Keski-Pohjanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Keski-Pohjanmaa: tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Keski-Pohjanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Keski-Pohjanmaan maakunnallisen sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten toiminta käynnistyi 1.1.2017. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke valmisteltiin niiden kokemusten pohjalta, mitä oli saatu Soiten maakunnallisesta sosiaalihuollon, terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja erityishuoltopiirin palvelujen yhteensovittamisesta kolmen vuoden aikana.  Kun rakenteellinen integraatio on tehty,  Soite 2.0 -hankkeissa kehitetään toiminnallista ja digitaalista palvelujen integraatiota.  

Kehittämistoimien  vaikutuksesta asiakkaat saavat oikea-aikaisia ja vaikuttavia sote-palveluja. Yhteensovitetut palveluprosessit, päällekkäisyyksien poisto ja digitaalisten palvelujen käyttö tuottavat vaikuttavia, laadukkaita ja taloudellisia palveluita. Hanke myötävaikuttaa laskusuuntaan maakunnan asukaslukuun suhteutetun tarvevakioidun sote-palvelujen kustannuksissa. Palvelujen laatua parannetaan lisäksi toimintakulttuurin muutosta tukevalla osaamisen kehittämisellä. Asiakaslähtöisyyttä vahvistetaan kokemusosaamisen osahankkeessa. Uusia digitaalisia sovelluksia ja työvälineitä otetaan käyttöön ja niiden avulla parannetaan tiedolla johtamisen edellytyksiä. 

Toimiaika

2020-2022

Kehittämistoiminta jatkuu osahankkeissa suunnitteluvaiheesta vuoden 2020 alusta lähtien. 

Toimijat
  • Soiten ammattihenkilöt eri palvelualueilta koordinoivat hankekokonaisuudessa ja 11 osahankkeessa 
  • Osahankkeissa kehittämistoimintaan osallistuu keskeisiä alueen yhdistyksiä
  • Soiten asiakasraadit ja kokemusosaamista koordinoiva yhdistys tuovat asiakasnäkökulmaa osahankkeisiin.
  • Kuntien Hyte-yhteyshenkilöt ja Hyte-verkosto, alueellinen LAPE-työryhmä, sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA, Soiten osaamisen kehittämisen työryhmä, kuntoutuksen yhtiestyöryhmä, alueellinen kokemusosaamisen koordinaatioryhmä KPKOOS.  
  • Projektiryhmänä toimii Soiten johtoryhmä. 
  • Ohjausryhmään osallistuu kuntien, Soiten poliittisen johdon, toimialuejohdon ja henkilöstöjärjestöjen  edustajien lisäksi asiakasedustajat asiakasraadeista. 

 

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Iiris Jurvansuu
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus, Sonet Botnia
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
iiris.jurvansuu@soite.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

29.09.2021
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Soiten alueen peruspalvelujen palveluverkko on tiivis ja sote-palvelujen asukaslukuun suhteutetut tarvevakioidut kustannukset ylittävät huomattavasti valtakunnan keskiarvon. Yksi tärkeimmistä tavotteista on päästä toiminnan ja talouden kannalta kuntien kantokykyvyn kestäviin palvelurakenteisiin. Toiminnallinen palveluintegraatio nähdään mahdollisuutena palvelujen tehostamiseen. Digitalisaation hyödyntäminen kaikissa palvelutuotannon vaiheissa mahdollistaa sen, että kasvavaan palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan tehokkaasti. Asiakkaiden osallisuutta lisätään palvelujen kehittämisessä. 

Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa tulevina vuosina nopeasti. Huoltosuhdetta kasvattaa myös korkea syntyvyys Keski-Pohjanmaalla. Ikääntyneiden sekä lasten, nuorten ja perheiden kasvaviin palvelutarpeisiin hankkeessa vastataan kehittämällä kotona asumista tukevia palveluita. 

Vammaispalvelujen ja tilapäishoidon tarpeisiin vastataan perhehoidolla: Omais- ja perhehoitokeskuksia kehitetään vastaamaan kaikkien ikä- ja asiakasryhmien palvelutarpeisiin.

Hankkeessa otetaan huomioon myös huolestuttavia hyvinvonnin ja terveyden indikaattoritietoja. Elintapavalmennuksen ja liikuntaneuvonnan kehittämisen osahankkeessa kehitetään elintapavalmennuksen osaamista, luodaan alueellinen toimintamalli ja palvelutarjotin aiheesta, yhteistyössä alueellisen Hyte-verkoston kanssa. 

 

 

 

Päämäärä ja päätavoite

1. Saatavuus – parannetaan palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta

  • A. Digitaalisuutta hyödynnetään peruspalvelujen kaikilla osa-alueilla 
  • B. Hoitotakuu toteutuu ja hoidon jatkuvuus paranee; Vastaanottopalveluihin moniammatillinen tiimimalli
  • C. Sote- peruspalvelut tavoittaa yhdellä yhteydenotolla; eri ikäryhmien sosiaalipalvelut tavoittaa sote-keskuksesta tarvittaessa, yhteinen asiakasohjaus ja -suunnitelma 
  • D. Perhekeskusmallin toimeenpanoa jatketaan ja kehitetään vuoden 2020 alussa käyttöönotetun toimintamallin pohjalta; Apu-nappi ja lapsiperheiden palveluohjaus, perhekeskuskoordinaattori jatkaa toiminnan kehittämistä maakunnallisesti, Lape-koordinaatioryhmä jatkaa, Lapset puheeksi -menetelmää laajennetaan, sujuva palvelupolku perhekeskuksen ja muun peruspalvelujen vastaanottotoiminnan kesken
  • E. Kuntoutuspalveluihin pääsy nopeutuu; kuntoutuspalvelujen yhteensovitettu toimintamalli

2. Ennaltaehkäisy – siirretään painotusta raskaista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön

  • F. Elintapavalmennusta hyödynnetään ja kehitetään monitoimijaista yhteistyötä terveellisten elintapojen edistämiseksi; elintapojen puheeksiottaminen, elintapa-valmennuksen osaamisen varmistaminen si-so-te-henkilöstöllä, alueellinen elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan palvelupolku. 
  • G. Vahvistetaan matalan kynnyksen palveluita ja kotiin vietäviä palveluita; Omaolo ja esitietolomakkeet, asumisneuvonnan ja sosiaalityön työparikokeilu, sosiaalityön jalkautuminen tapaamispaikkoihin, kuntouttavan kotihoidon malli, etähoito ja etähoivan malli, 24/7 yöpartiotoiminta jokilaaksoissa, ikääntyneiden kuntouttava päivätoiminta, moniammatillinen perhevalmennus ja  vanhempainohjaus
  • H. Omais- ja perhehoitokeskuksen toimintaa vahvistetaan kaikenikäisille asiakkaille; digitaalisten ja sähköisten palvelujen käyttöönotto ja jalkauttaminen, tilapäishoidon riittävyyden vahvistaminen perhehoidolla  

3. Laatu – kehitetään palvelujen laatua ja vaikuttavuutta

  • I. Toimintakulttuurin muutos osaamista kehittämällä - Soite 2.0 –hankkeiden  osaamisen kehittämisen tavoitteet otetaan painopisteiksi Soiten osaamisen kehittämisen järjestelmään 
  • J. Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen;  Käynnistetään Soiten kokemusosaamisen toimintamallin toteuttaminen. Kokemusosaamista hyödynnetään sote-palvelujen kehittämisessä läpi hankkeen
  • K. Vahvistetaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietoperustaa ja tiedolla johtamisen edellytyksiä; mitataan kansanterveydellisesti  merkittäviä riskitekijöitä, osallistutaan Sosiaalihuollon valtakunnallisen kehittämisohjelman toteuttamiseen osana Tulevaisuuden sote-keskus ohjelmaa, integroitu AVAIN-mittari ja asiakassuunnitelman asiakirjarakenteet, kohderyhmänä monialaisten palvelujen käyttäjien riskiryhmä

4. Yhteentoimivuus – varmistetaan sote-palvelujen monialaisuutta ja yhteentoimivuutta

  • L. Päivitetään ja otetaan käyttöön paljon palveluita tarvitsevien monipalveluprosessi; Pohjois-Suomen Kaste -hankkeessa aiemmin valmisteltu malli päivitetään ja otetaan käyttöön 
  • M. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjako ja tehtäväsisällöt selkiytetään ja sovitetaan moniammatilliseen tiimityöhön ja integroituihin prosesseihin; - henkilökunnan osaamisen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön tuntemisessa ja monialaisessa yhteistyössä sekä ammattitehtävien yhteensovittamista tältä pohjalta - sosiaalihuoltolain mukaisen sosiaalityön ja terveyssosiaalityön tehtäväjako ja kirjaamiskäytännöt selkiytetään

5. Kustannusten nousun hillintä  

  • N. Digitaalisten palvelujen lisääminen nopeuttaa ja tehostaa palvelujen saatavuutta. 
  • O. Ehkäisevien ja ennakoivien palvelujen lisääminen tukee hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, vähentäen vastaanottopalvelujen tarvetta.
  • P. Ihmiset pääsevät entistä nopeammin tarvitsemansa hoidon ja palvelujen piiriin, ja korjaavien palvelujen ennenaikainen käyttö vähenee.
  • Q. Henkilöstöresurssien käyttö tehostuu; päällekkäinen työ vähenee (palveluneuvonta, palvelu- ja asiakasohjaus, hoito- palvelu- ja asiakassuunnitelmatyö).
  • R. Palveluintegraatio tuottaa tarvittavat palvelut edullisemmin kuin ennen, varsinkin paljon palveluita tarvitsevien henkilöiden palveluissa.
  • S. Palvelujen laatu ja vaikuttavuus paranevat; tutkitut menetelmät, seurantamittarit, asiakas- ja kokemusosaminen hyötykäytössä. 
  • T. Perhehoito laajenee, mikä säästää palveluasumisen kustannuksia.
  • U. Myötävaikuttaa laskusuuntaan maakunnan asukaslukuun suhteutettuja tarvevakioituja sote-kustannuksia

 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
  •  1.Käytössä on useita digitaalisia palveluita ja työvälineitä, moniammatillinen tiimimalli vastaanotoilla sekä uusia monialaisia integroituja toimintamalleja eri-ikäisten ja eri asiakasryhmien sote-peruspalveluissa. 
  • 2. Vastaanottopalveluiden uudistuksen "quadruple aim" vaikutukset: - lääketieteellinen vaikuttavuus; kustannusvaikuttavuus/potilastyytyväisyys/ hoitoonpääsy alle seitsemässä vuorokaudessa myös kiireettömissä asioissa / henkilöstötyytyväisyys; 
  • 3. Vaikuttavuus paranee sote-palveluissa, kun ne järjestetään asiakkaille ilman tarpeetonta viivettä ja päällekkäistä henkilöresurssien käyttöä, ja käytössä on tutkitusti vaikuttavia työmenetelmiä.  
    • Alueen asukkaat pääsevät entistä nopeammin tarvitsemansa hoidon ja palvelujen piiriin. 
    • Yksilöllisen palvelutarpeen arvion ja tarvittaessa monialaisen asiakassuunnitelman perusteella myönnettävät palvelut toteutetaan suunnitelmallisesti, koordinoidusti ja oikea-aikaisesti. 
  • 4. Digitaaliset ja muut uudet ennakoivat ja ehkäisevät sote-palvelut vastaavat asukkaiden palvelutarpeisiin hyvissä ajoin, mikä vähentää vastaanottopalvelujen ja  korjaavien palvelujen tarvetta.
  • 5. Taloudellisia vaikutuksia odotetaan paljon palveluita tarvitsevien henkilöiden palveluintegraatiosta. 
  • 6. Vaikuttavuuden mittarien ja toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotto mahdollistavat entistä tehokkaamman tiedolla johtamisen.
  • 7. Myötävaikuttaa laskusuuntaan maakunnan asukaslukuun suhteutettuja tarvevakioituja sote-kustannuksia
Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

 

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

  • Digitaalisuutta hyödynnetään kaikilla peruspalvelujen osa-alueilla: Korona Oirearvio on otettu hyvin käyttöön. Muiden Omaolo Oirearvioiden käyttöönotossa ammattilaisia koulutetaan ja digihoitopolkuja testataan ennen tuotantoon siirtymistä. Omaolon palveluarvioiden käyttöönoton suunnittelu on aloitettu sosiaalipalveluiden yksiköissä. Terveyskylän tekninen ympäristö on valmis ja digihoitopolkuja suunnitellaan yksiköissä. Sähköisen asioinnin palvelut ovat monipuolistuneet: ajanvarauspalveluita on lisätty Korona rokotuksiin ja kuntoutukseen. Viestipalvelut on otettu käyttöön kaikilla perusterveydenhuollon ja neuvoloiden vastaanotoilla. Digitaalisia palveluita koskevan asiakaspalautteen keräämiseksi on tehty sähköinen lomake. Etävastaanotto -ratkaisuja on otettu monipuolisesti käyttöön ja erityisesti kotihoidossa etäkäyntien määrä on kasvanut tasaisesti.
  • Hoitotakuun toteutuminen ja hoidon jatkuvuus: Tuusulan mallin käyttöönotossa tulleiden haasteiden jälkeen kehitetty Soiten alueen käytäntöön paremmin soveltuvaa vastaanottomallia, hyödyntäen eri puolilla maata tehtyä vastaavaa kehittämistyötä. Etähoidon lisäämiseen mahdollistamiseksi laadittiin sähköisiä taustamateriaaleja. Keskeisten kansansairauksien Hyvän hoidon malleja on valmisteltu, ja aloitettu Aikuisten HTA -työkalun rakentaminen sen varmistamiseksi, että akuuttia hoitoa tarvitsevat potilaat ohjautuvat viiveettä oikeaan hoitopaikkaan. Uudistuksen keskeiset ideologiset lähtökohdat on kirjattu auki, käyttöönottosuunnitelma jaksotettu sekä alettu suunnitella vastaanottokohtaisesti eri vaiheisiin siirtymisen aikataulua. Työntekijät ovat kokeneet heidän osallistamisensa muutokseen parannukseksi aiempaan nähden, ja käytännönläheisten työkalujen lisääminen päivittäiseen potilastyöhön on koettu hyväksi asiaksi.
  • Yhteinen sote-vastaanottomalli on osittain suunnittelu- ja osittain kokeiluvaiheessa. Suunnittelu edennyt pisimmälle Kokkolan vastaanottojen kesken. On käynnistetty aikuissosiaalityön ja kotoutumistyön kriteereiden määrittely monialaisen vastaanottomallin mukaisen yhteistyön tarpeen tunnistamiseksi. Kokkolan ja Kannuksen vastaanotoilla on sovitut lääkärit, jotka tekevät työ- ja toimintakyvyntarpeen arvion sitä tarvitseville työttömille asiakkaille. Aikuissosiaalityön sosiaalineuvonnassa toimivat puhelin- ja chat -palvelut arkipäivisin. On aloitettu kartoitus Ikääntyneiden henkilöiden kokemuksista sähköisistä palveluista ja sunnitteluvaiheessa on Ikääntynyt asiakas yhteisessä vastaanottomallissa -prosessi. Yhteisen asiakasohjauksen ja -suunnitelman valmistelu on suunnitteluvaiheessa.
  • Kuntoutuspalvelut osallistuvat moniammatilliseen tiimikokeiluun Kokkolan vastaanotoilla. Eri kuntoutuspalveluiden yhteisen ohjausmallin laatiminen aloitettu QPR mallinnuksella. Toimintakyvyn itsearviointimittariksi valittu yhteistyössä vastaanottojen kanssa WHODAS 2.0, joka tullaan digitalisoimaan. Helppokäyttöisen tietoa antavan ohjausmallin laatimisessa yhteistyö jatkuu eri palvelujen kesken kuntoutuspalveluihin pääsyn ja ohjautumisen nopeuttamiseksi. 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Elintapavalmennuksen palveluketju

  • Toteutettu elintapavalmennuksen osaamiskysely kohdennetusti Soiten henkilöstölle
  • Koottu elintapavalmennuksen koulutussuunnitelma
  • Mallinnettu elintapavalmennuksen palveluketju 1.0 ja Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon palveluketju 1.0
  • Pilotoitu kaksi etäyhteydellä toteutettua ryhmämuotoisen elintapavalmennuksen kurssia (Soite ja Kokkolan liikuntatoimi) 
  • Valittu ryhmämuotoisen elintapavalmennuksen vaikuttavuuden arviointiin mittarit, koottu tutkimussuunnitelma ja saatu hyväksyntä etäyhteydellä toteutetun ryhmämuotoisen elintapavalmennuksen vaikuttavuuden tutkimukseen (Soite ja Kokkolan sivistyspalvelut)
  • Aloitettu kokoamaan elintapavalmennuksen palvelutarjotinta

Matalan kynnyksen ja kotiin vietävien palveluiden vahvistaminen

  • Osana asumisneuvonnan ja sosiaaliohjauksen työparityön kehittämistä on toteutettu jalkautuvaa sosiaalityötä vuoden 2021 alusta Koivuhaan palvelukeskuksessa. Asumisneuvonnan sosiaaliohjausta on annettu tänä vuonna 8:lle asiakkaalle asunnon saamisen ja pitämisen helpottamiseksi.
  • Aikuissosiaalityössä ja kotoutumispalveluissa on käynnistetty useita osallisuutta edistäviä ryhmätoimintoja, mm. Kotoäitien kevätkerho. Osallistutaan THL:n vetämiin OTSO osallistavan ja toimintakykyä tukevan pilotin menetelmäkehittämiseen.

LAPE –teeman kehittämistoiminta

  • Maakunnallinen LAPE –yhteistyöryhmä toimii säännöllisesti koordinoiden runsasta LAPE –teemoihin liittyvää hanketoimintaa. Perhekeskuspalveluissa jatkuu varhaisen tuen palveluohjaus ja uutena perhetyöhön yhdellä yhteydenotolla APU-nappi. Perhekeskuskoordinaattori on vaihtunut. Kehittäjäperheohjaaja aloittanut 2/21 matalan kynnyksen perheohjauksessa. Asiakasperheet ovat olleet tyytyväisiä toimintaan. 
  • Laaja hankeyhteistyö keskeistä LAPE –teemassa, mm: Perheet keskiöön -Keski-Pohjanmaalla kokoaa/kontaktoi järjestöjä ja tuo niitä perhekeskustoimintaan mukaan. Hanke on Lastensuojelun keskusliiton alainen ja toimii erva-alueittain / Itlan kanssa tehtävä kehittämisyhteistyö, alueelliset oppimisverkosto (AO) ryhmät Kokkolassa ja Vetelissä/ Yhteistyö ITLAn, Mieli ry:n ja Kasvun tuen kanssa – Lapset puheeksi menetelmän vaikuttavuuden tutkimus Keski-Pohjanmaalla.

Hoidon ja hoivan kehittämistoiminta

  • Hankkeessa luotu keskitetty etähoivan malli on vakiintunutta toimintaa ja ollut selkeästi tarpeellinen, jotta etähoivan käyttö on saatu laajenemaan koko alueelle. Kuvapuhelinpalvelun aluemallista tehty päätös mahdollistaa moniammatillisen tiimin etäkontaktit saman päätelaitteen kautta. Esim. terapiahenkilökunta voi antaa kotihoidon kuvapuhelinasiakkaalle etäkuntoutusta. Etäasiointien määrä on tasaisesti lisääntynyt. Maaliskuun lopussa kaikista kotihoidon käynneistä 4,8% toteutui etäkäynteinä.
  • Kotihoidon hoito- ja kuntoutumissuunnitelmien opetus kuntouttavasta näkökulmasta on jatkuvaa ja toteutetaan yksilöopetuksena. Koulutushankinta Kuntouttavan kotihoidon verkkokoulutuksen toteuttamisesta koko kotihoidon sekä Jokilaaksojen kotisairaalan henkilöstölle. Suunnittelussa kotihoidon asiakkaiden intensiivikuntoutumisjaksot ja niille oma kohdennettu kuntoutumissuunnitelma.
  • Lesti- ja Perhonjokilaaksojen kotiin järjestettävien palveluiden EVA -pilotti päättyi maaliskuun lopussa. Kehittäminen jatkuu perustoiminnan kehittämisenä. Kotisairaalatoiminta on yhdistetty paikallisiin yleislääketieteen osastoihin 1.1.2021 alkaen, mikä mahdollistaa henkilöstön joustavan liikkumisen potilaiden tarpeiden mukaisesti. Yksikkö toimii ns. hybridiyksikkönä jolla on yhteinen henkilöstö ja esimies.  Kotisairaalassa on hoidettu jo muutama kuntoutuspotilas.
  • Jokilaaksojen yöpartiotoiminnan suunnittelutyö on jatkunut monitoimijaisesti. Koska alueen ennustettu yöpartion tarve on vaihteleva, pyrkimys on toteuttaa toiminta pääsääntöisesti olemassa olevalla resurssilla toimijoiden välisenä arjen yhteistyönä ja hyvällä koordinoinnilla. Henkilöstöä on osallistettu suunnitteluun ja tulevia muutoksia on viety YT -hengessä eteenpäin. Haasteen aiheuttaa henkilöstön huono saatavuus, mistä syystä jalkauttamisvaihe on päätetty siirtää syksyyn -21. Tehty henkilöstökysely jokilaaksojen kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, kotisairaalan ja yleislääketieteen osastojen henkilöstölle halukkuudesta osallistua yöpartiotoimintaan.
  • Psykososiaalisten menetelmien koulutus IPC kouluttajakoulutukset ja työnohjaajakoulutukset ovat toteutuneet sekä koulutettu alueelle 15 työntekijää 3/2021, lasten ja nuorten parissa toimivaa henkilöstöä; kuraattoreita, kouluterveydenhoitajia ja koulupsykologeja. Menetelmä on otettu käyttöön, mutta asiakasmääriä ei ole vielä saatavilla kootusti.

Omais- ja perhehoitokeskuksen vahvistaminen

  • Nimetty osatavoitteille pientyöryhmät (14 kpl) vastaamaan kehittämistoimenpiteiden toteutuksestaInnovaatioryhmä selvittää mm. omaishoidon keskittämistä yhdeksi kokonaisuudeksi (lasten, vammaisten ja ikääntyneiden erillisten yksiköiden sijasta) 
  • Vuonna 2019 valmistuneet kiertävät perhehoitajat jalkautuneet omaishoitoperheisiin, kaksi jäänyt Soiten kanssa toimeksiantosuhteeseen
  • Huhtikuussa 2021 ikääntyneiden perhekoteja 4 kpl vrt 2 kpl v 2019
  • Pilke- ikääntyneiden päihteidenkäyttäjien ryhmänohjaajat valmistuneet 31.3.2021. Pilke- ryhmien käynnistämisen valmistelu käynnistetty.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

  • Toimintakulttuurin muutokseen valmentava Soite 2.0 –valmennus käynnistynyt ja etenee mittavan koulutusohjelman kautta. Toteutus  Rakenneuudistus –hankkeesta.
  • Koulutushankintojen valmistelua meneillään mm.:  motivoiva haastattelu, asiakas- ja palveluohjaaminen, kotikuntoutumisen verkkokurssi ja elintapavalmennus. Tarvoitteena monialaiset ja –ammatilliset koulutusryhmät.
  • ENTER –hankkeessa (ESR) valmisteltu Soiten kokemustoiminnan malli on valmis ja hyväksytty Soiten johtoryhmässä 11.5.2021. Malli sovittu jalkautettavaksi Soiten kaikkiin palveluihin ja kehittämiseen. Kokemustoiminnan seurantamalli vahvistettu. Palkkiokäytäntö on otettu käyttöön. Kokemusasiantuntija on mukana mm. elintapavalmennuksen ja Kestävä Soite –alihankkeiden kehittämisessä, LAVA- ja EVA-laadinnassa sekä omais- ja perhehoitokeskuksen toiminnan vahvistaminen kaikenikäisille asiakkaille – osahankkeessa. Kokemuskeskuksen hankevalmistelu on sovittu syksylle 2021. Asiakasraadeista on 3 henkilöä Soite 2.0 –hankkeen ohjausryhmässä.
  • Terveydenhuollossa on laadittu kansansairauksien seurannan vaikuttavuuden parantamiseksi hoitomalleja, joiden avulla voidaan parantaa potilaan kotimittausten vaikuttavuutta sairauden seurannassa ja tasa-arvoistaa laboratorioseurantaa eri sairauksien seurannassa.  Valmistelu sähköisen, reaaliaikaisen hoitosuunnitelman käyttöönottoon on aloitettu ja sovittu sen jatkokehittämisestä IT-yksikön kanssa.
  • Aikuissosiaalityöstä osallistutaan THL:n Työikäisten asiakassuunnitelman käyttöönotto –pilottiin ja sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arvioinnin AVAIN -mittarin pilotointiin
  • Sosiaalihuollon asiakastietojen Kanta-palveluihin liittämisen valmistelutyö etenee. 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

  • PTT-mallin päivitys on aloitettu.  Yhteistyön tarve on joka sektorilla tunnistettu näiden asiakkaiden/potilaiden osalta.
  • Aikuissosiaalityön ja terveyssosiaalityön tehtävänjakoa selkiytetään moniammatillisen tiimityöskentelyn kautta. Hyödynnetään opiskelijoiden kehittämistehtävää Yhteistyötarpeen kartoittaminen aikuissosiaalityön ja terveyssosiaalityön välillä. Perusterveydenhuollossa tapahtuva sosiaalityö on selvitettävänä. 

5.      Kustannusten laskun hillintä 

  • Osana Rakenneuudistus-hankkeen kehittämistyötä on laadittu Kestävä Soite –talouden tasapainottamisohjelma sekä määritelty sille tavoitteet, strategiset painopisteet, kriittiset menestystekijät sekä ohjaavat periaatteet. Valmisteluprosessiin on osallistettu aktiivisesti eri toimijoita, mm. johto, poliittiset päättäjät ja henkilöstö. Valmistelua ja aikataulutusta on tehty yhteistyössä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.
  • Osana Kestävän Soiten toimenpiteitä on monialaisena ja –toimijaisena yhteistyönä käynnistetty Neuvolaverkon lapsivaikutusten arviointi (LAVA) sekä valmisteltu moniammatillisten vastaanottopalvelujen tuottamisen vaikutusten ennakkoarvioinnin käynnistäminen sotekeskus-hankkeessa toteutettavan kehittämistyön tueksi.

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

  • Kokkolan pääterveysasemalla otettiin käyttöön ns. Tuusulan mallin mukainen tiimimalli. Syksyllä 2020 tiimimallia on lähdetty laajentamaan myös Lesti- ja Perhojokilaakson alueelle.
  • Työikäisten palveluissa lisättiin suunnitelmallista sosiaalityötä, käynnistettiin sosiaaliohjaajan ajanvaraukseton vastaanotto ja sosiaalineuvonnan chat-palvelu. Asiakastietojärjestelmään integroitu AVAIN-mittari on otettu käyttöön. 
  • Ikääntyneiden asiakkaiden osalta on laadittu palvelukriteeristön ja asiakassegmenttien määritykset vastaamaan tk-vastaanottopalvelujen  tiimimallin asiakassegmenttejä.
  • Perhekeskus vakiinnutettiin Soiten palvelualueeksi 1.1.2019 alkaen, perheheskuskoordinaattori kehittää mm. Apu-nappi -toimintaa ja lapsiperheiden palveluohjausta ja pilotoidaan yhteistä sote-vastaanottomallia.  Lapset puheeksi- menetelmän käyttö laajenee.  
  • Kuntoutuksen palveluissa käynnistettiin moniammatillinen tiimi ja tehtiin lähtötilannekartoituksia.    
  • Kokeiluja on käynnistetty säännöllisestä  fysioterapeutin, psykiatrian sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan vastaanotoista tai konsultaatioajoista tk-vastaanotoilla.

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön 

  • Elintapavalmennuksen kehittämistiimit sekä kirjaamisen ja tilastoinnin käytäntöjen määrittely aloitettu, koulutuksia ja vaikuttavuuden seurantaa on valmisteltu. Soiten viestnnän kanssa sovittu nettisivuista, jonne palvelutarjotin kootaan. 
  • Etäasiointia varten on otettu käyttöön uusia digitaalisia lomakkeita (nyt.18 kpl) ja useita uusia digitaalisia palveluita (nyt 28 kpl), mm. etävastaanotto, ajanvarauspalvelut, sosiaalihuollon hakemukset ja ilmoitukset ja yksi digihoitopolku.
  • Aikuisten matalan kynnyksen ryhmätoiminnassa uudet ryhmät Kokkolassa ja Kannuksessa. Asumisneuvonta Kokkolassa jatkuu ja perustuen päätökseen suunnitelmallisesta sosiaaliohjauksesta.
  • Keskitetty etähoitokeskus aloitti1.6.2020 ja sinne keskitettiin kaikki etähoitoasiakaspalvelu. Etähoidon asiakkaiden ja etähoitokertojen määrät ovat kasvaneet.
  • Jokilaaksojen kotihoidon ja yöpäivystyksen kehittämisen vaihtoehdoista on työstetty kattava ennakkovaikutusten arviointi (EVA), jonka työskentely jatkuu.
  • Nuorten psykososiaalisten menetelmien saatavuuden parantamisen osalta on käyty neuvotteluja hankesuunnitelman ja sopimuksen osalta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.
  • Omais- ja perhehoitokeskuksen toiminnan kehittämiseksi on valmisteltu kohdennettuja koulutuksia ja ryhmätoimintaa v:lle 2021 omais- ja perehehoidon kehittämiseksi digitalisaatiota hyödyntäen.
  • Omais- ja perhehoitajien terveys- ja hyvinvointitarkastuksiin kehitetty hybridimalli, joka on jalkautettu alueellisesti. Kiertävien perhehoitajien valmennuskoulutus on meneillään.

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen 

  • Käyty neuvottelukierroksen ja kerätty osahankkeiden koulutustarpeita. 
  • Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen -osahankesuunnitelma on laadittu ja toteutus käynnistetty kokemusosaamisen resurssien ja tarpeiden selvityksellä yhteistyöverkostossa. 
  • Uusia kokemusasiantuntijoita 7 henkilöä (ENTER –hankeyhteistyö.)
  • Sosiaalihuollon tietoperustaa ja tiedolla johtamisen edellytyksiä on vahvistettu hankkimalla käyttöön  AVAIN –mittari, jonka käyttöä on aloitettu ensimmäisten pilottiasiakkaiden kanssa.  
  • Osallistutaan sosiaalihuollon asiakastietojen Kanta-palveluihin liittämisen valmistelutyöhön ja Kansa-Koulu III -hankkeen verkkokoulutuksien pilotointeihin.

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

  • Vastaanottojen uudistuksessa on koulutettu henkilökuntaa ja suunniteltu uutta toimintamallia yhdessä henkilöstön kanssa kyseisille terveysasemille sopiviksi. 
  • Aikuissosiaalityön ja terveyssosiaalityön sosiaalityöntekijöiden tehtäväjaon selvittämiseksi käynnissä asiakastyössä tehtävä pilotointi.
Vaikutukset ja vaikuttavuus

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021 

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

  • Asukkaiden käytettävissä on sote-palveluja koskevaa digitaalista tiedotusta, neuvontaa ja lomakkeita huomattavasti enemmän kuin vuonna 2019.  Omaolon ja Terveyskylän osioita on otettu käyttöön ja digihoitopolkujen käyttöönottoja valmistellaan, myös laajennettavaksi sosiaalihuollon palveluihin.
  • Asiakkaiden ja potilaiden digitaalisten palvelujen käyttäminen on edennyt vahvasti sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluissa. Digitaaliset palvelut ja etäyhteyksien hyödyntäminen ovat tulleet henkilöstön yleisiksi työvälineiksi. Viestipalvelut ovat käytettävissä kaikilla neuvola- ja terveyskeskus-vastaanotoilla, ja niiden käytön määrät vaihtelevat palvelupisteittäin ja palveluittain. Henkilökunta käyttää etäkonsultaatiota jonkin verran Sote-peruspalveluissa.
  • Hoitotakuun toteuttamiseksi vuonna 2020 käynnistetty tk- vastaanottojen uudistus moniammatilliseen tiimimalliin on kohdannut viivästyksiä, jotka liittyvät mm. ammattiryhmien vastuiden ja tehtäväjaon muutoksiin. Myös sijaisten rekrytoinnin vaikeus hidastaa hanketyön tuloksien saavuttamista. Vastaanotto-käyntien osuus, jossa ajanvarauksen viive käyntiin on 7 päivää tai vähemmän, on säilynyt lähes samalla tasolla lokakuusta 2020 huhtikuuhun 2021 (76 % /72- % tai keskimäärin 4-5 päivää). Myöskään potilaille nimettyjen yhteyshenkilöiden määrä ei ole noussut syksystä 2020.
  • Prosessitavoitteet Sote-peruspalvelujen tavoittamiseksi yhdellä yhteydenotolla –etenevät vahvimmin palvelualuekohtaisesti (tk-palveluissa, työikäisten ja ikääntyneiden sosiaalipalveluissa, perhekeskuspalveluissa ja kuntoutuspalveluissa). Sote -palvelujen yhteensovittamista on työstetty neljässä monialaisessa työryhmässä.  Nyt keväällä 2021 työryhmien voidaan todeta palvelleen muutosprosessia siinä, että eri palvelualueiden vastuuhenkilöt ovat perehtyneet toistensa palveluihin ja niiden järjestämisen erilaisiin tulokulmiin sekä asiakkuuksiin eri palvelualueilla. Tämä on auttanut selkiyttämään yhteistyötarpeita yhteisten asiakkaiden osalta. Tuloksena ovat nyt sekä tarve että valmiudet edetä entistä tiiviimpään monialaisen yhteistyön käytäntöjen valmisteluun ja kokeiluvaiheisiin. 

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön 

  • Ehkäisevää ja ennakoivaa työtä vahvistavat toimenpiteet ja prosessitavoitteet ovat edenneet pääosin erittäin hyvin, monipuolisesti ja etuajassa hankesuunnitelmaan verrattuna.
  • Kehittämisessä ovat aktiivisesti mukana kunnat (elintapavalmennus), järjestöjä (elintapavalmennus, aikuisten, Lape – teeman ja hoidon ja hoivan palvelut) sekä muita yhdyspinta- ja tutkimushankkeita  
  • Keskitetyn etähoivan malli on vakiintunut. Sen ansiosta etähoivan käyttö on saatu laajenemaan koko alueelle. Kuvapuhelinpalvelun aluemalli mahdollistaa moniammatillisen tiimin eri palvelujen etäkontaktit saman päätelaitteen kautta.
  • Jokilaaksojen yöpartiotoiminnassa on edetty innovatiivisesti EVA-pohjalta
  • Nuorten psykososiaalisten menetelmien saatavuuden parantamisessa on päästy kouluttamaan ensimmäiset 15 menetelmäosaajaa
  • Alueellisen omais- ja perhehoitomallin toimintamallien yhtenäistämisen ja laajentamisen etenee. Toiminnassa kaksi perhekotia enemmän kuin v 2019. Perhehoito kykenee vastaamaan jo pieneltä osin ikääntyneiden tilapäishoidon tarpeeseen.
  • Matalan kynnyksen ryhmätoiminnoissa on tärkeä kiinnittää huomiota palvelujen alueelliseen jakautumiseen ja etäasioinnin mahdollisuuksien hyödyntämiseen
  • Valtaosaan ehkäisevän ja ennakoivan työn kehittämistoimenpiteistä on yhdistetty vaikuttavuuden arvioinnin menetelmät; vaikuttavuusindikaattorit ja tutkimuksia, THL:n OTSO –pilotti ja RAI –mittarit ovat alusta asti mukana osahankkeissa. Vielä ei voida vahvistaa tutkimustuloksia tai muuita johtopäätöksiä toimenpiteiden vaikuttavuudesta. 

3.  Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

  • Koulutuksia toteutetaan yhteistyössä Rakenneuudistus –hankkeen kanssa; toimintakulttuurin muutoskoulutus Soite 2.0 valmennus kattaa koko Soiten toiminnan
  • Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen tehostuu huomattavasti, kun kokemusosaamisen toimintamalli on vahvistettu Soiten toimintamalliksi
  • Sosiaalihuollon tiedolla johtamisen edellytykset kohentunut huomattavasti, kun AVAIN –mittari on käytössä, sitä kehitetään tiedollajohtamisen työkaluna sekä seurantatietoja on käytettävissä
  • Sosiaalihuollon Kanta- liittymisen valmistelu etenee suunnitellusti ja yhteistyössä UNA:n sosiaalihuollon hankkeen kanssa.
  • Terveydenhuollon palvelujen laatua on varmistettu kehittämällä työkäytänteitä ja suunnittelemalla sähköisiä työvälineitä, jotka mahdollistavat palvelujen vaikuttavuuden arviointia   

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

  • PTT-mallin päivittäminen on aloitettu, monialainen työryhmä työstää Soitelle soveltuvaa PTT-prosessia. Prosessin valmistelua tehdään samanaikaisesti, kun eri peruspalveluissa on meneillään useita kehittämistoimenpiteitä. Tässä tilanteessa monialaisten prosessien valmistelulle on varattava riittävästi aikaa. Asiakkaiden näkemysten huomioon ottaminen on tärkeää varmistaa jatkossa. 
  • Aikuissosiaalityön ja terveyssosiaalityön tehtävänjakoa selkiytetään moniammatillisen tiimityöskentelyn kautta. Terveyssosiaalityössä on yhteinen tehtävänkuvaus erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työntekijöille ja on todettu tarpeelliseksi laatia erilliset tehtävänkuvaukset. Perusterveydenhuollossa tapahtuva sosiaalityö on selvitettävänä.

5. Kustannusten nousun hillintä

  • Sote-keskus -palvelujen kehittämisen taloudellisia vaikutuksia sote- vastaanottopalvelujen tai raskaampien korjaavien palvelujen käytön vähentymiseen voidaan arvioida, kun seurantatietoja on käytettävissä pidemmätä aikajaksolta

 

Lähtötilanteen arviointi syksyllä 2020 

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

  • Asukkaan sähköisen asioinnin palvelut ovat monipuolistuneet. Asukas voi tehdä erilaisia ajanvarauksia enemmän ja hänellä on mahdollisuus viestiä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa turvallisesti. Etävastaanotto -ratkaisu on otettu käyttöön ja koronasta johtuen sen käyttö on ollut erittäin aktiivista korona-aaltojen aikana. 
  • Sote -vastaanottopalvelujen uudistaminen on edennyt kaikissa projektitavoitteissamme. Yhteistyössä ovat mukana ainakin tk-palvelut, perhekeskuspalvelut, työikäisten sosiaaltyö ja sosiaaliohjaus, vanhusten palveluohjaus sekä kuntoutuksen palvelut. Yhdessä tekemisen tarpeita ja prosessin vaiheita on tunnistettu ja käynnistetty pilotointia ja työryhmätoimintaa toimivien käytäntöjen räätälöimiseksi yhteiselle sote-vastaanotolle. 

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön 

  • Matalan kynnyksen palveluja ja kotiin vietäviä palveluja on vahvistettu sekä digitaalisten että kasvokkain tapahtuvien palvelujen osalta. Digitaalisten lomakkeiden ja palvelujen määrä on lisääntynyt nopeasti yhteistyössä rakenneuudistus-hankkeen kanssa.  

3.  Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

  • Toimintakulttuurin muutoksen prosessi etenee yhteensovitettuna Rakenneuudistus –hankkeen kanssa. Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen on käynnistynyt ja etenee suunnitelman mukaisesti. 
  • Sosiaalihuollon tiedolla johtamisen edellytysten kehittäminen etenee AVAIN –mittarin käyttöönoton myötä. Vaikuttavuuden arvioinnin tuloksia on mahdollista saada asiakastietojärjestelmästä vasta sitten, kun ohjelman mukaisia kirjauksia on kertynyt usean asiakkaan kohdalla riittävän pitkältä seuranta-ajalta.

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

  • PTT- mallin päivittäminen on alkuvaiheessa ja etenee monialaisessa yhteistyössä laadittavan suunnitelman mukaan.
  • Sote-ammattihenkilöiden työnjaon ja tehtäväsisältöjen selkiyttäminen on edennyt sitä mukaa, kun osahankkeiden kehittämistoimet ovat edenneet.

5. Kustannusten nousun hillintä

  • Asukkaan sähköisen asioinnin palvelut ovat monipuolistuneet. Asukas voi tehdä erilaisia ajanvarauksia enemmän ja hänellä on mahdollisuus viestiä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa turvallisesti. Etävastaanotto -ratkaisu on otettu käyttöön ja koronasta johtuen sen käyttö on ollut erittäin aktiivista korona-aaltojen aikana. Digitaalisten asiointikertojen määrä ja osuus kaikista asiointikerroista on kasvanut.
  • Kokkolan vastaanottopalveluiden aloitettua uuden tiimimallin käyttöönoton, laski yhteispäivystyksen käyntimäärät (jo ennen koronapandemian alkua), ja tämä trendi on pysynyt. Vastaanottopalveluiden peittävyydessä emme ole saaneet nousua aikaan, mutta tämä johtunee siitä että koronan vuoksi ihmiset eivät ole hakeutuneet vastaanotolle samassa määrin kuin normaalisti – ei siis ole aiheutunut palvelujärjestelmän kapasiteetin vajeesta.
  • Perhepalveluissa helmikuussa 2020 käynnistetty palveluohjaus yhden puhelun periaatteella ja siihen liitetty sähköisen palvelun Apu-nappi toiminta on jouduttanut asioiden käsittelyä. Perheet ja lasten ja perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset saavat aikaisempaa nopeammin asiansa käsiteltäväksi. Palvelu on kynnyksetön ja sinne voivat ottaa kaikki yhteyttä oman harkintansa mukaan. Palvelu on lisännyt nopeuttanut lasten ja perheiden avunsaantia. Kun asiat saadaan ratkaistua nopeammin ja mahdollisesti samassa neuvottelussa (Lapset puheeksi-menetelmä), niin se vapauttaa muita palvelupisteitä hoitamaan muita asiakkaita. Tarkemmin vaikutuksia esim. perheneuvonnan ja lasten- ja nuorten psykiatrisen hoidon jonoihin, voidaan arvioida pidemmällä aikavälillä.  
  • Ehkäiseviä ja ennakoivia palveluja on käynnistetty ja kehitetään maakunnassa, mm.  elintapavalmennus, kotikuntoutuminen, keskitetty etähoito, perhehoito, matalan kynnyksen ryhmätoiminta ja asumisneuvonta.
  • Kotiin annettavien palveluiden kehittäminen purkamalla osastoilta sairaansijoja tuottaa pitkällä aikavälillä kustanushyötyä. Tähän liittyen on keväästä lähtien tehty kattavaa ennakkovaikutusten arviointityötä EVAa Lesti- ja Perhonjokilaaksojen alueelta. EVA tulee antamaan vahvan tietopohjan eri vaihtoehtojen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista päätöksenteon tueksi.
  • Korona -tilanne häiritsee kaikkien tulosten arviointia, sillä monelta osin sote-palveluiden käyttö on korona-aikana muuttunut verrattuna normaaliin vuoteen.
  • Edellä mainittujen palvelujen kehittämisen taloudellisia vaikutuksia vastaanottopalvelujen tai raskaampien korjaavien palvelujen käytön vähentymiseen voidaan arvioida vasta sitten, kun seurantatietoja on käytettävissä pidemmätä aikajaksolta. 

 

Liitetiedostot ja linkit
Soite 2.0

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön