Keski-Pohjanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Keski-Pohjanmaa: tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Keski-Pohjanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Keski-Pohjanmaan maakunnallisen sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten toiminta käynnistyi 1.1.2017. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke valmisteltiin niiden kokemusten pohjalta, mitä oli saatu Soiten maakunnallisesta sosiaalihuollon, terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja erityishuoltopiirin palvelujen yhteensovittamisesta kolmen vuoden aikana.  Kun rakenteellinen integraatio on tehty,  Soite 2.0 -hankkeissa kehitetään toiminnallista ja digitaalista palvelujen integraatiota.  

Kehittämistoimien  vaikutuksesta asiakkaat saavat oikea-aikaisia ja vaikuttavia sote-palveluja. Yhteensovitetut palveluprosessit, päällekkäisyyksien poisto ja digitaalisten palvelujen käyttö tuottavat vaikuttavia, laadukkaita ja taloudellisia palveluita. Hanke myötävaikuttaa laskusuuntaan maakunnan asukaslukuun suhteutetun tarvevakioidun sote-palvelujen kustannuksissa. Palvelujen laatua parannetaan lisäksi toimintakulttuurin muutosta tukevalla osaamisen kehittämisellä. Asiakaslähtöisyyttä vahvistetaan kokemusosaamisen osahankkeessa. Uusia digitaalisia sovelluksia ja työvälineitä otetaan käyttöön ja niiden avulla parannetaan tiedolla johtamisen edellytyksiä. 

Toimiaika

2020-2023

Kehittämistoiminta jatkuu osahankkeissa suunnitteluvaiheesta vuoden 2020 alusta lähtien. 

Toimijat
  • Soiten ammattihenkilöt eri palvelualueilta koordinoivat hankekokonaisuudessa ja 11 osahankkeessa 
  • Osahankkeissa kehittämistoimintaan osallistuu keskeisiä alueen yhdistyksiä
  • Soiten asiakasraadit ja kokemusosaamista koordinoiva yhdistys tuovat asiakasnäkökulmaa osahankkeisiin.
  • Kuntien Hyte-yhteyshenkilöt ja Hyte-verkosto, alueellinen LAPE-työryhmä, sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA, Soiten osaamisen kehittämisen työryhmä, kuntoutuksen yhtiestyöryhmä, alueellinen kokemusosaamisen koordinaatioryhmä KPKOOS.  
  • Projektiryhmänä toimii Soiten johtoryhmä. 
  • Ohjausryhmään osallistuu kuntien, Soiten poliittisen johdon, toimialuejohdon ja henkilöstöjärjestöjen  edustajien lisäksi asiakasedustajat asiakasraadeista. 

 

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Iiris Jurvansuu
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus, Sonet Botnia
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
iiris.jurvansuu@soite.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

03.10.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Soiten alueen peruspalvelujen palveluverkko on tiivis ja sote-palvelujen asukaslukuun suhteutetut tarvevakioidut kustannukset ylittävät huomattavasti valtakunnan keskiarvon. Yksi tärkeimmistä tavotteista on päästä toiminnan ja talouden kannalta kuntien kantokykyvyn kestäviin palvelurakenteisiin. Toiminnallinen palveluintegraatio nähdään mahdollisuutena palvelujen tehostamiseen. Digitalisaation hyödyntäminen kaikissa palvelutuotannon vaiheissa mahdollistaa sen, että kasvavaan palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan tehokkaasti. Asiakkaiden osallisuutta lisätään palvelujen kehittämisessä. 

Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa tulevina vuosina nopeasti. Huoltosuhdetta kasvattaa myös korkea syntyvyys Keski-Pohjanmaalla. Ikääntyneiden sekä lasten, nuorten ja perheiden kasvaviin palvelutarpeisiin hankkeessa vastataan kehittämällä kotona asumista tukevia palveluita. 

Vammaispalvelujen ja tilapäishoidon tarpeisiin vastataan perhehoidolla: Omais- ja perhehoitokeskuksia kehitetään vastaamaan kaikkien ikä- ja asiakasryhmien palvelutarpeisiin.

Hankkeessa otetaan huomioon myös huolestuttavia hyvinvonnin ja terveyden indikaattoritietoja. Elintapavalmennuksen ja liikuntaneuvonnan kehittämisen osahankkeessa kehitetään elintapavalmennuksen osaamista, luodaan alueellinen toimintamalli ja palvelutarjotin aiheesta, yhteistyössä alueellisen Hyte-verkoston kanssa. 

 

 

 

Päämäärä ja päätavoite

1. Saatavuus – parannetaan palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta

  • A. Digitaalisuutta hyödynnetään peruspalvelujen kaikilla osa-alueilla 
  • B. Hoitotakuu toteutuu ja hoidon jatkuvuus paranee; Vastaanottopalveluihin moniammatillinen tiimimalli
  • C. Sote- peruspalvelut tavoittaa yhdellä yhteydenotolla; eri ikäryhmien sosiaalipalvelut tavoittaa sote-keskuksesta tarvittaessa, yhteinen asiakasohjaus ja -suunnitelma 
  • D. Perhekeskusmallin toimeenpanoa jatketaan ja kehitetään vuoden 2020 alussa käyttöönotetun toimintamallin pohjalta; Apu-nappi ja lapsiperheiden palveluohjaus, perhekeskuskoordinaattori jatkaa toiminnan kehittämistä maakunnallisesti, Lape-koordinaatioryhmä jatkaa, Lapset puheeksi -menetelmää laajennetaan, sujuva palvelupolku perhekeskuksen ja muun peruspalvelujen vastaanottotoiminnan kesken
  • E. Kuntoutuspalveluihin pääsy nopeutuu; kuntoutuspalvelujen yhteensovitettu toimintamalli

2. Ennaltaehkäisy – siirretään painotusta raskaista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön

  • F. Elintapavalmennusta hyödynnetään ja kehitetään monitoimijaista yhteistyötä terveellisten elintapojen edistämiseksi; elintapojen puheeksiottaminen, elintapa-valmennuksen osaamisen varmistaminen si-so-te-henkilöstöllä, alueellinen elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan palvelupolku. 
  • G. Vahvistetaan matalan kynnyksen palveluita ja kotiin vietäviä palveluita; Omaolo ja esitietolomakkeet, asumisneuvonnan ja sosiaalityön työparikokeilu, sosiaalityön jalkautuminen tapaamispaikkoihin, kuntouttavan kotihoidon malli, etähoito ja etähoivan malli, 24/7 yöpartiotoiminta jokilaaksoissa, ikääntyneiden kuntouttava päivätoiminta, moniammatillinen perhevalmennus ja  vanhempainohjaus
  • H. Omais- ja perhehoitokeskuksen toimintaa vahvistetaan kaikenikäisille asiakkaille; digitaalisten ja sähköisten palvelujen käyttöönotto ja jalkauttaminen, tilapäishoidon riittävyyden vahvistaminen perhehoidolla  

3. Laatu – kehitetään palvelujen laatua ja vaikuttavuutta

  • I. Toimintakulttuurin muutos osaamista kehittämällä - Soite 2.0 –hankkeiden  osaamisen kehittämisen tavoitteet otetaan painopisteiksi Soiten osaamisen kehittämisen järjestelmään 
  • J. Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen;  Käynnistetään Soiten kokemusosaamisen toimintamallin toteuttaminen. Kokemusosaamista hyödynnetään sote-palvelujen kehittämisessä läpi hankkeen
  • K. Vahvistetaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietoperustaa ja tiedolla johtamisen edellytyksiä; mitataan kansanterveydellisesti  merkittäviä riskitekijöitä, osallistutaan Sosiaalihuollon valtakunnallisen kehittämisohjelman toteuttamiseen osana Tulevaisuuden sote-keskus ohjelmaa, integroitu AVAIN-mittari ja asiakassuunnitelman asiakirjarakenteet, kohderyhmänä monialaisten palvelujen käyttäjien riskiryhmä

4. Yhteentoimivuus – varmistetaan sote-palvelujen monialaisuutta ja yhteentoimivuutta

  • L. Päivitetään ja otetaan käyttöön paljon palveluita tarvitsevien monipalveluprosessi; Pohjois-Suomen Kaste -hankkeessa aiemmin valmisteltu malli päivitetään ja otetaan käyttöön 
  • M. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjako ja tehtäväsisällöt selkiytetään ja sovitetaan moniammatilliseen tiimityöhön ja integroituihin prosesseihin; - henkilökunnan osaamisen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön tuntemisessa ja monialaisessa yhteistyössä sekä ammattitehtävien yhteensovittamista tältä pohjalta - sosiaalihuoltolain mukaisen sosiaalityön ja terveyssosiaalityön tehtäväjako ja kirjaamiskäytännöt selkiytetään

5. Kustannusten nousun hillintä  

  • N. Digitaalisten palvelujen lisääminen nopeuttaa ja tehostaa palvelujen saatavuutta. 
  • O. Ehkäisevien ja ennakoivien palvelujen lisääminen tukee hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, vähentäen vastaanottopalvelujen tarvetta.
  • P. Ihmiset pääsevät entistä nopeammin tarvitsemansa hoidon ja palvelujen piiriin, ja korjaavien palvelujen ennenaikainen käyttö vähenee.
  • Q. Henkilöstöresurssien käyttö tehostuu; päällekkäinen työ vähenee (palveluneuvonta, palvelu- ja asiakasohjaus, hoito- palvelu- ja asiakassuunnitelmatyö).
  • R. Palveluintegraatio tuottaa tarvittavat palvelut edullisemmin kuin ennen, varsinkin paljon palveluita tarvitsevien henkilöiden palveluissa.
  • S. Palvelujen laatu ja vaikuttavuus paranevat; tutkitut menetelmät, seurantamittarit, asiakas- ja kokemusosaminen hyötykäytössä. 
  • T. Perhehoito laajenee, mikä säästää palveluasumisen kustannuksia.
  • U. Myötävaikuttaa laskusuuntaan maakunnan asukaslukuun suhteutettuja tarvevakioituja sote-kustannuksia

 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
  •  1.Käytössä on useita digitaalisia palveluita ja työvälineitä, moniammatillinen tiimimalli vastaanotoilla sekä uusia monialaisia integroituja toimintamalleja eri-ikäisten ja eri asiakasryhmien sote-peruspalveluissa. 
  • 2. Vastaanottopalveluiden uudistuksen "quadruple aim" vaikutukset: - lääketieteellinen vaikuttavuus; kustannusvaikuttavuus/potilastyytyväisyys/ hoitoonpääsy alle seitsemässä vuorokaudessa myös kiireettömissä asioissa / henkilöstötyytyväisyys; 
  • 3. Vaikuttavuus paranee sote-palveluissa, kun ne järjestetään asiakkaille ilman tarpeetonta viivettä ja päällekkäistä henkilöresurssien käyttöä, ja käytössä on tutkitusti vaikuttavia työmenetelmiä.  
    • Alueen asukkaat pääsevät entistä nopeammin tarvitsemansa hoidon ja palvelujen piiriin. 
    • Yksilöllisen palvelutarpeen arvion ja tarvittaessa monialaisen asiakassuunnitelman perusteella myönnettävät palvelut toteutetaan suunnitelmallisesti, koordinoidusti ja oikea-aikaisesti. 
  • 4. Digitaaliset ja muut uudet ennakoivat ja ehkäisevät sote-palvelut vastaavat asukkaiden palvelutarpeisiin hyvissä ajoin, mikä vähentää vastaanottopalvelujen ja  korjaavien palvelujen tarvetta.
  • 5. Taloudellisia vaikutuksia odotetaan paljon palveluita tarvitsevien henkilöiden palveluintegraatiosta. 
  • 6. Vaikuttavuuden mittarien ja toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotto mahdollistavat entistä tehokkaamman tiedolla johtamisen.
  • 7. Myötävaikuttaa laskusuuntaan maakunnan asukaslukuun suhteutettuja tarvevakioituja sote-kustannuksia
Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2022

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen 

Digitaalisuutta hyödynnetään kaikilla peruspalvelujen osa-alueilla: Asukkaille on tarjolla runsaasti sähköisiä palveluita ja etäasioinnin toimintamalli on saatu valmiiksi ja kuvattu https://innokyla.fi/toimintamalli/etaasioinnin tehostamin. Sen käytön vahvistamiseksi on koulutettu ammattilaisia uuden videoneuvotteluohjelman hyötykäyttöön ja kuvattu käyttötapauksia.  Asukkaiden sähköistä asiointia varten Soiten omat sekä valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset palvelut on koottu yhteen paikkaan digisoite.fi -sivustolle. Palveluista on tiedotettu asukkaille ja eri kohderyhmille avoimissa esittely- ja keskustelutilaisuuksissa. Digitaaliset palvelut kehittyvät suunnitelmallisesti, asiakkaiden ja ammattilaisten osaamisen kehittämiseen ja tukemiseen satsataan ja digipalveluiden käyttöä markkinoidaan väestölle suunnitelmallisesti ja monipuolisesti.   

Hoitotakuun toteutuminen ja hoidon jatkuvuus: Konsulttityönä laadittu KAMPUS -sote-keskuksen toiminnallinen tilasuunnitelma on valmistunut ja sen pohjalta tehdään Kokkolaan fyysisen sote-keskuksen jatkovalmistelua.  Henkilöstövaihdoksien jälkeen Kokkolan pääterveysasemalla siirryttiin 1.3.22 uuden tiimimallin mukaiseen toimintaan. Lestijokilaaksossa  huhtikuussa 2022, Kokkolan muilla terveysasemilla valmisteluvaihe ja Perhojokilaakson suunniteltu käynnistys syksyllä 2022. Vastaanotolle pääsyaikojen mittaustulokset ovat heikentyneet syksyn 2021 tilanteesta.  Mittarien tuloksiin vaikuttaa ajoittain haastava henkilöstötilanne. Asiaan on kiinnitetty huomiota ja pyritään kehittämään toimintaa ja lisäämään aikoja niin että aika olisi aina antaa silloin kun sille katsotaan olevan tarvetta.  Konsultaatiomahdollisuudet ovat parantuneet sekä vastaanoton sisällä (hoitaja-lääkäri), että muiden yhteistyötahojen ja ammattilaisten suuntaan, jotta asiat saataisiin ratkaistua ja jatkosuunnitelmat tehtyä suunnitelmallisemmin ilman erillisiä käyntejä usealla eri ammattilaisella. Hoitajien osalta vastaanottojen kontaktimäärien muutoksista on nähtävissä, että ne heijastelevat enemmän muutoksia koronan näytteenottostrategioissa kuin muussa toiminnassa.  Hoidon jatkuvuuden merkityksestä on käyty jatkuvaa ja laajaa keskustelua esimiesten sekä henkilöstön kanssa. Vastuutyöntekijöiden määrää seurataan keväästä 2022 lähtien uusien kriteerien pohjalta.  Suun terveydenhuollossa hoitoonpääsy on pysynyt lähes samalla tasolla kuin lähtötilanteessa syksyllä 2021. Palvelusetelikokeilu, digitaalisten palvelujen kehittäminen ja muu kehittämistoiminta ovat käynnistyneet ripeästi ja saaneet joiltakin osin jo asiakkailta hyvää palautetta. Henkilökunta myös kyseenalaistaa ajoittain muutostyötä. Hankekordinaatiolta tarvitaan jatkuvaa motivointityötä kehittämistoiminnan tavoiteista, perusteista ja merkityksestä asiakaspalvelulle.  Yhteinen sote-vastaanottomallin valmistelu edennyt monipuolisesti. Monipalveluprosessi (MP-prosessi) on valmisteltu pilotoitavaksi marraskuussa syyslomaviikon jälkeen. Yhteistyötä tehdään yhteisen asiakasohjauksen malli valmistelun kanssa (RRP -hankkeessa).  Kuntoutuspalveluihin pääsy nopeutuu: Lääkinnällisen, päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen sekä sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen saatavuutta sote-peruspalveluissa työstetään monialaisessa yhteistyössä ja a.o. vastaanottojen kanssa. Nämä ovat keskeisesti mukana myös Monipalvelu-prosessin valmistelussa. Päällekkäisen kehittämistyön sijasta valmisteluja on päästy sovittamaan yhteen.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Ehkäisevää ja ennakoivaa työtä vahvistavat toimenpiteet ja prosessitavoitteet ovat toteutuneet hyvin ja niitä on toteutettu myös jokilaaksojen alueella. Psykososiaalisten menetelmien saatavuuden parantaminen ei ole edennyt toivotulla tavalla, kun menetelmäkoordinaation henkilön rekrytointi viivästyi. Psykososiaalisten menetelmien palvelutarjonta ja kehittäminen on Soitessa ennestään jo pitkällä. Sote-keskus -hankkeessa on todettu tärkeäksi saada kattava kuvaus si-so-te -palveluissa jo käytössä olevasta menetelmäosaamisesta ja implementaatiorakenteesta. Kartoituksen pohjalta arvioidaan tarpeelliseksi päivittä implementointimalli koskemaan kaikenikäisten psykososiaalisten palvelujen saatavuutta. Yhteistyötä tehdään OYS:in koordinaatiohankkeen kanssa. Kehittämisessä ovat aktiivisesti mukana kunnat (elintapavalmennus), järjestöjä (elintapavalmennus, aikuisten sosiaalipalvelut, Lape – teema, Hoidon ja hoivan sekä Omais- ja perhehoidon kehittäminen) sekä muita yhdyspinta- ja tutkimushankkeita 

LAPE - kehittäminen: Maakunnallinen LAPE –yhteistyöryhmä toimii säännöllisesti koordinoiden runsasta LAPE –teemoihin liittyvää hanketoimintaa. Perhekeskuspalveluissa lapsiperheiden palveluohjauksen kehittäminen ja siitä tiedottaminen jatkuu. Sähköisen perhekeskuksen suunnittelu ja valmistelu käynnistettiin 8/2021. Kasvun Tuki ja Itla-yhteistyössä toimivat Alueelliset oppimistyöryhmät (AO-työryhmät) Kokkolassa ja Vetelissä nostavat esille alueellisia ilmiötä, joihin sivistystoimi ja sotetoimijat etsivät yhdessä ratkaisuja ja toimenpiteitä. Ihmeelliset vuodet /TCM-menetelmäkoulutusta järjestetty kahdella pilottikoululla Kokkolassa (8/2021 alkaen) ja koulutusten on tarkoitus jatkua niin, että kaikki alakoulujen opettajat koulutetaan TCM-menetelmään hyvinvointialueella.  Perhevalmennus jatkuu ja löytänyt vakiintuneen muodon. Lapset puheeksi- koulutuksia on järjestetty säännöllisesti, myös ruotsinkielisenä. Lapset puheeksi-buustipäivät järjestettiin syksyllä 2022. Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto on edennyt alueella pääosin Pohjois-Suomen yhteistyöalueen yhteisen suunnitelman mukaisesti.  Cool Kids –menetelmä koulutukseen on osallistunut alueelta työntekijöitä sekä Soitesta että koulujen oppilashuollosta. Menetelmäkoordinattorin tehtävän hoitaminen hakee vielä muotoaan. 

Valtaosaan ehkäisevän ja ennakoivan työn kehittämistoimenpiteistä on yhdistetty vaikuttavuuden arvioinnin menetelmät; vaikuttavuusindikaattorit ja tutkimuksia, Lapset Puheeksi-menetelmä ja TCM, THL:n OTSO –pilotti ja RAI –mittarit ovat alusta asti mukana. Tutkimustuloksia ehdittäneen Saada vielä 2023 vuoden raporttin.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Toimintakulttuurin muutos osaamista kehittämällä: Toimintakulttuurin muutokseen valmentava Soite 2.0 –valmennus etenee mittavan koulutusohjelman kautta vuoden 2022 alusta lähtien (Käynnistyi Rakenneuudistus -hankkeessa 2020. Kotikuntoutumisen koulutuskokonaisuus Hoidon ja hoivan kotihoidon henkilöstölle alkoi 8/21. Elintapavalmennuksen koulutusohjelma toteutetu 2022, samoin Neuropsykiatrian valmentaja -koulutus.  Sähköinen koulutuskalenteri ja ilmoittautumislinkki Soiten ulkopuolisille henkilöille on otettu käyttöön 8/-21. Koulutuksiin on onnistuttu kokoamaan monialaiset ja –ammatilliset koulutusryhmät,mikä on edistänyt henkilöstön osaamista eri palveluista ja edistänyt palveluintegraatiota.  Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen etenee ja laajenee suunnitelmallisesti ja Soiten kokemusosaamisen toimintamallin mukaisesti.

Vahvistetaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietoperustaa ja tiedolla johtamisen edellytyksiä:  AVAIN –mittarin pilotointi jatkuu. Jyväskylän yliopiston tutkimukset AIKUMETOD ja MoRa julkaisevat loppuvuonna 2022 tulokset sosiaalityöhön kehitetyistä ja Soiten alueella pilotoiduista työmenetelmistä ja rakenteellisen sosiaalityön tilasta kehittämissuosituksineen. Nämä edistävät huomattavasti sosiaalialan tutkimusperustaisen kehittämisen edellytyksiä hyvinvointialueella.

Terveydenhuollon palvelujen laadun varmistamisessa on tärkeä päästä T3-tunnusluvun tavoitteeseen ja vastuulääkärin ja vastuuhoitajan nimeämiseen potilaille hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi

Tietohallinnon asiantuntija hankkeiden käytettävissä on osoittautunut erittäin hyödylliseksi ja monipuoliseksi hanketuen ja asiantuntijapalvelun muodoksi. Kehittämishankkeeseen sisältyy pajon tehtäviä, jotka erityisasiantuntijan pystyy ratkomaan ja hän tuottaa ja työstää hanketoimijoiden kanssa tarpeellisia tietoja, lomakkeita, kyselyitä, selvityksiä ja mittareita, joiden avulla voidaan paranaa palvelujen laatua.

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

KAMPUS -sote-keskuksen valmistelussa edistetään tilaratkaisuin palvelujen yhteentoimivuutta. PTT-prosessi on päivitetty Monipalveluprosessiksi (MP-prosessi).  Monipalvelu -prosessin valmistelu etenee suunnitellusti. Pilotointijakso on valmis käynnistettäväksi syyslomaviikon jälkeen. Soiten sisäinen viestintä ja asiakasviestintä ovat pilotoinnin onnistumisen kannalta keskeistä. Runsaasti yksityiskohtien valmistelua sisältänyt monialaisten palvelujen yhteensovittamisen vaihe on saatu selkiytetyksi ja pilotointivalmiiksi.

 

5.      Kustannusten laskun hillintä 

Asukkaiden käytettävissä olevien sähköisten lomakkeiden (19 kpl) ja digitaalisten sote-palveluratkaisujen (64) määrä on tasaisesti kasvanut. Etäasioinnin toimintamalli on valmistunut ja sähköisen asioinnin osuus kaikista asiointikerroista nousee jatkuvasti. Näin runsaana sähköisen asioinnin voitaneen ajatella tehostavan palvelujen saatavuutta, vaikka varsinaista tutkimus- ja vaikuttavuustietoa asiasta ei ole käytettävissä.  Toimintojensa kehittämisen myötä Soite on jatkanut hyvää kustannuskehitystään verrattuna muihin Suomen hyvinvointialueisiin ja kuntayhtymiin. Vuoden 2021 osalta Soitessa oli 44 suurimman kunnan ja kuntayhtymän tarvevakioitujen nettotoimintamenojen osalta viidenneksi alhaisimmat kulut. THL:n 6/2022 päivittämässä hyvinvointialueiden tarvevakioitujen sote-nettotoimintamenojen vertailussa Keski-Pohjanmaan kulut olivat kaikista hyvinvointialueista alhaisimmat. Työtä integraation sekä moniammatillisen työn kehittämiseksi on jatkettu. Moniammatillisten työryhmien toimintaa on kehitetty, sekä lisäksi on kehitetty konsultaatiokanavia ja -mahdollisuuksia ammattilaisten välille, jotta tarvittava osaaminen saataisiin mahdollisimman nopeasti ja joustavasti käyttöön asiakkaan asian hoitamiseksi.

 

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

  • Kokkolan pääterveysasemalla otettiin käyttöön ns. Tuusulan mallin mukainen tiimimalli. Syksyllä 2020 tiimimallia on lähdetty laajentamaan myös Lesti- ja Perhojokilaakson alueelle.
  • Työikäisten palveluissa lisättiin suunnitelmallista sosiaalityötä, käynnistettiin sosiaaliohjaajan ajanvaraukseton vastaanotto ja sosiaalineuvonnan chat-palvelu. Asiakastietojärjestelmään integroitu AVAIN-mittari on otettu käyttöön. 
  • Ikääntyneiden asiakkaiden osalta on laadittu palvelukriteeristön ja asiakassegmenttien määritykset vastaamaan tk-vastaanottopalvelujen  tiimimallin asiakassegmenttejä.
  • Perhekeskus vakiinnutettiin Soiten palvelualueeksi 1.1.2019 alkaen, perheheskuskoordinaattori kehittää mm. Apu-nappi -toimintaa ja lapsiperheiden palveluohjausta ja pilotoidaan yhteistä sote-vastaanottomallia.  Lapset puheeksi- menetelmän käyttö laajenee.  
  • Kuntoutuksen palveluissa käynnistettiin moniammatillinen tiimi ja tehtiin lähtötilannekartoituksia.    
  • Kokeiluja on käynnistetty säännöllisestä  fysioterapeutin, psykiatrian sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan vastaanotoista tai konsultaatioajoista tk-vastaanotoilla.

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön 

  • Elintapavalmennuksen kehittämistiimit sekä kirjaamisen ja tilastoinnin käytäntöjen määrittely aloitettu, koulutuksia ja vaikuttavuuden seurantaa on valmisteltu. Soiten viestinnän kanssa sovittu nettisivuista, jonne palvelutarjotin kootaan. 
  • Etäasiointia varten on otettu käyttöön uusia digitaalisia lomakkeita (nyt.18 kpl) ja useita uusia digitaalisia palveluita (nyt 28 kpl), mm. etävastaanotto, ajanvarauspalvelut, sosiaalihuollon hakemukset ja ilmoitukset ja yksi digihoitopolku.
  • Aikuisten matalan kynnyksen ryhmätoiminnassa uudet ryhmät Kokkolassa ja Kannuksessa. Asumisneuvonta Kokkolassa jatkuu ja perustuen päätökseen suunnitelmallisesta sosiaaliohjauksesta.
  • Keskitetty etähoitokeskus aloitti1.6.2020 ja sinne keskitettiin kaikki etähoitoasiakaspalvelu. Etähoidon asiakkaiden ja etähoitokertojen määrät ovat kasvaneet.
  • Jokilaaksojen kotihoidon ja yöpäivystyksen kehittämisen vaihtoehdoista on työstetty kattava ennakkovaikutusten arviointi (EVA), jonka työskentely jatkuu.
  • Nuorten psykososiaalisten menetelmien saatavuuden parantamisen osalta on käyty neuvotteluja hankesuunnitelman ja sopimuksen osalta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.
  • Omais- ja perhehoitokeskuksen toiminnan kehittämiseksi on valmisteltu kohdennettuja koulutuksia ja ryhmätoimintaa v:lle 2021 omais- ja perhehoidon kehittämiseksi digitalisaatiota hyödyntäen.
  • Omais- ja perhehoitajien terveys- ja hyvinvointitarkastuksiin kehitetty hybridimalli, joka on jalkautettu alueellisesti. Kiertävien perhehoitajien valmennuskoulutus on meneillään.

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen 

  • Käyty neuvottelukierroksen ja kerätty osahankkeiden koulutustarpeita. 
  • Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen -osahankesuunnitelma on laadittu ja toteutus käynnistetty kokemusosaamisen resurssien ja tarpeiden selvityksellä yhteistyöverkostossa. 
  • Uusia kokemusasiantuntijoita 7 henkilöä (ENTER –hankeyhteistyö.)
  • Sosiaalihuollon tietoperustaa ja tiedolla johtamisen edellytyksiä on vahvistettu hankkimalla käyttöön  AVAIN –mittari, jonka käyttöä on aloitettu ensimmäisten pilottiasiakkaiden kanssa.  
  • Osallistutaan sosiaalihuollon asiakastietojen Kanta-palveluihin liittämisen valmistelutyöhön ja Kansa-Koulu III -hankkeen verkkokoulutuksien pilotointeihin.

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

  • Vastaanottojen uudistuksessa on koulutettu henkilökuntaa ja suunniteltu uutta toimintamallia yhdessä henkilöstön kanssa kyseisille terveysasemille sopiviksi. 
  • Aikuissosiaalityön ja terveyssosiaalityön sosiaalityöntekijöiden tehtäväjaon selvittämiseksi käynnissä asiakastyössä tehtävä pilotointi.
Vaikutukset ja vaikuttavuus

Tiivietelmä oma-arvioinnista, syksy 2021 

1. Palveluiden yhdenvertaisuuden, saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Asukkaiden käytettävissä on sote-palveluja koskevaa digitaalista tiedotusta, neuvontaa ja lomakkeita huomattavasti enemmän kuin vuonna 2019. Etäasioinnin toimintamalli on valmistunut ja kuvattu https://innokyla.fi/toimintamalli/etaasioinnin tehostaminen. Digitaaliset palvelut ja etäyhteyksien hyödyntäminen ovat vakiintuneessa käytössä. Myös etäkonsultaatioiden käyttö on jonkin verran yleistynyt. Hoitotakuun toteuttamiseksi vuonna 2020 käynnistetty tk- vastaanottojen uudistus moniammatilliseen tiimimalliin on edelleen viivästynyt. Kehittämistyötä on tehty Soiten oman henkilöstön toimesta, osin oman työn ohessa. Kehittäjäresurssin niukkuus on vaikuttanut hankkeen etenemisnopeuteen. Sähköiset taustamateriaalit ovat valmiina etähoidon lisäämisen mahdollistamiseksi. Suurin osa tk-vastaanottojen henkilöstöstä on koulutettu näiden materiaalien käyttöönSuun terveydenhuollon kehittämishaasteet on tunnistettu ja on laadittu suunnitelma, kuinka vastataan tiukkenevaan hoitotakuuseen vaiheittain, tavoitteena vuoden 2022 lopussa kiireettömään hoitoon pääsy 4 kk kuluessa. Prosessitavoitteet toteutuvat hyvin työikäisten ja ikääntyneiden sosiaalipalveluissa, perhekeskuspalveluissa ja kuntoutuspalveluissa. Monialaisen kuntoutuksen yhteensovittaminen –osahankkeen päätavoite on toteutunut. Prosessitavoitteet Sote-peruspalvelujen tavoittamiseksi yhdellä yhteydenotolla on haastava käytännössä. Kehittämistyö edellyttää useiden palvelualueiden keskinäistä yhteensovittamista. Uuden valmistelu ja kokeilu samanaikaisesti normaalin palvelutuotannon kanssa kuormittaa toimintaa, samoin henkilöstövaje, sijaispula ja leviämisvaiheeseen edennyt korona.

 

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön

Ehkäisevää ja ennakoivaa työtä vahvistavat toimenpiteet ja prosessitavoitteet ovat toteutuneet hyvin ja osa toiminnoista on järjestetty myös jokilaaksojen alueella. Matalan kynnyksen toiminnat edistävät asiakkaiden osallisuutta ja sosiaalista hyvinvointia. Ryhmätoiminnan toteuttajat ovat käynnistäneet uudenlaista yhteistyötä, jonka avulla vahvistetaan toiminnan jatkuvuutta ja vaikuttavuutta entisestään.  Nuorten psykososiaalisten menetelmien saatavuus on parantunut IPC-menetelmän käyttöönoton ansiosta ja laajenee edelleen uuden menetelmäosaajaryhmän koulutuksen myötä. Menetelmäohjaajien ja mentorien koulutusrekrytoinnissa on haasteita löytää henkilöitä, jotka voivat sitoa työaikaa tehtävään.  IPC menetelmästä on hyvää palautetta sekä nuorilta että menetelmän soveltamisen aloittaneilta ammattilaisilta. Kehittämisessä on aktiivisesti mukana kuntia, järjestöjä,  muita yhdyspintatoimijoita ja tutkimushankkeita. LAPE –palveluissa järjestetään monipuolista arjen tukea lapsiperheille, koulutusta ja työvälineitä lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa. Kotiin, kouluun ja vanhemmuuden tukemiseen on käytettävissä uusia menetelmiä, ryhmätoimintoja ja koulutuksia. Sähköisen perhekeskuksen valmistelu aloitettiin yhteistyössä kansallisen verkoston kanssa. Keskitetyn etähoivan malli on vakiintunut. Sen ansiosta etähoivan käyttö on saatu laajenemaan koko alueelle ja asiakas- käyntimäärät kasvavat tavoitteiden mukaisesti. Kuvapuhelinpalvelun aluemalli mahdollistaa moniammatillisen tiimin eri palvelujen etäkontaktit saman päätelaitteen kautta. Yöpartion toimintamalli on kehitetty jokilaaksojen alueelle, joskin sen toteuttaminen käytännössä odottaa vielä työaikoja koskevaa neuvotteluratkaisua ammattijärjestöjen kanssa. Omais- ja perhehoidon vahvistaminen etenee suunnitelman mukaisesti ja edistäen kuntalaisten yhdenvertaisuutta näissä palveluissa.  Valtaosaan ehkäisevän ja ennakoivan työn kehittämistoimenpiteistä on yhdistetty vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä; vaikuttavuusindikaattorit ja tutkimuksia, THL:n OTSO –pilotti ja RAI –mittarit ovat alusta asti mukana. 

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen 

Rakenneuudistushankkeessa toteutettava toimintakulttuurin muutoskoulutus Soite 2.0 valmennus kattaa koko Soiten toiminnan. Valmennus on suunniteltu toteutettavaksi Soite 2.1. sote-keskus –hankkeessa vuosina 2022-2023. Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen etenee ja laajenee suunnitelmallisesti, Soiten kokemusosaamisen toimintamallin mukaisesti. AVAIN –mittarin käyttöä pilotoidaan, mutta täyttä hyötyä mittarista ei ole saatavissa ennen kuin asiakastietojärjestelmän järjestelmätoimittaja päivittää mittarin ominaisuuksia tulevaisuudessa. Sosiaalihuollon Kanta- liittymisen valmistelu etenee suunnitellusti ja yhteistyössä UNA:n sosiaalihuollon hankkeen kanssa. Terveydenhuollon palvelujen laatua on varmistettu kehittämällä työkäytänteitä ja suunnittelemalla sähköisiä työvälineitä, jotka mahdollistavat palvelujen vaikuttavuuden arviointia. Hankkeessa on valmisteilla selvityksiä ja kerätään seurantatietoja, joita voidaan hyödyntää tiedollajohtamisessa.    

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen 

Monipalvelu -prosessin valmistelu etenee suunnitellusti. Osa-aikaiset (50 % työaika) koordinaattorit terveydenhuollosta ja sosiaalityöstä ovat valmistelleet palveluintegraation muotoilun työpajaa 25.-26.11. ja ennakkomateriaalia osallistujille. Koordinaattorit vastaavat monipalvelu –prosessin valmistelun koordinaatiosta sekä tukevat eri palvelualueiden työntekijöitä monipalveluprosessin valmistelussa ja käyttöönotossa.

5. Kustannusten nousun hillintä 

Edelleen vaikeutunut koronatilanne haastaa arviointia ja tilanteen vertailua aiempiin vuosiin (tai edes kevääseen 2021 nähden) terveydenhuollon palveluiden osalta. Kuitenkin 1-8/2021 vertailussa (44 suurinta kuntaa sekä 8 kuntayhtymää) Soite oli tarvevakioitujen sote-nettotoimintamenojen osalta 8. edullisin ja siis parantanut sijoitustaan aiempiin vertailuihin nähden. Vastaanotto-palveluissa sähköisten asiointien ja puhelinkontaktien määrä on lisääntynyt selvästi, kun taas fyysisten vastaanottokäyntien määrä aavistuksen vähentynyt viime vuoteen verrattuna (muiden kuin koronaan liittyvien kontaktien osalta laskettuna). Matalan kynnyksen palveluita on tarjolla kaikenikäisille asiakkaille enemmän kuin vuonna 2019. Palvelujen käyttäjiltä on saatu hyvää palautetta palvelujen helppoudesta ja hyödyllisyydestä. Palvelut ovat edistäneet osallistujien osallisuutta ja sosiaalista hyvinvointia. Osallistujien joukossa on myös erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä, jotka ovat saaneet neuvontaa ja ohjausta tarvitsemiensa tuen ja palvelujen piiriin.   

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021 

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

  • Asukkaiden käytettävissä on sote-palveluja koskevaa digitaalista tiedotusta, neuvontaa ja lomakkeita huomattavasti enemmän kuin vuonna 2019.  Omaolon ja Terveyskylän osioita on otettu käyttöön ja digihoitopolkujen käyttöönottoja valmistellaan, myös laajennettavaksi sosiaalihuollon palveluihin.
  • Asiakkaiden ja potilaiden digitaalisten palvelujen käyttäminen on edennyt vahvasti sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluissa. Digitaaliset palvelut ja etäyhteyksien hyödyntäminen ovat tulleet henkilöstön yleisiksi työvälineiksi. Viestipalvelut ovat käytettävissä kaikilla neuvola- ja terveyskeskus-vastaanotoilla, ja niiden käytön määrät vaihtelevat palvelupisteittäin ja palveluittain. Henkilökunta käyttää etäkonsultaatiota jonkin verran Sote-peruspalveluissa.
  • Hoitotakuun toteuttamiseksi vuonna 2020 käynnistetty tk- vastaanottojen uudistus moniammatilliseen tiimimalliin on kohdannut viivästyksiä, jotka liittyvät mm. ammattiryhmien vastuiden ja tehtäväjaon muutoksiin. Myös sijaisten rekrytoinnin vaikeus hidastaa hanketyön tuloksien saavuttamista. Vastaanotto-käyntien osuus, jossa ajanvarauksen viive käyntiin on 7 päivää tai vähemmän, on säilynyt lähes samalla tasolla lokakuusta 2020 huhtikuuhun 2021 (76 % /72- % tai keskimäärin 4-5 päivää). Myöskään potilaille nimettyjen yhteyshenkilöiden määrä ei ole noussut syksystä 2020.
  • Prosessitavoitteet Sote-peruspalvelujen tavoittamiseksi yhdellä yhteydenotolla –etenevät vahvimmin palvelualuekohtaisesti (tk-palveluissa, työikäisten ja ikääntyneiden sosiaalipalveluissa, perhekeskuspalveluissa ja kuntoutuspalveluissa). Sote -palvelujen yhteensovittamista on työstetty neljässä monialaisessa työryhmässä.  Nyt keväällä 2021 työryhmien voidaan todeta palvelleen muutosprosessia siinä, että eri palvelualueiden vastuuhenkilöt ovat perehtyneet toistensa palveluihin ja niiden järjestämisen erilaisiin tulokulmiin sekä asiakkuuksiin eri palvelualueilla. Tämä on auttanut selkiyttämään yhteistyötarpeita yhteisten asiakkaiden osalta. Tuloksena ovat nyt sekä tarve että valmiudet edetä entistä tiiviimpään monialaisen yhteistyön käytäntöjen valmisteluun ja kokeiluvaiheisiin. 

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön 

  • Ehkäisevää ja ennakoivaa työtä vahvistavat toimenpiteet ja prosessitavoitteet ovat edenneet pääosin erittäin hyvin, monipuolisesti ja etuajassa hankesuunnitelmaan verrattuna.
  • Kehittämisessä ovat aktiivisesti mukana kunnat (elintapavalmennus), järjestöjä (elintapavalmennus, aikuisten, Lape – teeman ja hoidon ja hoivan palvelut) sekä muita yhdyspinta- ja tutkimushankkeita  
  • Keskitetyn etähoivan malli on vakiintunut. Sen ansiosta etähoivan käyttö on saatu laajenemaan koko alueelle. Kuvapuhelinpalvelun aluemalli mahdollistaa moniammatillisen tiimin eri palvelujen etäkontaktit saman päätelaitteen kautta.
  • Jokilaaksojen yöpartiotoiminnassa on edetty innovatiivisesti EVA-pohjalta
  • Nuorten psykososiaalisten menetelmien saatavuuden parantamisessa on päästy kouluttamaan ensimmäiset 15 menetelmäosaajaa
  • Alueellisen omais- ja perhehoitomallin toimintamallien yhtenäistämisen ja laajentamisen etenee. Toiminnassa kaksi perhekotia enemmän kuin v 2019. Perhehoito kykenee vastaamaan jo pieneltä osin ikääntyneiden tilapäishoidon tarpeeseen.
  • Matalan kynnyksen ryhmätoiminnoissa on tärkeä kiinnittää huomiota palvelujen alueelliseen jakautumiseen ja etäasioinnin mahdollisuuksien hyödyntämiseen
  • Valtaosaan ehkäisevän ja ennakoivan työn kehittämistoimenpiteistä on yhdistetty vaikuttavuuden arvioinnin menetelmät; vaikuttavuusindikaattorit ja tutkimuksia, THL:n OTSO –pilotti ja RAI –mittarit ovat alusta asti mukana osahankkeissa. Vielä ei voida vahvistaa tutkimustuloksia tai muita johtopäätöksiä toimenpiteiden vaikuttavuudesta. 

3.  Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

  • Koulutuksia toteutetaan yhteistyössä Rakenneuudistus –hankkeen kanssa; toimintakulttuurin muutoskoulutus Soite 2.0 valmennus kattaa koko Soiten toiminnan
  • Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen tehostuu huomattavasti, kun kokemusosaamisen toimintamalli on vahvistettu Soiten toimintamalliksi
  • Sosiaalihuollon tiedolla johtamisen edellytykset kohentunut huomattavasti, kun AVAIN –mittari on käytössä, sitä kehitetään tiedolla johtamisen työkaluna sekä seurantatietoja on käytettävissä
  • Sosiaalihuollon Kanta- liittymisen valmistelu etenee suunnitellusti ja yhteistyössä UNA:n sosiaalihuollon hankkeen kanssa.
  • Terveydenhuollon palvelujen laatua on varmistettu kehittämällä työkäytänteitä ja suunnittelemalla sähköisiä työvälineitä, jotka mahdollistavat palvelujen vaikuttavuuden arviointia   

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

  • PTT-mallin päivittäminen on aloitettu, monialainen työryhmä työstää Soitelle soveltuvaa PTT-prosessia. Prosessin valmistelua tehdään samanaikaisesti, kun eri peruspalveluissa on meneillään useita kehittämistoimenpiteitä. Tässä tilanteessa monialaisten prosessien valmistelulle on varattava riittävästi aikaa. Asiakkaiden näkemysten huomioon ottaminen on tärkeää varmistaa jatkossa. 
  • Aikuissosiaalityön ja terveyssosiaalityön tehtävänjakoa selkiytetään moniammatillisen tiimityöskentelyn kautta. Terveyssosiaalityössä on yhteinen tehtävänkuvaus erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työntekijöille ja on todettu tarpeelliseksi laatia erilliset tehtävänkuvaukset. Perusterveydenhuollossa tapahtuva sosiaalityö on selvitettävänä.

5. Kustannusten nousun hillintä

  • Sote-keskus -palvelujen kehittämisen taloudellisia vaikutuksia sote- vastaanottopalvelujen tai raskaampien korjaavien palvelujen käytön vähentymiseen voidaan arvioida, kun seurantatietoja on käytettävissä pidemmältä aikajaksolta.

 

Lähtötilanteen arviointi syksyllä 2020 

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

  • Asukkaan sähköisen asioinnin palvelut ovat monipuolistuneet. Asukas voi tehdä erilaisia ajanvarauksia enemmän ja hänellä on mahdollisuus viestiä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa turvallisesti. Etävastaanotto -ratkaisu on otettu käyttöön ja koronasta johtuen sen käyttö on ollut erittäin aktiivista korona-aaltojen aikana. 
  • Sote -vastaanottopalvelujen uudistaminen on edennyt kaikissa projektitavoitteissamme. Yhteistyössä ovat mukana ainakin tk-palvelut, perhekeskuspalvelut, työikäisten sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, vanhusten palveluohjaus sekä kuntoutuksen palvelut. Yhdessä tekemisen tarpeita ja prosessin vaiheita on tunnistettu ja käynnistetty pilotointia ja työryhmätoimintaa toimivien käytäntöjen räätälöimiseksi yhteiselle sote-vastaanotolle. 

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön 

  • Matalan kynnyksen palveluja ja kotiin vietäviä palveluja on vahvistettu sekä digitaalisten että kasvokkain tapahtuvien palvelujen osalta. Digitaalisten lomakkeiden ja palvelujen määrä on lisääntynyt nopeasti yhteistyössä rakenneuudistus-hankkeen kanssa.  

3.  Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

  • Toimintakulttuurin muutoksen prosessi etenee yhteensovitettuna Rakenneuudistus –hankkeen kanssa. Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen on käynnistynyt ja etenee suunnitelman mukaisesti. 
  • Sosiaalihuollon tiedolla johtamisen edellytysten kehittäminen etenee AVAIN –mittarin käyttöönoton myötä. Vaikuttavuuden arvioinnin tuloksia on mahdollista saada asiakastietojärjestelmästä vasta sitten, kun ohjelman mukaisia kirjauksia on kertynyt usean asiakkaan kohdalla riittävän pitkältä seuranta-ajalta.

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

  • PTT- mallin päivittäminen on alkuvaiheessa ja etenee monialaisessa yhteistyössä laadittavan suunnitelman mukaan.
  • Sote-ammattihenkilöiden työnjaon ja tehtäväsisältöjen selkiyttäminen on edennyt sitä mukaa, kun osahankkeiden kehittämistoimet ovat edenneet.

5. Kustannusten nousun hillintä

  • Asukkaan sähköisen asioinnin palvelut ovat monipuolistuneet. Asukas voi tehdä erilaisia ajanvarauksia enemmän ja hänellä on mahdollisuus viestiä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa turvallisesti. Etävastaanotto -ratkaisu on otettu käyttöön ja koronasta johtuen sen käyttö on ollut erittäin aktiivista korona-aaltojen aikana. Digitaalisten asiointikertojen määrä ja osuus kaikista asiointikerroista on kasvanut.
  • Kokkolan vastaanottopalveluiden aloitettua uuden tiimimallin käyttöönoton, laski yhteispäivystyksen käyntimäärät (jo ennen koronapandemian alkua), ja tämä trendi on pysynyt. Vastaanottopalveluiden peittävyydessä emme ole saaneet nousua aikaan, mutta tämä johtunee siitä että koronan vuoksi ihmiset eivät ole hakeutuneet vastaanotolle samassa määrin kuin normaalisti – ei siis ole aiheutunut palvelujärjestelmän kapasiteetin vajeesta.
  • Perhepalveluissa helmikuussa 2020 käynnistetty palveluohjaus yhden puhelun periaatteella ja siihen liitetty sähköisen palvelun Apu-nappi toiminta on jouduttanut asioiden käsittelyä. Perheet ja lasten ja perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset saavat aikaisempaa nopeammin asiansa käsiteltäväksi. Palvelu on kynnyksetön ja sinne voivat ottaa kaikki yhteyttä oman harkintansa mukaan. Palvelu on lisännyt nopeuttanut lasten ja perheiden avunsaantia. Kun asiat saadaan ratkaistua nopeammin ja mahdollisesti samassa neuvottelussa (Lapset puheeksi-menetelmä), niin se vapauttaa muita palvelupisteitä hoitamaan muita asiakkaita. Tarkemmin vaikutuksia esim. perheneuvonnan ja lasten- ja nuorten psykiatrisen hoidon jonoihin, voidaan arvioida pidemmällä aikavälillä.  
  • Ehkäiseviä ja ennakoivia palveluja on käynnistetty ja kehitetään maakunnassa, mm.  elintapavalmennus, kotikuntoutuminen, keskitetty etähoito, perhehoito, matalan kynnyksen ryhmätoiminta ja asumisneuvonta.
  • Kotiin annettavien palveluiden kehittäminen purkamalla osastoilta sairaansijoja tuottaa pitkällä aikavälillä kustannushyötyä. Tähän liittyen on keväästä lähtien tehty kattavaa ennakkovaikutusten arviointityötä EVAa Lesti- ja Perhonjokilaaksojen alueelta. EVA tulee antamaan vahvan tietopohjan eri vaihtoehtojen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista päätöksenteon tueksi.
  • Korona -tilanne häiritsee kaikkien tulosten arviointia, sillä monelta osin sote-palveluiden käyttö on korona-aikana muuttunut verrattuna normaaliin vuoteen.
  • Edellä mainittujen palvelujen kehittämisen taloudellisia vaikutuksia vastaanottopalvelujen tai raskaampien korjaavien palvelujen käytön vähentymiseen voidaan arvioida vasta sitten, kun seurantatietoja on käytettävissä pidemmältä aikajaksolta. 

 

Liitetiedostot ja linkit
Soite 2.0

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön