Tulevaisuuden sote-keskus: Keski-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa on kehitetty perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Keski-Pohjanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa on kehitetty perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Keski-Pohjanmaan maakunnallisen sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten toiminta käynnistyi 1.1.2017. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke valmisteltiin niiden kokemusten pohjalta, mitä oli saatu Soiten maakunnallisesta sosiaalihuollon, terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja erityishuoltopiirin palvelujen yhteensovittamisesta kolmen vuoden aikana. Kun rakenteellinen integraatio oli tehty, Soite 2.0 ja 2.1 -hankkeissa kehitettiin toiminnallista ja digitaalista palvelujen integraatiota. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille 1.1.2023.
Kehittämistoimien vaikutuksesta asiakkaat saavat oikea-aikaisia ja vaikuttavia sote-palveluja. Yhteensovitetut palveluprosessit, päällekkäisyyksien poisto ja digitaalisten palvelujen käyttö tuottavat vaikuttavia, laadukkaita ja taloudellisia palveluita. Hanke myötävaikuttaa laskusuuntaan maakunnan asukaslukuun suhteutetun tarvevakioidun sote-palvelujen kustannuksissa. Palvelujen laatua parannetaan lisäksi toimintakulttuurin muutosta tukevalla osaamisen kehittämisellä. Asiakaslähtöisyyttä vahvistetaan kokemusosaamisen osahankkeessa. Uusia digitaalisia sovelluksia ja työvälineitä otetaan käyttöön ja niiden avulla parannetaan tiedolla johtamisen edellytyksiä.
2020-2023
Kehittämistoiminta jatkuu osahankkeissa päättyen joulukuussa 2023.
- Soiten ammattihenkilöt eri palvelualueilta koordinoivat hankekokonaisuudessa ja 13 osahankkeessa
- Osahankkeissa kehittämistoimintaan osallistuu keskeisiä alueen yhdistyksiä
- Soiten asiakasraadit ja kokemustoiminta tuovat asiakasnäkökulmaa osahankkeisiin.
- Kuntien Hyte-yhteyshenkilöt ja Hyte-verkosto, alueellinen LAPE-työryhmä, sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA, Soiten osaamisen kehittämisen työryhmä, kuntoutuksen yhteistyöryhmä, alueellinen kokemusosaamisen koordinaatioryhmä KPKOOS.
- Projektiryhmänä toimii Soiten johtoryhmä.
- Ohjausryhmään osallistuu kuntien, Soiten poliittisen johdon, toimialuejohdon ja henkilöstöjärjestöjen edustajien lisäksi asiakasedustajat asiakasraadeista.
Päämäärä ja tavoitteet
Soiten alueen peruspalvelujen palveluverkko on tiivis ja sote-palvelujen asukaslukuun suhteutetut tarvevakioidut kustannukset ylittävät huomattavasti valtakunnan keskiarvon. Yksi tärkeimmistä tavotteista on päästä toiminnan ja talouden kannalta kuntien kantokykyvyn kestäviin palvelurakenteisiin. Toiminnallinen palveluintegraatio nähdään mahdollisuutena palvelujen tehostamiseen. Digitalisaation hyödyntäminen kaikissa palvelutuotannon vaiheissa mahdollistaa sen, että kasvavaan palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan tehokkaasti. Asiakkaiden osallisuutta lisätään palvelujen kehittämisessä.
Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa tulevina vuosina nopeasti. Huoltosuhdetta kasvattaa myös korkea syntyvyys Keski-Pohjanmaalla. Ikääntyneiden sekä lasten, nuorten ja perheiden kasvaviin palvelutarpeisiin hankkeessa vastataan kehittämällä kotona asumista tukevia palveluita.
Vammaispalvelujen ja tilapäishoidon tarpeisiin vastataan perhehoidolla: Omais- ja perhehoitokeskuksia kehitetään vastaamaan kaikkien ikä- ja asiakasryhmien palvelutarpeisiin.
Hankkeessa otetaan huomioon myös huolestuttavia hyvinvonnin ja terveyden indikaattoritietoja. Elintapavalmennuksen ja liikuntaneuvonnan kehittämisen osahankkeessa kehitetään elintapavalmennuksen osaamista, luodaan alueellinen toimintamalli ja palvelutarjotin aiheesta, yhteistyössä alueellisen Hyte-verkoston kanssa.
1. Saatavuus – parannetaan palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta
- A. Digitaalisuutta hyödynnetään peruspalvelujen kaikilla osa-alueilla
- B. Hoitotakuu toteutuu ja hoidon jatkuvuus paranee; Vastaanottopalveluihin moniammatillinen tiimimalli
- C. Sote- peruspalvelut tavoittaa yhdellä yhteydenotolla; eri ikäryhmien sosiaalipalvelut tavoittaa sote-keskuksesta tarvittaessa, yhteinen asiakasohjaus ja -suunnitelma
- D. Perhekeskusmallin toimeenpanoa jatketaan ja kehitetään vuoden 2020 alussa käyttöönotetun toimintamallin pohjalta; Apu-nappi ja lapsiperheiden palveluohjaus, perhekeskuskoordinaattori jatkaa toiminnan kehittämistä maakunnallisesti, Lape-koordinaatioryhmä jatkaa, Lapset puheeksi -menetelmää laajennetaan, sujuva palvelupolku perhekeskuksen ja muun peruspalvelujen vastaanottotoiminnan kesken
- E. Kuntoutuspalveluihin pääsy nopeutuu; kuntoutuspalvelujen yhteensovitettu toimintamalli
2. Ennaltaehkäisy – siirretään painotusta raskaista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön
- F. Elintapavalmennusta hyödynnetään ja kehitetään monitoimijaista yhteistyötä terveellisten elintapojen edistämiseksi; elintapojen puheeksiottaminen, elintapa-valmennuksen osaamisen varmistaminen si-so-te-henkilöstöllä, alueellinen elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan palvelupolku.
- G. Vahvistetaan matalan kynnyksen palveluita ja kotiin vietäviä palveluita; Omaolo ja esitietolomakkeet, asumisneuvonnan ja sosiaalityön työparikokeilu, sosiaalityön jalkautuminen tapaamispaikkoihin, kuntouttavan kotihoidon malli, etähoito ja etähoivan malli, 24/7 yöpartiotoiminta jokilaaksoissa, ikääntyneiden kuntouttava päivätoiminta, moniammatillinen perhevalmennus ja vanhempainohjaus
- H. Omais- ja perhehoitokeskuksen toimintaa vahvistetaan kaikenikäisille asiakkaille; digitaalisten ja sähköisten palvelujen käyttöönotto ja jalkauttaminen, tilapäishoidon riittävyyden vahvistaminen perhehoidolla
3. Laatu – kehitetään palvelujen laatua ja vaikuttavuutta
- I. Toimintakulttuurin muutos osaamista kehittämällä - Soite 2.0 –hankkeiden osaamisen kehittämisen tavoitteet otetaan painopisteiksi Soiten osaamisen kehittämisen järjestelmään
- J. Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen; Käynnistetään Soiten kokemusosaamisen toimintamallin toteuttaminen. Kokemusosaamista hyödynnetään sote-palvelujen kehittämisessä läpi hankkeen
- K. Vahvistetaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietoperustaa ja tiedolla johtamisen edellytyksiä; mitataan kansanterveydellisesti merkittäviä riskitekijöitä, osallistutaan Sosiaalihuollon valtakunnallisen kehittämisohjelman toteuttamiseen osana Tulevaisuuden sote-keskus ohjelmaa, integroitu AVAIN-mittari ja asiakassuunnitelman asiakirjarakenteet, kohderyhmänä monialaisten palvelujen käyttäjien riskiryhmä
4. Yhteentoimivuus – varmistetaan sote-palvelujen monialaisuutta ja yhteentoimivuutta
- L. Päivitetään ja otetaan käyttöön paljon palveluita tarvitsevien monipalveluprosessi; Pohjois-Suomen Kaste -hankkeessa aiemmin valmisteltu malli päivitetään ja otetaan käyttöön
- M. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjako ja tehtäväsisällöt selkiytetään ja sovitetaan moniammatilliseen tiimityöhön ja integroituihin prosesseihin; - henkilökunnan osaamisen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön tuntemisessa ja monialaisessa yhteistyössä sekä ammattitehtävien yhteensovittamista tältä pohjalta - sosiaalihuoltolain mukaisen sosiaalityön ja terveyssosiaalityön tehtäväjako ja kirjaamiskäytännöt selkiytetään
5. Kustannusten nousun hillintä
- N. Digitaalisten palvelujen lisääminen nopeuttaa ja tehostaa palvelujen saatavuutta.
- O. Ehkäisevien ja ennakoivien palvelujen lisääminen tukee hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, vähentäen vastaanottopalvelujen tarvetta.
- P. Ihmiset pääsevät entistä nopeammin tarvitsemansa hoidon ja palvelujen piiriin, ja korjaavien palvelujen ennenaikainen käyttö vähenee.
- Q. Henkilöstöresurssien käyttö tehostuu; päällekkäinen työ vähenee (palveluneuvonta, palvelu- ja asiakasohjaus, hoito- palvelu- ja asiakassuunnitelmatyö).
- R. Palveluintegraatio tuottaa tarvittavat palvelut edullisemmin kuin ennen, varsinkin paljon palveluita tarvitsevien henkilöiden palveluissa.
- S. Palvelujen laatu ja vaikuttavuus paranevat; tutkitut menetelmät, seurantamittarit, asiakas- ja kokemusosaminen hyötykäytössä.
- T. Perhehoito laajenee, mikä säästää palveluasumisen kustannuksia.
- U. Myötävaikuttaa laskusuuntaan maakunnan asukaslukuun suhteutettuja tarvevakioituja sote-kustannuksia
- 1.Käytössä on useita digitaalisia palveluita ja työvälineitä, moniammatillinen tiimimalli vastaanotoilla sekä uusia monialaisia integroituja toimintamalleja eri-ikäisten ja eri asiakasryhmien sote-peruspalveluissa.
- 2. Vastaanottopalveluiden uudistuksen "quadruple aim" vaikutukset: - lääketieteellinen vaikuttavuus; kustannusvaikuttavuus/potilastyytyväisyys/ hoitoonpääsy alle seitsemässä vuorokaudessa myös kiireettömissä asioissa / henkilöstötyytyväisyys;
- 3. Vaikuttavuus paranee sote-palveluissa, kun ne järjestetään asiakkaille ilman tarpeetonta viivettä ja päällekkäistä henkilöresurssien käyttöä, ja käytössä on tutkitusti vaikuttavia työmenetelmiä.
- Alueen asukkaat pääsevät entistä nopeammin tarvitsemansa hoidon ja palvelujen piiriin.
- Yksilöllisen palvelutarpeen arvion ja tarvittaessa monialaisen asiakassuunnitelman perusteella myönnettävät palvelut toteutetaan suunnitelmallisesti, koordinoidusti ja oikea-aikaisesti.
- 4. Digitaaliset ja muut uudet ennakoivat ja ehkäisevät sote-palvelut vastaavat asukkaiden palvelutarpeisiin hyvissä ajoin, mikä vähentää vastaanottopalvelujen ja korjaavien palvelujen tarvetta.
- 5. Taloudellisia vaikutuksia odotetaan paljon palveluita tarvitsevien henkilöiden palveluintegraatiosta.
- 6. Vaikuttavuuden mittarien ja toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotto mahdollistavat entistä tehokkaamman tiedolla johtamisen.
- 7. Myötävaikuttaa laskusuuntaan maakunnan asukaslukuun suhteutettuja tarvevakioituja sote-kustannuksia
Arviointi
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2023
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Digitaalisuutta hyödynnetään kaikilla peruspalvelujen osa-alueilla: Digitaalisten palveluiden kehittäminen on näkynyt Soiten Sote-keskus -hankkeen kaikkien aliprojektien kehittämistyössä. Digipalveluita on toiminta-aikana saatu käyttöön varsin hyvä määrä. Digipalveluiden tunnettavuus on kasvanut ja ne on koottu asukkaiden DigiSoite -sivustolle tarjoten asukkaille vaihtoehtoisen palvelukanavan perinteisten rinnalla. Oma-olopalveluista on molemmilla kielillä käytössä kaikki oirearviot. Hankkeen toiminta-aikana on käyttöönotettu 11 digipolkua. Asukkaille on järjestetty Tartu digiin -tapahtumia ja henkilöstölle infotilaisuuksia Soiten sähköisistä palveluista. Digitaalisten palveluiden kontaktimäärät ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2019. Omahoitoviestit on saatu käyttöön koko Soiten alueella ja koetaan toimiviksi.
Hoitotakuun toteutuminen ja hoidon jatkuvuus: Hoidon saatavuutta on parannettu ja hoito alkaa heti asiakkaan yhteydenotosta. Tiimimalli on otettu käyttöön kaikissa yksiköissä parantaen hoidon saatavuutta, työnjakoa ja asiakaskokemusta. Hoidon jatkuvuus on parantunut Kokkolassa lähelle valtakunnan keskitasoa tiimimallin käyttöönoton jälkeen. Etävastaanotot on käytössä hoitajilla ja lääkäreillä. Sähköinenkaksisuuntainen Omahoito-palvelu toimii koko hyvinvointialueella. Vastuutyöntekijämalli on otettu käyttöön ja asiakas pyritään ohjaamaan samalle ammattilaiselle. On otettu käyttöön hyvän hoidon mallit -pitkäaikaissairauksien hoitoon ja rakennettu konsultaatiokanavia. On rakennettu hoidon tarpeen arvioinnin työkalu varmistamaan tasalaatuista hoidon tarpeen arviointia. Yhteistyötä on lisätty yli palvelualuerajojen. Suun terveydenhuollossa on päästy hoitotakuuseen koko hyvinvointialueella. On kehitetty ja jalkautettu 1-vuotiaiden etävastaanottomalli onnistuneesti. Videovastaanotto on juurtunut uudeksi toimintatavaksi. Omaolo oirearvio on otettu käyttöön suun terveydenhuollossa. On kehitetty digitaalista virtuaalikioskia korvaamaan osaltaan henkilöstön antamaa neuvontaa. Ennaltaehkäisevää toimintaa on kehitetty alakoulujen kolmasluokkalaisille. Toimivan kuntoutuksen kokonaisuudessa on otettu terapianavigaattori laajasti käyttöön. Psykososiaalisten menetelmien saatavuus ja niistä tiedottaminen on parantunut selvästi. Kuntoutuspalveluissa on sujuvoitettu monin eri tavoin hoitoonpääsyä eri palvelulinjoilla.
Sote -peruspalvelut tavoittaa yhdellä yhteydenotolla: Kehitetty vuoden 2023 aikana yhteinen ja monialainen asiakasohjaus (sosiaali- ja terveyspalveluneuvonta), josta alueen kaikenikäiset asukkaat saavat palveluneuvontaa ja -ohjausta oman tai läheistensä hoitoon ja palveluihin. Palvelunumeroon voi soittaa jokaisena arkipäivänä tai laittaa viestiä DigiSoiten tai chatin kautta. Yhteydenottoihin vastaavat Soiten sote-ammattilaiset, jotka tekevät alkuarvion ja osaavat neuvoa terveyteen, hyvinvointiin, sosiaaliturvaan ja palveluihin liittyvissä asioissa. Asiakkaita pyritään palvelemaan yhden yhteydenoton periaatteella niin, että mahdolliset jatko-ohjautumiset tapahtuvat järjestelmän sisällä ilman asiakkaan pompottelua. Aikuisten sosiaalipalveluissa on kehitetty ja pilotoitu yhteistä vastaanottomallia. On kehitetty ja pilotoitu myös Terveyssosiaalityötä vastaanotoilla. Sosiaalineuvonnan chat-palvelu on otettu käyttöön ja sosiaalineuvonnan ajanvaraukseton vastaanotto. Taloussosiaalityössä on kokeiltu erilaisia menetelmiä ja tarjotaan matalan kynnyksen talousneuvontaa alueen asukkaille. On lisätty myös matalan kynnyksen osallistavaa ryhmätoimintaa ja pilotoitu AVAIN-mittaria sosiaalisessa kuntoutuksessa.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Alueelle on mallinnettu elintapavalmennuksen palveluketju, luotu koulutus osaamisen lisäämiseen sekä koottu ja jalkautettu toimintamallit elintapavalmennuksen toteutukseen alueella. Lliikuntaneuvonnan toimintamalli on koottu. Painonhallintaryhmätoimintaan on kehitetty uusi toimintamalli osana hyvinvointialueen toimintaa. Lapsiperheiden elintaparyhmätoimintaa on kokeiltu. Työttömien tuen palveluissa on kehitetty toimintamallia vaativassa elämäntilanteissa olevien pitkäaikaistyöttömien auttamiseksi. Matalan kynnyksen sosiaalityön toimintamalli on kuvattu ja testattu ja interventiolla on pystytty yksittäisissä tilanteissa saavuttamaan hyviä tuloksia. Matalan kynnyksen ryhmätoimintaa on kehitetty Aikuisten sosiaalipalveluissa, Aikuispsykiatrialla ja Päihdepalveluissa.
Useita muitakin ennaltaehkäiseviä ja itsehoitoa tukevia toimia on otettu käyttöön mm. suun terveydenhuollon kouluvierailut, Oma-olo oirearviot, lapsiperheiden nepsyohjaus, Terapianavigaattorin käyttöönotto, aikuispsykiatrian ja päihdepalveluiden ryhmätoiminta, aikuissosiaalityön sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminta ja matalan kynnyksen sote-neuvontapalvelu. Ehkäisevän työn tulosten oletetaan näkyvän viiveellä alueen asukkaiden vähentyneenä palvelutarpeena.
LAPE - kehittäminen:
Varhaisen tuen palvelut Soiten perhekeskuspalveluissa ovat tehostuneet. On kehitetty toimintamalli matalan kynnyksen lapsiperheiden palveluohjaukseen, jossa toimii Perheluuri, Apunappi, perhetyö sekä nepsy-ohjaus. On juurrutettu Lapsen hyvä tilanne neuvonpito -menetelmä sekä toimintamalli kriisiytyneihin ja haastaviin ero- ja huoltoriitoihin. On kehitetty yhteistyössä monen eri palvelualueen kanssa Puheeksioton korttipakka konkreettiseksi työkaluksi sote-ammattilaisille. On kehitetty monitoimijaista palvelutarpeen arviointia. On lisätty yhteistyötä koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa. On kehitetty ennakollista lastensuojeluilmoitusta haastavassa tilanteessa olevien odottavien perheiden tueksi. Lasten ja nuorten palveluissa on toiminut menetelmäkoordinaattori vuonna 2023, joka on koordinoinut psykososiaalisten menetelmien kehittämistyötä, koulutusta ja käyttöönottoa sekä hoidon porrastamisen suunnittelua hyvinvointialueella. Lasten ohjatun omahoidonkoulutuksen sekä ALI (=ahdistuksen lyhyt interventio) koulutuksen on aloittanut 12 ammattilaista ja tavoitteena on että ohjattu omahoito myös lasten ja nuorten puolella saadaan juurtumaan.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Toimintakulttuurin muutos osaamista kehittämällä:
Osahankkeissa on toteutettu yksittäisiä tai useampia henkilöstön erikoisalakohtaisen osaamisen lisäämiseen, moniammatilliseen työskentelyyn ja prosessien kehittämiseen suunnattuja koulutustilaisuuksia. Tuotetut koulutukset ovat osaltaan lisänneet sosiaali- ja terveysalan rajapinnat ylittävää yhteistyötä, tietoisuutta ja keskustelua eri sote-ammattilaisten työn sisällöistä ja tukeneet yhtenäisten palveluprosessien kehittämistyötä. Työyhteisöille suunnatut muutosvalmennukset ovat edenneet suunnitellusti. Puolet Soiten kaikista yksiköistä ovat käyneet valmennuksen kokonaan ja muutosvalmennukset toteutetaan Soiten sisäisten muutosvalmentajien avulla. Muutosvalmennus tukee osaamisen vahvistamista ja antaa työkaluja kehittämiseen. Muutosvalmennuksen aikana työyhteisöt ovat kehittäneet yhteisöohjautuvuutta tukevia toimintatapoja sekä itseohjautuvuutta. Muutosvalmennuksen johdosta henkilöstön työhyvinvointi on lisääntynyt, sairauspoissaolot vähentyneet, keskustelukulttuuri muuttunut avoimemmaksi, henkilöstö on vienyt rohkeammin kehittämisideoita eteenpäin ja muuttanut yhteistä työn tekemistä sujuvampaan suuntaan. Myös esihenkilötyö on selkiytynyt.
Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen:
Kokemusosaamista on hyödynnetty sote-palvelujen kehittämisessä hankkeen toteuttamisen eri vaiheissa (koulutus, työryhmät, projektiryhmät, arviointiryhmät). Lisäksi kokemusosaamista on hyödynnetty laajemminkin koko hyvinvointialueen toimi- ja palvelualueilla. Kokemusasiantuntijoiden suorittamia tehtäviä hankkeen aikana on n. 250. Kokemusasiantuntijoita on koulutettu lisää ja tehty toimeksiantosopimuksia hankkeen aikana 34. Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen on juurtunut osaksi Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten toimintaa.
Tiedolla johtaminen
Soiten työntekijöiden käyttöön on tuotettu suuri määrä uusia visualisoituja raportteja, joiden avulla ammattilaiset voivat tarkastella itselleen merkittävien tietojen ja mittareiden tilannetta. Tiedolla johtamisen edellytykset ja kyvykkyys erilaisen tiedon tuottamiseen on parantunut. Tiedolla johtamisen kokonaisuudessa tuotettiin mm. COCI -mittari hoidon jatkuvuuden seuraamiseen, T3-mittari hoidon saatavuuden mittaamiseen sekä HTA-työkalu varmistamaan vastaanottojen yhdenvertaista hoidontarpeenarviointia.
Sote-Tike
Sote-Tike -toimintamallin kehittäminen aloitettiin Sote-keskus -hankkeessa uutena keväällä 2023. Toimintamalli perustuu eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden väliseen yhteistyöhön, jossa vastataan ennakoimattomiin ja akuutteihin avuntarpeisiin moniammatillisesti, asiakaslähtöisesti, tarkoituksenmukaisesti sekä kustannustehokkaasti. Prosessi on mallinnettu ja koordinoiva hoitaja -pilotointi on valmisteltu ja aloitettu. Pilotointi on edennyt hyvin ja jalkautunut käytäntöön. Myös kotihoidon optimoinnin pilotointi on valmisteltu ja toimeenpantu.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Monipalveluprosessin kehittämistyössä on kehitetty paljon tukea/palveluja käyttäville asiakkaille monipalveluprosessi, jonka avulla voidaan asiakkaalle ja hänen läheiselleen tarjota yhteensovitettuja palveluita ja tukea elämäntilanteeseensa. Apua saa koordinoidusti yli sektorirajojen. Prosessiin on suunniteltu monialainen asiakassuunnitelma ja otettu käyttöön Kykyviisari kartoittamaan asiakkaan alkutilannetta. Monipalveluprosessissa on luotu kanavia ammattilaisten välille, jotta yhteydenotto olisi sujuvaa. Monipalveluprosessi on ollut pilotoinnissa Soitessa vuoden 2023 ajan. Asiakkaita on ohjautunut prosessiin toistaiseksi melko vähän.
5. Kustannusten laskun hillintä
Kustannusten hillitsemiseen ei asetettu erillisiä toimenpiteitä, vaan oletuksena oli, että muiden hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen keventäisi kustannuspaineita. Digitaalisten palveluiden kontaktimäärät ovat kasvaneet huomattavasti hankeaikana. Esim. Kokkolan pääterveysasemalla hoidettiin vuonna 2019 digi- ja etäpalveluilla 319 asiakasta, kun vuonna 2023 digitaalisen asioinnin määrä oli 5884. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen nettikäyttökustannukset ovat kasvaneet vuosien 2018-2021 aikana hyvin maltillisesti, vaikka esim. väestön ikävakioimaton sairastavuusindeksi on pysytellyt muuta maata korkeammalla tasolla. Tarvevakioidut menet ovat vuosina 2019-2021 selkeästi keskimääräistä alemmalla tasolla verrattuna muihin hyvinvointialueisiin.
Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
- Kokkolan pääterveysasemalla otettiin käyttöön ns. Tuusulan mallin mukainen tiimimalli. Syksyllä 2020 tiimimallia on lähdetty laajentamaan myös Lesti- ja Perhojokilaakson alueelle.
- Työikäisten palveluissa lisättiin suunnitelmallista sosiaalityötä, käynnistettiin sosiaaliohjaajan ajanvaraukseton vastaanotto ja sosiaalineuvonnan chat-palvelu. Asiakastietojärjestelmään integroitu AVAIN-mittari on otettu käyttöön.
- Ikääntyneiden asiakkaiden osalta on laadittu palvelukriteeristön ja asiakassegmenttien määritykset vastaamaan tk-vastaanottopalvelujen tiimimallin asiakassegmenttejä.
- Perhekeskus vakiinnutettiin Soiten palvelualueeksi 1.1.2019 alkaen, perheheskuskoordinaattori kehittää mm. Apu-nappi -toimintaa ja lapsiperheiden palveluohjausta ja pilotoidaan yhteistä sote-vastaanottomallia. Lapset puheeksi- menetelmän käyttö laajenee.
- Kuntoutuksen palveluissa käynnistettiin moniammatillinen tiimi ja tehtiin lähtötilannekartoituksia.
- Kokeiluja on käynnistetty säännöllisestä fysioterapeutin, psykiatrian sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan vastaanotoista tai konsultaatioajoista tk-vastaanotoilla.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
- Elintapavalmennuksen kehittämistiimit sekä kirjaamisen ja tilastoinnin käytäntöjen määrittely aloitettu, koulutuksia ja vaikuttavuuden seurantaa on valmisteltu. Soiten viestinnän kanssa sovittu nettisivuista, jonne palvelutarjotin kootaan.
- Etäasiointia varten on otettu käyttöön uusia digitaalisia lomakkeita (nyt.18 kpl) ja useita uusia digitaalisia palveluita (nyt 28 kpl), mm. etävastaanotto, ajanvarauspalvelut, sosiaalihuollon hakemukset ja ilmoitukset ja yksi digihoitopolku.
- Aikuisten matalan kynnyksen ryhmätoiminnassa uudet ryhmät Kokkolassa ja Kannuksessa. Asumisneuvonta Kokkolassa jatkuu ja perustuen päätökseen suunnitelmallisesta sosiaaliohjauksesta.
- Keskitetty etähoitokeskus aloitti1.6.2020 ja sinne keskitettiin kaikki etähoitoasiakaspalvelu. Etähoidon asiakkaiden ja etähoitokertojen määrät ovat kasvaneet.
- Jokilaaksojen kotihoidon ja yöpäivystyksen kehittämisen vaihtoehdoista on työstetty kattava ennakkovaikutusten arviointi (EVA), jonka työskentely jatkuu.
- Nuorten psykososiaalisten menetelmien saatavuuden parantamisen osalta on käyty neuvotteluja hankesuunnitelman ja sopimuksen osalta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.
- Omais- ja perhehoitokeskuksen toiminnan kehittämiseksi on valmisteltu kohdennettuja koulutuksia ja ryhmätoimintaa v:lle 2021 omais- ja perhehoidon kehittämiseksi digitalisaatiota hyödyntäen.
- Omais- ja perhehoitajien terveys- ja hyvinvointitarkastuksiin kehitetty hybridimalli, joka on jalkautettu alueellisesti. Kiertävien perhehoitajien valmennuskoulutus on meneillään.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
- Käyty neuvottelukierroksen ja kerätty osahankkeiden koulutustarpeita.
- Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen -osahankesuunnitelma on laadittu ja toteutus käynnistetty kokemusosaamisen resurssien ja tarpeiden selvityksellä yhteistyöverkostossa.
- Uusia kokemusasiantuntijoita 7 henkilöä (ENTER –hankeyhteistyö.)
- Sosiaalihuollon tietoperustaa ja tiedolla johtamisen edellytyksiä on vahvistettu hankkimalla käyttöön AVAIN –mittari, jonka käyttöä on aloitettu ensimmäisten pilottiasiakkaiden kanssa.
- Osallistutaan sosiaalihuollon asiakastietojen Kanta-palveluihin liittämisen valmistelutyöhön ja Kansa-Koulu III -hankkeen verkkokoulutuksien pilotointeihin.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
- Vastaanottojen uudistuksessa on koulutettu henkilökuntaa ja suunniteltu uutta toimintamallia yhdessä henkilöstön kanssa kyseisille terveysasemille sopiviksi.
- Aikuissosiaalityön ja terveyssosiaalityön sosiaalityöntekijöiden tehtäväjaon selvittämiseksi käynnissä asiakastyössä tehtävä pilotointi.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2023
1. Palveluiden yhdenvertaisuuden, saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Palveluiden yhdenvertaisuus, saatavuus, oikea-aikaisuus sekä jatkuvuus on parantunut. Kaikki kehittämistoimet ovat kohdistuneet koko hyvinvointialueelle ja palvelut ovat kaikkien saavutettavissa yhdenvertaisesti. Palveluiden saatavuutta on pystytty lisäämään mm. lisääntyneiden digi- ja etäpalveluiden myötä. TK-vastaanottojen ja Suun terveydenhuollon mittarit osoittavat, että palveluiden saatavuus on parantunut ja odotusajat ovat lyhyempiä. Pyritään tekemään myös samalla vastaanottokäynnillä enemmän ja hoitamaan asioita kerralla valmiiksi, mikä on parantanut hoidon oikea-aikaisuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Myös hoidon jatkuvuutta on pystytty lisäämään TK-vastaanottopalveluissa, kun asiakkaita pyritään ohjaamaan samalle työntekijälle. Uusi kehitetty Sosiaali- ja terveyspalveluneuvonta toimii monikanavaisesti ja laajoilla aukioloajoilla lisäten myös palveluiden saavutettavuutta ja sujuvuutta ohjaten asiakkaita nopeasti oikeisiin palveluihin Soiten sisällä. Aikuispsykiatrian terapianavigaattori ja ohjattu omahoito on sujuvoittanut ja nopeuttanut hoitoonpääsyä mielenterveyspalveluissa.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön
Toiminnan painotusta on pyritty lisäämään raskaista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön ja jokaisessa osahankkeessa on kehitetty ennakoivia toimenpiteitä. Lasten ja perheiden palveluissa on parannettu monin eri tavoin varhaista tukea ja kehitetty lapsiperheiden palveluohjausta. Lapsiperheet voivat olla matalalla kynnyksellä yhteydessä sähköiseen Apunappi-palveluun tai Perheluuriin. Lapsiperheille on pidetty Lapset puheeksi -keskusteluja ja neuvonpitoja sekä annettu Nepsy-ohjausta ja tukea. On kehitetty myös ennakoivaa lastensuojeluilmoitus-mallia odottaville perheille, joista herää huoli. Ennaltaehkäisyyn on kehitetty Elintapaohjauksen toimintamalli ja koulutettu alueen henkilöstöä elintapaohjaukseen ja tuotu tähän työkaluja. Aikuispsykiatrian, päihdepalveluiden ja Aikuisten sosiaalityön palvelualueilla on kehitetty tavoitteellisia ryhmätoimintoja yksilötyön rinnalle. Suun terveydenhuollossa on jalkauduttu kouluille pitämään 3-luokkalaisille suun terveydenhuollon ohjausta ja tehty toimintamallia Dent View -itsehoitolaitteiden käyttöön. Sote-neuvonta tukee ja auttaa asiakkaita monenlaisissa ongelmissa ja ohjaa itsehoitoon.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Palveluiden laatua ja vaikuttavuutta on pyritty parantamaan niin henkilöstön koulutuksen, muutosvalmennuksen, kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisen, tiedolla johtamisen kuin mittareidenkin avulla. Hankkeessa on pilotoitu Aikuissosiaalityössä mm. Avain-mittaria ja EuroHis-8 -mittaria, TK-vastaanotoilla T3-mittaria, COCI-mittaria ja HTA-työkalua ja Monipalveluprosessissa Kykyviisaria ja Asiakkuussegmentointityökalua. Hankkeissa on toteutettu myös paljon kyselyjä ja pyritty keräämään asiakkailta sekä henkilöstöltä palautetta kehitetyistä toiminnoista. Aikuisten ja lasten palveluissa on koulutettu ja otettu käyttöön vaikuttavaksi todettuja psykososiaalisia menetelmiä. Monen osahankkeen kehittämistyössä on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita ja käytetty heidän asiantuntemustaan, minkä on toivottu lisäävän palveluiden laatua. Asiakasmääriä on seurattu kaikissa osahankkeissa. Laatua ja vaikuttavuutta on pyritty parantamaan monin eri tavoin, mutta monien toimien vaikutuksia on kuitenkin edelleen hankala todentaa ja vaikutukset ovat nähtävissä vasta pitkällä aikavälillä.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Monialainen kehittäminen on ollut kaiken kehittämistoiminnan keskiössä ja yhteistyö on ollut todella runsasta ja vaikuttavaa. Esimerkiksi kuntoutuksen osahankkeessa on tehty laajaa yhteistyötä lääkinnällisen kuntoutuksen, päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen sekä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä, mikä on synnyttänyt esimerkiksi yhteisiä ryhmätoimintoja. Soitessa on ollut monialaisen kehittämisen työryhmä, joka on kokoontunut säännöllisesti, ja jossa on ollut osallistujia kaikilta palvelualueilta. Monialaista työtä kehittävät osahankkeet ovat pystyneet hyödyntämään kehittämistyössä tätä monialaista foorumia. Monipalveluprosessia on suunniteltu kaikkien palvelualojen yhteistyönä. Hankkeen kuukausikokoukset ja hanke-johtoryhmät ovat tuoneet ammattilaisia monilta toimialoilta yhteen. Monialaisen yhteistyön tuloksena on syntynyt mm. Puheeksioton korttipakka. Monialainen asiakasohjaus yhdistää jo alunperin sosiaali- ja terveydenhuollon osaamisen ja asiakkaiden haasteita on pyritty ratkomaan eri ammattilaisten yhteistyönä. Elintapaohjauksen kehittämisessä on tehty laajaa yhteistyötä järjestöjen ja kuntien sivistystoimien kanssa. Myös monialaista palvelutarpeen arviointia on kehitetty yhteistyössä sivistystoimen kanssa.
5. Kustannusten nousun hillintä
Kustannusten hillitsemiseen ei asetettu erillisiä toimenpiteitä, vaan oletuksena oli, että muiden hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen keventäisi kustannuspaineita nyt ja lähivuosina. Hankeajan organisaatiomuutos kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi vaikeuttaa luotettavan vertailutiedon saamista Soiten kustannuskehityksestä. Kuitenkin THL:n asiantuntija-arvion (2023) mukaan Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen nettokäyttökustannukset ovat kasvaneet vuosien 2018-2022 aikana hyvin maltillisesti, vaikka esimerkiksi väestön ikävakioimaton sairastavuusindeksi on pysytellyt muuta maata korkeammalla tasolla. Tarvevakioidut menot ovat vuosina 2019-2021 selkeästi keskimääräistä alemmalla tasolla verrattuna muihin hyvinvointialueisiin.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021
1. Palveluiden yhdenvertaisuuden, saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Asukkaiden käytettävissä on sote-palveluja koskevaa digitaalista tiedotusta, neuvontaa ja lomakkeita huomattavasti enemmän kuin vuonna 2019. Etäasioinnin toimintamalli on valmistunut ja kuvattu https://innokyla.fi/toimintamalli/etaasioinnin tehostaminen. Digitaaliset palvelut ja etäyhteyksien hyödyntäminen ovat vakiintuneessa käytössä. Myös etäkonsultaatioiden käyttö on jonkin verran yleistynyt. Hoitotakuun toteuttamiseksi vuonna 2020 käynnistetty tk- vastaanottojen uudistus moniammatilliseen tiimimalliin on edelleen viivästynyt. Kehittämistyötä on tehty Soiten oman henkilöstön toimesta, osin oman työn ohessa. Kehittäjäresurssin niukkuus on vaikuttanut hankkeen etenemisnopeuteen. Sähköiset taustamateriaalit ovat valmiina etähoidon lisäämisen mahdollistamiseksi. Suurin osa tk-vastaanottojen henkilöstöstä on koulutettu näiden materiaalien käyttöön. Suun terveydenhuollon kehittämishaasteet on tunnistettu ja on laadittu suunnitelma, kuinka vastataan tiukkenevaan hoitotakuuseen vaiheittain, tavoitteena vuoden 2022 lopussa kiireettömään hoitoon pääsy 4 kk kuluessa. Prosessitavoitteet toteutuvat hyvin työikäisten ja ikääntyneiden sosiaalipalveluissa, perhekeskuspalveluissa ja kuntoutuspalveluissa. Monialaisen kuntoutuksen yhteensovittaminen –osahankkeen päätavoite on toteutunut. Prosessitavoitteet Sote-peruspalvelujen tavoittamiseksi yhdellä yhteydenotolla on haastava käytännössä. Kehittämistyö edellyttää useiden palvelualueiden keskinäistä yhteensovittamista. Uuden valmistelu ja kokeilu samanaikaisesti normaalin palvelutuotannon kanssa kuormittaa toimintaa, samoin henkilöstövaje, sijaispula ja leviämisvaiheeseen edennyt korona.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön
Ehkäisevää ja ennakoivaa työtä vahvistavat toimenpiteet ja prosessitavoitteet ovat toteutuneet hyvin ja osa toiminnoista on järjestetty myös jokilaaksojen alueella. Matalan kynnyksen toiminnat edistävät asiakkaiden osallisuutta ja sosiaalista hyvinvointia. Ryhmätoiminnan toteuttajat ovat käynnistäneet uudenlaista yhteistyötä, jonka avulla vahvistetaan toiminnan jatkuvuutta ja vaikuttavuutta entisestään. Nuorten psykososiaalisten menetelmien saatavuus on parantunut IPC-menetelmän käyttöönoton ansiosta ja laajenee edelleen uuden menetelmäosaajaryhmän koulutuksen myötä. Menetelmäohjaajien ja mentorien koulutusrekrytoinnissa on haasteita löytää henkilöitä, jotka voivat sitoa työaikaa tehtävään. IPC menetelmästä on hyvää palautetta sekä nuorilta että menetelmän soveltamisen aloittaneilta ammattilaisilta. Kehittämisessä on aktiivisesti mukana kuntia, järjestöjä, muita yhdyspintatoimijoita ja tutkimushankkeita. LAPE –palveluissa järjestetään monipuolista arjen tukea lapsiperheille, koulutusta ja työvälineitä lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa. Kotiin, kouluun ja vanhemmuuden tukemiseen on käytettävissä uusia menetelmiä, ryhmätoimintoja ja koulutuksia. Sähköisen perhekeskuksen valmistelu aloitettiin yhteistyössä kansallisen verkoston kanssa. Keskitetyn etähoivan malli on vakiintunut. Sen ansiosta etähoivan käyttö on saatu laajenemaan koko alueelle ja asiakas- käyntimäärät kasvavat tavoitteiden mukaisesti. Kuvapuhelinpalvelun aluemalli mahdollistaa moniammatillisen tiimin eri palvelujen etäkontaktit saman päätelaitteen kautta. Yöpartion toimintamalli on kehitetty jokilaaksojen alueelle, joskin sen toteuttaminen käytännössä odottaa vielä työaikoja koskevaa neuvotteluratkaisua ammattijärjestöjen kanssa. Omais- ja perhehoidon vahvistaminen etenee suunnitelman mukaisesti ja edistäen kuntalaisten yhdenvertaisuutta näissä palveluissa. Valtaosaan ehkäisevän ja ennakoivan työn kehittämistoimenpiteistä on yhdistetty vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä; vaikuttavuusindikaattorit ja tutkimuksia, THL:n OTSO –pilotti ja RAI –mittarit ovat alusta asti mukana.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Rakenneuudistushankkeessa toteutettava toimintakulttuurin muutoskoulutus Soite 2.0 valmennus kattaa koko Soiten toiminnan. Valmennus on suunniteltu toteutettavaksi Soite 2.1. sote-keskus –hankkeessa vuosina 2022-2023. Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen etenee ja laajenee suunnitelmallisesti, Soiten kokemusosaamisen toimintamallin mukaisesti. AVAIN –mittarin käyttöä pilotoidaan, mutta täyttä hyötyä mittarista ei ole saatavissa ennen kuin asiakastietojärjestelmän järjestelmätoimittaja päivittää mittarin ominaisuuksia tulevaisuudessa. Sosiaalihuollon Kanta- liittymisen valmistelu etenee suunnitellusti ja yhteistyössä UNA:n sosiaalihuollon hankkeen kanssa. Terveydenhuollon palvelujen laatua on varmistettu kehittämällä työkäytänteitä ja suunnittelemalla sähköisiä työvälineitä, jotka mahdollistavat palvelujen vaikuttavuuden arviointia. Hankkeessa on valmisteilla selvityksiä ja kerätään seurantatietoja, joita voidaan hyödyntää tiedollajohtamisessa.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Monipalvelu -prosessin valmistelu etenee suunnitellusti. Osa-aikaiset (50 % työaika) koordinaattorit terveydenhuollosta ja sosiaalityöstä ovat valmistelleet palveluintegraation muotoilun työpajaa 25.-26.11. ja ennakkomateriaalia osallistujille. Koordinaattorit vastaavat monipalvelu –prosessin valmistelun koordinaatiosta sekä tukevat eri palvelualueiden työntekijöitä monipalveluprosessin valmistelussa ja käyttöönotossa.
5. Kustannusten nousun hillintä
Edelleen vaikeutunut koronatilanne haastaa arviointia ja tilanteen vertailua aiempiin vuosiin (tai edes kevääseen 2021 nähden) terveydenhuollon palveluiden osalta. Kuitenkin 1-8/2021 vertailussa (44 suurinta kuntaa sekä 8 kuntayhtymää) Soite oli tarvevakioitujen sote-nettotoimintamenojen osalta 8. edullisin ja siis parantanut sijoitustaan aiempiin vertailuihin nähden. Vastaanotto-palveluissa sähköisten asiointien ja puhelinkontaktien määrä on lisääntynyt selvästi, kun taas fyysisten vastaanottokäyntien määrä aavistuksen vähentynyt viime vuoteen verrattuna (muiden kuin koronaan liittyvien kontaktien osalta laskettuna). Matalan kynnyksen palveluita on tarjolla kaikenikäisille asiakkaille enemmän kuin vuonna 2019. Palvelujen käyttäjiltä on saatu hyvää palautetta palvelujen helppoudesta ja hyödyllisyydestä. Palvelut ovat edistäneet osallistujien osallisuutta ja sosiaalista hyvinvointia. Osallistujien joukossa on myös erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä, jotka ovat saaneet neuvontaa ja ohjausta tarvitsemiensa tuen ja palvelujen piiriin.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
- Asukkaiden käytettävissä on sote-palveluja koskevaa digitaalista tiedotusta, neuvontaa ja lomakkeita huomattavasti enemmän kuin vuonna 2019. Omaolon ja Terveyskylän osioita on otettu käyttöön ja digihoitopolkujen käyttöönottoja valmistellaan, myös laajennettavaksi sosiaalihuollon palveluihin.
- Asiakkaiden ja potilaiden digitaalisten palvelujen käyttäminen on edennyt vahvasti sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluissa. Digitaaliset palvelut ja etäyhteyksien hyödyntäminen ovat tulleet henkilöstön yleisiksi työvälineiksi. Viestipalvelut ovat käytettävissä kaikilla neuvola- ja terveyskeskus-vastaanotoilla, ja niiden käytön määrät vaihtelevat palvelupisteittäin ja palveluittain. Henkilökunta käyttää etäkonsultaatiota jonkin verran Sote-peruspalveluissa.
- Hoitotakuun toteuttamiseksi vuonna 2020 käynnistetty tk- vastaanottojen uudistus moniammatilliseen tiimimalliin on kohdannut viivästyksiä, jotka liittyvät mm. ammattiryhmien vastuiden ja tehtäväjaon muutoksiin. Myös sijaisten rekrytoinnin vaikeus hidastaa hanketyön tuloksien saavuttamista. Vastaanotto-käyntien osuus, jossa ajanvarauksen viive käyntiin on 7 päivää tai vähemmän, on säilynyt lähes samalla tasolla lokakuusta 2020 huhtikuuhun 2021 (76 % /72- % tai keskimäärin 4-5 päivää). Myöskään potilaille nimettyjen yhteyshenkilöiden määrä ei ole noussut syksystä 2020.
- Prosessitavoitteet Sote-peruspalvelujen tavoittamiseksi yhdellä yhteydenotolla –etenevät vahvimmin palvelualuekohtaisesti (tk-palveluissa, työikäisten ja ikääntyneiden sosiaalipalveluissa, perhekeskuspalveluissa ja kuntoutuspalveluissa). Sote -palvelujen yhteensovittamista on työstetty neljässä monialaisessa työryhmässä. Nyt keväällä 2021 työryhmien voidaan todeta palvelleen muutosprosessia siinä, että eri palvelualueiden vastuuhenkilöt ovat perehtyneet toistensa palveluihin ja niiden järjestämisen erilaisiin tulokulmiin sekä asiakkuuksiin eri palvelualueilla. Tämä on auttanut selkiyttämään yhteistyötarpeita yhteisten asiakkaiden osalta. Tuloksena ovat nyt sekä tarve että valmiudet edetä entistä tiiviimpään monialaisen yhteistyön käytäntöjen valmisteluun ja kokeiluvaiheisiin.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
- Ehkäisevää ja ennakoivaa työtä vahvistavat toimenpiteet ja prosessitavoitteet ovat edenneet pääosin erittäin hyvin, monipuolisesti ja etuajassa hankesuunnitelmaan verrattuna.
- Kehittämisessä ovat aktiivisesti mukana kunnat (elintapavalmennus), järjestöjä (elintapavalmennus, aikuisten, Lape – teeman ja hoidon ja hoivan palvelut) sekä muita yhdyspinta- ja tutkimushankkeita
- Keskitetyn etähoivan malli on vakiintunut. Sen ansiosta etähoivan käyttö on saatu laajenemaan koko alueelle. Kuvapuhelinpalvelun aluemalli mahdollistaa moniammatillisen tiimin eri palvelujen etäkontaktit saman päätelaitteen kautta.
- Jokilaaksojen yöpartiotoiminnassa on edetty innovatiivisesti EVA-pohjalta
- Nuorten psykososiaalisten menetelmien saatavuuden parantamisessa on päästy kouluttamaan ensimmäiset 15 menetelmäosaajaa
- Alueellisen omais- ja perhehoitomallin toimintamallien yhtenäistämisen ja laajentamisen etenee. Toiminnassa kaksi perhekotia enemmän kuin v 2019. Perhehoito kykenee vastaamaan jo pieneltä osin ikääntyneiden tilapäishoidon tarpeeseen.
- Matalan kynnyksen ryhmätoiminnoissa on tärkeä kiinnittää huomiota palvelujen alueelliseen jakautumiseen ja etäasioinnin mahdollisuuksien hyödyntämiseen
- Valtaosaan ehkäisevän ja ennakoivan työn kehittämistoimenpiteistä on yhdistetty vaikuttavuuden arvioinnin menetelmät; vaikuttavuusindikaattorit ja tutkimuksia, THL:n OTSO –pilotti ja RAI –mittarit ovat alusta asti mukana osahankkeissa. Vielä ei voida vahvistaa tutkimustuloksia tai muita johtopäätöksiä toimenpiteiden vaikuttavuudesta.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
- Koulutuksia toteutetaan yhteistyössä Rakenneuudistus –hankkeen kanssa; toimintakulttuurin muutoskoulutus Soite 2.0 valmennus kattaa koko Soiten toiminnan
- Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen tehostuu huomattavasti, kun kokemusosaamisen toimintamalli on vahvistettu Soiten toimintamalliksi
- Sosiaalihuollon tiedolla johtamisen edellytykset kohentunut huomattavasti, kun AVAIN –mittari on käytössä, sitä kehitetään tiedolla johtamisen työkaluna sekä seurantatietoja on käytettävissä
- Sosiaalihuollon Kanta- liittymisen valmistelu etenee suunnitellusti ja yhteistyössä UNA:n sosiaalihuollon hankkeen kanssa.
- Terveydenhuollon palvelujen laatua on varmistettu kehittämällä työkäytänteitä ja suunnittelemalla sähköisiä työvälineitä, jotka mahdollistavat palvelujen vaikuttavuuden arviointia
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
- PTT-mallin päivittäminen on aloitettu, monialainen työryhmä työstää Soitelle soveltuvaa PTT-prosessia. Prosessin valmistelua tehdään samanaikaisesti, kun eri peruspalveluissa on meneillään useita kehittämistoimenpiteitä. Tässä tilanteessa monialaisten prosessien valmistelulle on varattava riittävästi aikaa. Asiakkaiden näkemysten huomioon ottaminen on tärkeää varmistaa jatkossa.
- Aikuissosiaalityön ja terveyssosiaalityön tehtävänjakoa selkiytetään moniammatillisen tiimityöskentelyn kautta. Terveyssosiaalityössä on yhteinen tehtävänkuvaus erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työntekijöille ja on todettu tarpeelliseksi laatia erilliset tehtävänkuvaukset. Perusterveydenhuollossa tapahtuva sosiaalityö on selvitettävänä.
5. Kustannusten nousun hillintä
- Sote-keskus -palvelujen kehittämisen taloudellisia vaikutuksia sote- vastaanottopalvelujen tai raskaampien korjaavien palvelujen käytön vähentymiseen voidaan arvioida, kun seurantatietoja on käytettävissä pidemmältä aikajaksolta.
Lähtötilanteen arviointi syksyllä 2020
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
- Asukkaan sähköisen asioinnin palvelut ovat monipuolistuneet. Asukas voi tehdä erilaisia ajanvarauksia enemmän ja hänellä on mahdollisuus viestiä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa turvallisesti. Etävastaanotto -ratkaisu on otettu käyttöön ja koronasta johtuen sen käyttö on ollut erittäin aktiivista korona-aaltojen aikana.
- Sote -vastaanottopalvelujen uudistaminen on edennyt kaikissa projektitavoitteissamme. Yhteistyössä ovat mukana ainakin tk-palvelut, perhekeskuspalvelut, työikäisten sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, vanhusten palveluohjaus sekä kuntoutuksen palvelut. Yhdessä tekemisen tarpeita ja prosessin vaiheita on tunnistettu ja käynnistetty pilotointia ja työryhmätoimintaa toimivien käytäntöjen räätälöimiseksi yhteiselle sote-vastaanotolle.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
- Matalan kynnyksen palveluja ja kotiin vietäviä palveluja on vahvistettu sekä digitaalisten että kasvokkain tapahtuvien palvelujen osalta. Digitaalisten lomakkeiden ja palvelujen määrä on lisääntynyt nopeasti yhteistyössä rakenneuudistus-hankkeen kanssa.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
- Toimintakulttuurin muutoksen prosessi etenee yhteensovitettuna Rakenneuudistus –hankkeen kanssa. Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen on käynnistynyt ja etenee suunnitelman mukaisesti.
- Sosiaalihuollon tiedolla johtamisen edellytysten kehittäminen etenee AVAIN –mittarin käyttöönoton myötä. Vaikuttavuuden arvioinnin tuloksia on mahdollista saada asiakastietojärjestelmästä vasta sitten, kun ohjelman mukaisia kirjauksia on kertynyt usean asiakkaan kohdalla riittävän pitkältä seuranta-ajalta.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
- PTT- mallin päivittäminen on alkuvaiheessa ja etenee monialaisessa yhteistyössä laadittavan suunnitelman mukaan.
- Sote-ammattihenkilöiden työnjaon ja tehtäväsisältöjen selkiyttäminen on edennyt sitä mukaa, kun osahankkeiden kehittämistoimet ovat edenneet.
5. Kustannusten nousun hillintä
- Asukkaan sähköisen asioinnin palvelut ovat monipuolistuneet. Asukas voi tehdä erilaisia ajanvarauksia enemmän ja hänellä on mahdollisuus viestiä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa turvallisesti. Etävastaanotto -ratkaisu on otettu käyttöön ja koronasta johtuen sen käyttö on ollut erittäin aktiivista korona-aaltojen aikana. Digitaalisten asiointikertojen määrä ja osuus kaikista asiointikerroista on kasvanut.
- Kokkolan vastaanottopalveluiden aloitettua uuden tiimimallin käyttöönoton, laski yhteispäivystyksen käyntimäärät (jo ennen koronapandemian alkua), ja tämä trendi on pysynyt. Vastaanottopalveluiden peittävyydessä emme ole saaneet nousua aikaan, mutta tämä johtunee siitä että koronan vuoksi ihmiset eivät ole hakeutuneet vastaanotolle samassa määrin kuin normaalisti – ei siis ole aiheutunut palvelujärjestelmän kapasiteetin vajeesta.
- Perhepalveluissa helmikuussa 2020 käynnistetty palveluohjaus yhden puhelun periaatteella ja siihen liitetty sähköisen palvelun Apu-nappi toiminta on jouduttanut asioiden käsittelyä. Perheet ja lasten ja perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset saavat aikaisempaa nopeammin asiansa käsiteltäväksi. Palvelu on kynnyksetön ja sinne voivat ottaa kaikki yhteyttä oman harkintansa mukaan. Palvelu on lisännyt nopeuttanut lasten ja perheiden avunsaantia. Kun asiat saadaan ratkaistua nopeammin ja mahdollisesti samassa neuvottelussa (Lapset puheeksi-menetelmä), niin se vapauttaa muita palvelupisteitä hoitamaan muita asiakkaita. Tarkemmin vaikutuksia esim. perheneuvonnan ja lasten- ja nuorten psykiatrisen hoidon jonoihin, voidaan arvioida pidemmällä aikavälillä.
- Ehkäiseviä ja ennakoivia palveluja on käynnistetty ja kehitetään maakunnassa, mm. elintapavalmennus, kotikuntoutuminen, keskitetty etähoito, perhehoito, matalan kynnyksen ryhmätoiminta ja asumisneuvonta.
- Kotiin annettavien palveluiden kehittäminen purkamalla osastoilta sairaansijoja tuottaa pitkällä aikavälillä kustannushyötyä. Tähän liittyen on keväästä lähtien tehty kattavaa ennakkovaikutusten arviointityötä EVAa Lesti- ja Perhonjokilaaksojen alueelta. EVA tulee antamaan vahvan tietopohjan eri vaihtoehtojen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista päätöksenteon tueksi.
- Korona -tilanne häiritsee kaikkien tulosten arviointia, sillä monelta osin sote-palveluiden käyttö on korona-aikana muuttunut verrattuna normaaliin vuoteen.
- Edellä mainittujen palvelujen kehittämisen taloudellisia vaikutuksia vastaanottopalvelujen tai raskaampien korjaavien palvelujen käytön vähentymiseen voidaan arvioida vasta sitten, kun seurantatietoja on käytettävissä pidemmältä aikajaksolta.
Kuva
