Keski-Pohjanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Keski-Pohjanmaa: tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Keski-Pohjanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Toimiaika

2020-2022

Kehittämistoiminta jatkuu osahankkeissa suunnitteluvaiheesta vuoden 2020 alusta lähtien. 

Toimijat
  • Soiten ammattihenkilöt eri palvelualueilta koordinoivat hankekokonaisuudessa ja 11 osahankkeessa 
  • Osahankkeissa kehittämistoimintaan osallistuu keskeisiä alueen yhdistyksiä
  • Soiten asiakasraadit ja kokemusosaamista koordinoiva yhdistys tuovat asiakasnäkökulmaa osahankkeisiin.
  • Kuntien Hyte-yhteyshenkilöt ja Hyte-verkosto, alueellinen LAPE-työryhmä, sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA, Soiten osaamisen kehittämisen työryhmä, kuntoutuksen yhtiestyöryhmä, alueellinen kokemusosaamisen koordinaatioryhmä KPKOOS.  
  • Projektiryhmänä toimii Soiten johtoryhmä. 
  • Ohjausryhmään osallistuu kuntien, Soiten poliittisen johdon, toimialuejohdon ja henkilöstöjärjestöjen  edustajien lisäksi asiakasedustajat asiakasraadeista. 

 

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Iiris Jurvansuu
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus, Sonet Botnia
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
iiris.jurvansuu@soite.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

16.11.2020
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Soiten alueen peruspalvelujen palveluverkko on tiivis ja sote-palvelujen asukaslukuun suhteutetut tarvevakioidut kustannukset ylittävät huomattavasti valtakunnan keskiarvon. Yksi tärkeimmistä tavotteista on päästä toiminnan ja talouden kannalta kuntien kantokykyvyn kestäviin palvelurakenteisiin. Toiminnallinen palveluintegraatio nähdään mahdollisuutena palvelujen tehostamiseen. Digitalisaation hyödyntäminen kaikissa palvelutuotannon vaiheissa mahdollistaa sen, että kasvavaan palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan tehokkaasti. Asiakkaiden osallisuutta lisätään palvelujen kehittämisessä. 

Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa tulevina vuosina nopeasti. Huoltosuhdetta kasvattaa myös korkea syntyvyys Keski-Pohjanmaalla. Ikääntyneiden sekä lasten, nuorten ja perheiden kasvaviin palvelutarpeisiin hankkeessa vastataan kehittämällä kotona asumista tukevia palveluita. 

Vammaispalvelujen ja tilapäishoidon tarpeisiin vastataan perhehoidolla: Omais- ja perhehoitokeskuksia kehitetään vastaamaan kaikkien ikä- ja asiakasryhmien palvelutarpeisiin.

Hankkeessa otetaan huomioon myös huolestuttavia hyvinvonnin ja terveyden indikaattoritietoja. Elintapavalmennuksen ja liikuntaneuvonnan kehittämisen osahankkeessa kehitetään elintapavalmennuksen osaamista, luodaan alueellinen toimintamalli ja palvelutarjotin aiheesta, yhteistyössä alueellisen Hyte-verkoston kanssa. 

 

 

 

Päämäärä ja päätavoite

1. Saatavuus – parannetaan palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta

  • A. Digitaalisuutta hyödynnetään peruspalvelujen kaikilla osa-alueilla 
  • B. Hoitotakuu toteutuu ja hoidon jatkuvuus paranee; Vastaanottopalveluihin moniammatillinen tiimimalli
  • C. Sote- peruspalvelut tavoittaa yhdellä yhteydenotolla; eri ikäryhmien sosiaalipalvelut tavoittaa sote-keskuksesta tarvittaessa, yhteinen asiakasohjaus ja -suunnitelma 
  • D. Perhekeskusmallin toimeenpanoa jatketaan ja kehitetään vuoden 2020 alussa käyttöönotetun toimintamallin pohjalta; Apu-nappi ja lapsiperheiden palveluohjaus, perhekeskuskoordinaattori jatkaa toiminnan kehittämistä maakunnallisesti, Lape-koordinaatioryhmä jatkaa, Lapset puheeksi -menetelmää laajennetaan, sujuva palvelupolku perhekeskuksen ja muun peruspalvelujen vastaanottotoiminnan kesken
  • E. Kuntoutuspalveluihin pääsy nopeutuu; kuntoutuspalvelujen yhteensovitettu toimintamalli

2. Ennaltaehkäisy – siirretään painotusta raskaista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön

  • F. Elintapavalmennusta hyödynnetään ja kehitetään monitoimijaista yhteistyötä terveellisten elintapojen edistämiseksi; elintapojen puheeksiottaminen, elintapa-valmennuksen osaamisen varmistaminen si-so-te-henkilöstöllä, alueellinen elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan palvelupolku. 
  • G. Vahvistetaan matalan kynnyksen palveluita ja kotiin vietäviä palveluita; Omaolo ja esitietolomakkeet, asumisneuvonnan ja sosiaalityön työparikokeilu, sosiaalityön jalkautuminen tapaamispaikkoihin, kuntouttavan kotihoidon malli, etähoito ja etähoivan malli, 24/7 yöpartiotoiminta jokilaaksoissa, ikääntyneiden kuntouttava päivätoiminta, moniammatillinen perhevalmennus ja  vanhempainohjaus
  • H. Omais- ja perhehoitokeskuksen toimintaa vahvistetaan kaikenikäisille asiakkaille; digitaalisten ja sähköisten palvelujen käyttöönotto ja jalkauttaminen, tilapäishoidon riittävyyden vahvistaminen perhehoidolla  

3. Laatu – kehitetään palvelujen laatua ja vaikuttavuutta

  • I. Toimintakulttuurin muutos osaamista kehittämällä - Soite 2.0 –hankkeiden  osaamisen kehittämisen tavoitteet otetaan painopisteiksi Soiten osaamisen kehittämisen järjestelmään 
  • J. Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen;  Käynnistetään Soiten kokemusosaamisen toimintamallin toteuttaminen. Kokemusosaamista hyödynnetään sote-palvelujen kehittämisessä läpi hankkeen
  • K. Vahvistetaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietoperustaa ja tiedolla johtamisen edellytyksiä; mitataan kansanterveydellisesti  merkittäviä riskitekijöitä, osallistutaan Sosiaalihuollon valtakunnallisen kehittämisohjelman toteuttamiseen osana Tulevaisuuden sote-keskus ohjelmaa, integroitu AVAIN-mittari ja asiakassuunnitelman asiakirjarakenteet, kohderyhmänä monialaisten palvelujen käyttäjien riskiryhmä

4. Yhteentoimivuus – varmistetaan sote-palvelujen monialaisuutta ja yhteentoimivuutta

  • L. Päivitetään ja otetaan käyttöön paljon palveluita tarvitsevien monipalveluprosessi; Pohjois-Suomen Kaste -hankkeessa aiemmin valmisteltu malli päivitetään ja otetaan käyttöön 
  • M. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjako ja tehtäväsisällöt selkiytetään ja sovitetaan moniammatilliseen tiimityöhön ja integroituihin prosesseihin; - henkilökunnan osaamisen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön tuntemisessa ja monialaisessa yhteistyössä sekä ammattitehtävien yhteensovittamista tältä pohjalta - sosiaalihuoltolain mukaisen sosiaalityön ja terveyssosiaalityön tehtäväjako ja kirjaamiskäytännöt selkiytetään

5. Kustannusten nousun hillintä  

  • N. Digitaalisten palvelujen lisääminen nopeuttaa ja tehostaa palvelujen saatavuutta. 
  • O. Ehkäisevien ja ennakoivien palvelujen lisääminen tukee hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, vähentäen vastaanottopalvelujen tarvetta.
  • P. Ihmiset pääsevät entistä nopeammin tarvitsemansa hoidon ja palvelujen piiriin, ja korjaavien palvelujen ennenaikainen käyttö vähenee.
  • Q. Henkilöstöresurssien käyttö tehostuu; päällekkäinen työ vähenee (palveluneuvonta, palvelu- ja asiakasohjaus, hoito- palvelu- ja asiakassuunnitelmatyö).
  • R. Palveluintegraatio tuottaa tarvittavat palvelut edullisemmin kuin ennen, varsinkin paljon palveluita tarvitsevien henkilöiden palveluissa.
  • S. Palvelujen laatu ja vaikuttavuus paranevat; tutkitut menetelmät, seurantamittarit, asiakas- ja kokemusosaminen hyötykäytössä. 
  • T. Perhehoito laajenee, mikä säästää palveluasumisen kustannuksia.
  • U. Myötävaikuttaa laskusuuntaan maakunnan asukaslukuun suhteutettuja tarvevakioituja sote-kustannuksia

 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
  •  1.Käytössä on useita digitaalisia palveluita ja työvälineitä, moniammatillinen tiimimalli vastaanotoilla sekä uusia monialaisia integroituja toimintamalleja eri-ikäisten ja eri asiakasryhmien sote-peruspalveluissa. 
  • 2. Vastaanottopalveluiden uudistuksen "quadruple aim" vaikutukset: - lääketieteellinen vaikuttavuus; kustannusvaikuttavuus/potilastyytyväisyys/ hoitoonpääsy alle seitsemässä vuorokaudessa myös kiireettömissä asioissa / henkilöstötyytyväisyys; 
  • 3. Vaikuttavuus paranee sote-palveluissa, kun ne järjestetään asiakkaille ilman tarpeetonta viivettä ja päällekkäistä henkilöresurssien käyttöä, ja käytössä on tutkitusti vaikuttavia työmenetelmiä.  
    • Alueen asukkaat pääsevät entistä nopeammin tarvitsemansa hoidon ja palvelujen piiriin. 
    • Yksilöllisen palvelutarpeen arvion ja tarvittaessa monialaisen asiakassuunnitelman perusteella myönnettävät palvelut toteutetaan suunnitelmallisesti, koordinoidusti ja oikea-aikaisesti. 
  • 4. Digitaaliset ja muut uudet ennakoivat ja ehkäisevät sote-palvelut vastaavat asukkaiden palvelutarpeisiin hyvissä ajoin, mikä vähentää vastaanottopalvelujen ja  korjaavien palvelujen tarvetta.
  • 5. Taloudellisia vaikutuksia odotetaan paljon palveluita tarvitsevien henkilöiden palveluintegraatiosta. 
  • 6. Vaikuttavuuden mittarien ja toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotto mahdollistavat entistä tehokkaamman tiedolla johtamisen.
  • 7. Myötävaikuttaa laskusuuntaan maakunnan asukaslukuun suhteutettuja tarvevakioituja sote-kustannuksia
Tuotokset ja tulokset

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

  • Kokkolan pääterveysasemalla otettiin käyttöön ns. Tuusulan mallin mukainen tiimimalli. Syksyllä 2020 tiimimallia on lähdetty laajentamaan myös Lesti- ja Perhojokilaakson alueelle.
  • Työikäisten palveluissa lisättiin suunnitelmallista sosiaalityötä, käynnistettiin sosiaaliohjaajan ajanvaraukseton vastaanotto ja sosiaalineuvonnan chat-palvelu. Asiakastietojärjestelmään integroitu AVAIN-mittari on otettu käyttöön. 
  • Ikääntyneiden asiakkaiden osalta on laadittu palvelukriteeristön ja asiakassegmenttien määritykset vastaamaan tk-vastaanottopalvelujen  tiimimallin asiakassegmenttejä.
  • Perhekeskus vakiinnutettiin Soiten palvelualueeksi 1.1.2019 alkaen, perheheskuskoordinaattori kehittää mm. Apu-nappi -toimintaa ja lapsiperheiden palveluohjausta ja pilotoidaan yhteistä sote-vastaanottomallia.  Lapset puheeksi- menetelmän käyttö laajenee.  
  • Kuntoutuksen palveluissa käynnistettiin moniammatillinen tiimi ja tehtiin lähtötilannekartoituksia.    
  • Kokeiluja on käynnistetty säännöllisestä  fysioterapeutin, psykiatrian sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan vastaanotoista tai konsultaatioajoista tk-vastaanotoilla.

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön 

  • Elintapavalmennuksen kehittämistiimit sekä kirjaamisen ja tilastoinnin käytäntöjen määrittely aloitettu, koulutuksia ja vaikuttavuuden seurantaa on valmisteltu. Soiten viestnnän kanssa sovittu nettisivuista, jonne palvelutarjotin kootaan. 
  • Etäasiointia varten on otettu käyttöön uusia digitaalisia lomakkeita (nyt.18 kpl) ja useita uusia digitaalisia palveluita (nyt 28 kpl), mm. etävastaanotto, ajanvarauspalvelut, sosiaalihuollon hakemukset ja ilmoitukset ja yksi digihoitopolku.
  • Aikuisten matalan kynnyksen ryhmätoiminnassa uudet ryhmät Kokkolassa ja Kannuksessa. Asumisneuvonta Kokkolassa jatkuu ja perustuen päätökseen suunnitelmallisesta sosiaaliohjauksesta.
  • Keskitetty etähoitokeskus aloitti1.6.2020 ja sinne keskitettiin kaikki etähoitoasiakaspalvelu. Etähoidon asiakkaiden ja etähoitokertojen määrät ovat kasvaneet.
  • Jokilaaksojen kotihoidon ja yöpäivystyksen kehittämisen vaihtoehdoista on työstetty kattava ennakkovaikutusten arviointi (EVA), jonka työskentely jatkuu.
  • Nuorten psykososiaalisten menetelmien saatavuuden parantamisen osalta on käyty neuvotteluja hankesuunnitelman ja sopimuksen osalta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.
  • Omais- ja perhehoitokeskuksen toiminnan kehittämiseksi on valmisteltu kohdennettuja koulutuksia ja ryhmätoimintaa v:lle 2021 omais- ja perehehoidon kehittämiseksi digitalisaatiota hyödyntäen.
  • Omais- ja perhehoitajien terveys- ja hyvinvointitarkastuksiin kehitetty hybridimalli, joka on jalkautettu alueellisesti. Kiertävien perhehoitajien valmennuskoulutus on meneillään.

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen 

  • Käyty neuvottelukierroksen ja kerätty osahankkeiden koulutustarpeita. 
  • Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen -osahankesuunnitelma on laadittu ja toteutus käynnistetty kokemusosaamisen resurssien ja tarpeiden selvityksellä yhteistyöverkostossa. 
  • Uusia kokemusasiantuntijoita 7 henkilöä (ENTER –hankeyhteistyö.)
  • Sosiaalihuollon tietoperustaa ja tiedolla johtamisen edellytyksiä on vahvistettu hankkimalla käyttöön  AVAIN –mittari, jonka käyttöä on aloitettu ensimmäisten pilottiasiakkaiden kanssa.  
  • Osallistutaan sosiaalihuollon asiakastietojen Kanta-palveluihin liittämisen valmistelutyöhön ja Kansa-Koulu III -hankkeen verkkokoulutuksien pilotointeihin.

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

  • Vastaanottojen uudistuksessa on koulutettu henkilökuntaa ja suunniteltu uutta toimintamallia yhdessä henkilöstön kanssa kyseisille terveysasemille sopiviksi. 
  • Aikuissosiaalityön ja terveyssosiaalityön sosiaalityöntekijöiden tehtäväjaon selvittämiseksi käynnissä asiakastyössä tehtävä pilotointi.
Vaikutukset ja vaikuttavuus

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

  • Asukkaan sähköisen asioinnin palvelut ovat monipuolistuneet. Asukas voi tehdä erilaisia ajanvarauksia enemmän ja hänellä on mahdollisuus viestiä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa turvallisesti. Etävastaanotto -ratkaisu on otettu käyttöön ja koronasta johtuen sen käyttö on ollut erittäin aktiivista korona-aaltojen aikana. 
  • Sote -vastaanottopalvelujen uudistaminen on edennyt kaikissa projektitavoitteissamme. Yhteistyössä ovat mukana ainakin tk-palvelut, perhekeskuspalvelut, työikäisten sosiaaltyö ja sosiaaliohjaus, vanhusten palveluohjaus sekä kuntoutuksen palvelut. Yhdessä tekemisen tarpeita ja prosessin vaiheita on tunnistettu ja käynnistetty pilotointia ja työryhmätoimintaa toimivien käytäntöjen räätälöimiseksi yhteiselle sote-vastaanotolle. 

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ​​​​​​​​​​​​​​

  • Matalan kynnyksen palveluja ja kotiin vietäviä palveluja on vahvistettu sekä digitaalisten että kasvokkain tapahtuvien palvelujen osalta. Digitaalisten lomakkeiden ja palvelujen määrä on lisääntynyt nopeasti yhteistyössä rakenneuudistus-hankkeen kanssa.  

3.  Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

  • Toimintakulttuurin muutoksen prosessi etenee yhteensovitettuna Rakenneuudistus –hankkeen kanssa. Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen on käynnistynyt ja etenee suunnitelman mukaisesti. 
  • Sosiaalihuollon tiedolla johtamisen edellytysten kehittäminen etenee AVAIN –mittarin käyttöönoton myötä. Vaikuttavuuden arvioinnin tuloksia on mahdollista saada asiakastietojärjestelmästä vasta sitten, kun ohjelman mukaisia kirjauksia on kertynyt usean asiakkaan kohdalla riittävän pitkältä seuranta-ajalta.

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

  • PTT- mallin päivittäminen on alkuvaiheessa ja etenee monialaisessa yhteistyössä laadittavan suunnitelman mukaan.
  • Sote-ammattihenkilöiden työnjaon ja tehtäväsisältöjen selkiyttäminen on edennyt sitä mukaa, kun osahankkeiden kehittämistoimet ovat edenneet.

5. Kustannusten nousun hillintä

  • Asukkaan sähköisen asioinnin palvelut ovat monipuolistuneet. Asukas voi tehdä erilaisia ajanvarauksia enemmän ja hänellä on mahdollisuus viestiä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa turvallisesti. Etävastaanotto -ratkaisu on otettu käyttöön ja koronasta johtuen sen käyttö on ollut erittäin aktiivista korona-aaltojen aikana. Digitaalisten asiointikertojen määrä ja osuus kaikista asiointikerroista on kasvanut.
  • Kokkolan vastaanottopalveluiden aloitettua uuden tiimimallin käyttöönoton, laski yhteispäivystyksen käyntimäärät (jo ennen koronapandemian alkua), ja tämä trendi on pysynyt. Vastaanottopalveluiden peittävyydessä emme ole saaneet nousua aikaan, mutta tämä johtunee siitä että koronan vuoksi ihmiset eivät ole hakeutuneet vastaanotolle samassa määrin kuin normaalisti – ei siis ole aiheutunut palvelujärjestelmän kapasiteetin vajeesta.
  • Perhepalveluissa helmikuussa 2020 käynnistetty palveluohjaus yhden puhelun periaatteella ja siihen liitetty sähköisen palvelun Apu-nappi toiminta on jouduttanut asioiden käsittelyä. Perheet ja lasten ja perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset saavat aikaisempaa nopeammin asiansa käsiteltäväksi. Palvelu on kynnyksetön ja sinne voivat ottaa kaikki yhteyttä oman harkintansa mukaan. Palvelu on lisännyt nopeuttanut lasten ja perheiden avunsaantia. Kun asiat saadaan ratkaistua nopeammin ja mahdollisesti samassa neuvottelussa (Lapset puheeksi-menetelmä), niin se vapauttaa muita palvelupisteitä hoitamaan muita asiakkaita. Tarkemmin vaikutuksia esim. perheneuvonnan ja lasten- ja nuorten psykiatrisen hoidon jonoihin, voidaan arvioida pidemmällä aikavälillä.  
  • Ehkäiseviä ja ennakoivia palveluja on käynnistetty ja kehitetään maakunnassa, mm.  elintapavalmennus, kotikuntoutuminen, keskitetty etähoito, perhehoito, matalan kynnyksen ryhmätoiminta ja asumisneuvonta.
  • Kotiin annettavien palveluiden kehittäminen purkamalla osastoilta sairaansijoja tuottaa pitkällä aikavälillä kustanushyötyä. Tähän liittyen on keväästä lähtien tehty kattavaa ennakkovaikutusten arviointityötä EVAa Lesti- ja Perhonjokilaaksojen alueelta. EVA tulee antamaan vahvan tietopohjan eri vaihtoehtojen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista päätöksenteon tueksi.
  • Korona -tilanne häiritsee kaikkien tulosten arviointia, sillä monelta osin sote-palveluiden käyttö on korona-aikana muuttunut verrattuna normaaliin vuoteen.
  • Edellä mainittujen palvelujen kehittämisen taloudellisia vaikutuksia vastaanottopalvelujen tai raskaampien korjaavien palvelujen käytön vähentymiseen voidaan arvioida vasta sitten, kun seurantatietoja on käytettävissä pidemmätä aikajaksolta. 

 

Liitetiedostot ja linkit
Soite 2.0 logo

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön