on saatu monipuolistettua ja palveluiden painopistettä on muutettu perustason palveluiden suuntaan. Digitaalisten palveluiden valikoimaa on saatu lisättyä ja siten asukkaiden palveluiden käyttäminen kotoa käsin on saatu mahdollistettua. Etelä-Pohjanmaan alueella on toimivia palveluprosesseja, joissa digitaalisia työvälineitä hyödynnetään. Toimintatapoja ja palveluprosesseja on uudistettu sekä vahvistettu digitalisaation käyttöä prosesseissa. 

Hankkeessa tehdyt valmistelut ja toimintamallien käyttöönotot tulevat hyödyttämään tulevan hyvinvointialueen asukkaita ja ammattilaisia monella eri tavoilla. Asukkaat saavat palveluja käyttöönsä omasta kodistaan ja omaan kotiinsa paremmin. Palveluvalikoimaa on monipuolistettu ja tietoa eri palveluista on saatavilla helpommin kuin ennen. Ammattilaisille suunnattujen työkalujen lisäämisessä on huomioitu monipuolisuus ja käyttökelpoisuus. Digitalisaation mahdollistamia palveluja on jo lisätty ja tiedolla johtamista varten on tehty valmisteluja erilaisten mittaritietojen keräämiseksi ja hyödyntämiseksi eri tietokannoista.  Tehtyjä suunnitelmia viedään toteutukseen Etelä-Pohjanmaalla Tulevaisuuden Sote-keskus- hankkeessa ja ICT-hankkeessa.

Osa-alue 1

Molemmissa mielenterveys- ja päihdepalveluiden rakenne-ehdotuksissa palvelut ovat yhtenäisemmät ja niistä on mahdollista saada koordinoitu kokonaisuus. Molemmissa rakenne-ehdotuksissa palvelutarjontaa on siirretty perustasolle. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen lasten ja perheiden palveluissa on palveluiden saatavuutta saatu parannettua. Palveluvalikoimaa on saatu lisättyä ja valikoimaa lisätään edelleen Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa tässä hankkeessa tehtyjen suunnitelmien pohjalta. ICT:n kehitysprojektien kanssa on kehitetty mm. Oma olo-palvelua, chat-palvelua, etävastaanottoa ja RAICMH-mittarointia, jolloin palveluita on paremmin saatavilla sote-keskustasolla ja kotoa käytettävien palveluiden tarjonta helpottaa esimerkiksi itsenäisen hoidon tarpeen arviointia. 

On luotu ajankohtainen alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytilan kuvaus ja hyvinvointisuunnitelma vuosille 2022–2025, jossa on määritelty selkeät alueelliset hyte-toiminnan painopistealueet. Osallisuuden ja järjestöyhteistyön toimintamalli on toteutettu ja se jatkaa toimintaa tulevina vuosina. Suunnitelmaan tehtyjen mittareiden ja toimenpiteiden avulla asukkaat voivat itse seurata omaa hyvinvointiaan ja vaikuttaa omaan hyvinvointinsa ja terveytensä ylläpitoon ja parantamiseen. Alueellisen hyvinvointisuunnitelman ja -kertomuksen toivotaan auttavan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen resurssien kohdentamisessa. Sen toivotaan tukevan myös kuntien hyvinvointikertomustyötä tuoden esiin aluenäkökulmaa, sekä erikseen laadittujen kuntakorttien muodossa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii monen eri viranomaisen, järjestön ja muiden toimijoiden yhteistyötä. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen sote-keskustasolla saa jatkoa Tulevaisuuden Sote-keskustasolla erilaisilla toimintamuodoilla.

Osa-alue 2
Viestinnässä tuettiin hankkeen onnistumista jakamalla eri sidosryhmille heidän tarvitsemiaan tietoja oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisia viestintäkanavia käyttäen, selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla. Alueen asukkaat saavat tietoa muutoksista ajantasaisesti. Kaikille avoimen muistisairaan palveluketjun myötä kuntalaiset saavat tasavertaiset palvelut asuinkunnasta riippumatta. Muistisairaalla on systemaattisesti kirjattu hoito- ja kuntoutussuunnitelma, joka on myös muistisairaan ja hänen läheistensä käytettävissä. Vammaispalvelujen työskentelytavan yhtenäistäminen alueella on aloitettu ja asumisen palvelutuotteiden määrittely toimii pohjana asumisen kriteerien yhtenäistämisessä. Asiakaspalautelomaketta on pilotoitu kuudessa organisaatiossa ja palautetta lomakkeesta on kerätty viideltä asiakasraadilta Etelä-Pohjanmaalla ja tällöin asukkaiden mielipide palveluista saadaan tuotua mukaan palveluiden kehittämiseen. Ammattilaisten kokemustiedon systemaattinen ja monikanavaisesti toteutettu tiedonkeruu luo rakenteita tiedon tuottamiselle ja hyödyntämiselle. Koulutus ja osaamisen lisääminen ovat edistäneet ammattilaisten valvontaosaamista sekä hankinta- ja sopimusosaamista. Omavalvonnan kehittämisellä on merkittäviä vaikutuksia asiakasturvallisuuden lisäämiseen. Potilaskohtainen kustannuslaskenta antaa alueen organisaatioille mahdollisuuden läpinäkyvään ja vertailukelpoiseen sote-kustannustiedon Etelä-Pohjanmaan alueella. Sähköisen sote-palveluketjujen alusta sote-ammattilaiset voivat keskittää asioinnissa ja hoidossa tarvittavat tiedot yhteen paikkaan, josta myös kansalaiset voivat hyödyntää tarvitsemiaan tietoja. Yhteistyössä Tulevaisuuden Sote-keskus- hankkeen kanssa tehdyt suunnitelmat ja valmistelut osa-alueen eri painopistealueiden kanssa tulevat jatkumaan tuossa hankkeessa.

Osa-alue 3

Tiedetään Etelä-Pohjanmaan sähköisten asiointipalveluiden kehittämissuunnitelmat, jotka on vaiheistettu ja aikataulutettu tuleville vuosille. Lisäksi toiminta alueelliselle sähköisten asiointipalveluiden kehitykselle on vakiintunut.
Hankkeen avulla on hahmottunut kuva siitä, missä tilassa digitaaliset kotiin vietävät palvelut alueella ovat sekä millaisia tarpeita on. Selvitystyön tuloksena saamme lisätietoa ja tukea sille, miten tukea lastensuojelun nepsy-asiakkaiden arkea.
Etävastaanotto, chat- ja chatbot palveluilla pystymme tarjoamaan asiakkaille ja potilaille matalankynnyksen, ajasta ja paikasta riippumattomia palveluita.
Alueellista kyberympäristöä on turvattu yhdessä ja organisaatioiden tieto- ja kyberturvallisuutta kehitetään yhteisesti vastaamaan nykyisiä ja tulevia vaatimuksia. Tehty sähköiset palvelut -suunnitelmakäsikirja ja tiekartta toimivat suuntaviivana sähköisten asiointipalveluiden kehittämiselle. Työn suurimpana riippuvuutena on ollut kansalliset sähköisen asioinnin ja omahoidon ohjeistukset. Tulevaisuuden Sote-keskus- hankkeen kanssa on ollut yhtäläinen tavoitetila sähköisten palveluiden kehittämisen osalta.
Sähköinen asiointiportaali tulee olemaan Etelä-Pohjanmaan sähköisten asiointipalveluiden ”kotipesä”, jonka vuoksi sillä on riippuvuus kaikkiin Etelä-Pohjanmaalla käytössä oleviin sähköisiin asiointipalveluihin. 
EP Gillie.io käyttöönottoprojektin kanssa tehty yhteistyö hyödyttää myös tulevaisuudessa tekoälyalustan käyttöä erillisjärjestelmissä. 
Sähköisen perhekeskuksen toimintojen kehittäminen jatkuu mm. etävastaanoton ja chatin kehittämisellä.
Tietoturvan kehityksessä luodut yhteistyöverkostot tulevat auttamaan koko alueen turvallisuuden ylläpidossa ja kehittämisessä.

 

 

Sote-uudistus Etelä-Pohjanmaa logo.

Aihealueet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ilmiöt

Väestörakenne muutoksessa