Varsinais-Suomen hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma

Varsinais-Suomen SOTE alue on sekä tietojärjestelmien ja palvelutuottajien hajanaisuuden vuoksi haasteellinen. Oman lisänsä tuo vanheneva väestö ja Covid19 pandemian aiheuttama työntekijöiden määrän väheneminen. On tarpeen kehittää palveluja niin, että samalla kun sujuvoitetaan kansalaisten hoitoketjuja, huolehditaan siitä, että ammattilaisten työkuorma on kohtuullinen, he saavat tehdä osaamistaan vastaavaa työtä ja kokea siinä onnistumisia. Kartoittamalla VS-Sote-palveluiden saatavuus ja sen toimintamallit, sote-ammattilaisten työnjako ja tehtävärakenteet, sekä digipalveluiden kokonaisuus, on mahdollista luoda kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma hyvinvointialueen ja sen tuottamien palvelujen saatavuuden parantamisen tueksi. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Varsinais-Suomen hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma
Lyhyt kuvaus

Varsinais-Suomen SOTE alue on sekä tietojärjestelmien ja palvelutuottajien hajanaisuuden vuoksi haasteellinen. Oman lisänsä tuo vanheneva väestö ja Covid19 pandemian aiheuttama työntekijöiden määrän väheneminen. On tarpeen kehittää palveluja niin, että samalla kun sujuvoitetaan kansalaisten hoitoketjuja, huolehditaan siitä, että ammattilaisten työkuorma on kohtuullinen, he saavat tehdä osaamistaan vastaavaa työtä ja kokea siinä onnistumisia. Kartoittamalla VS-Sote-palveluiden saatavuus ja sen toimintamallit, sote-ammattilaisten työnjako ja tehtävärakenteet, sekä digipalveluiden kokonaisuus, on mahdollista luoda kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma hyvinvointialueen ja sen tuottamien palvelujen saatavuuden parantamisen tueksi. 

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Hankekauden toimenpiteillä tavoitellaan sote-uudistuksen ja Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteiden toteutumista:

  • Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset sote-palvelut hyvinvointialueella asuville,
  • parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta nopeuttamalla hoitoon pääsyä
  • kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja,
  • turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti,
  • vastata Varsinais-Suomen sote-palveluiden haasteisiin ja
  • hillitä kustannusten kasvua kasvattamalla tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta

Yllämainittuja tavoitellaan toimenpiteiden 1-6 kautta:

  • Toimenpide 1 - Sote-palveluiden saatavuuden tilannekartoitus ja kehittämissuunnitelma
  • Toimenpide 2 – Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työnjaon ja tehtävärakenteiden alueellinen kehittäminen
  • Toimenpide 3 – Varsinais-Suomen alueellisen hoidon tarpeen arvioinnin kehittäminen
  • Toimenpide 4 – Etäpalvelutyökalut hoitoon pääsyn tehostamiseksi
  • Toimenpide 5 – Hyvinvoinnin monialainen palvelukonsepti
  • Toimenpide 6.1 – Digitaalisten palveluiden arviointi ja innovaatiosuunnitelma
  • Toimenpide 6.2 – Kehittämistöiden jatkuvuuden turvaaminen

 

Toimiaika

Kokonaisuuden toimiaika on 2022 - 2025, joka jakaantuu osiin RRP/RRF hankkeen mukaisesti seuraavasti:

Vuoden 2022 aikana luodaan tilannekartoitus nykytilasta, ja rakennetaan kehittämissuunnitelma vuosille 2023 - 2025 tavoitteisiin pääsemiseksi. 

Toimijat

Hankkeen toteutukseen osallistuvat kaikki Varsinais-Suomen kunnat tai niiden perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vastaavat kuntayhtymät, Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri, sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Kattavuus maakunnan asukasluvusta on 100%. 

Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Antti Kaituri
Yhteyshenkilön organisaatio
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
antti.kaituri@tyks.fi

Tekijä

Antti Kaituri

Luotu

20.06.2022

Viimeksi muokattu

28.02.2023
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Covid19 pandemia on jättänyt suuren jäljen Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kansalaisten saama palvelu on juuri valmistuneen asiantuntijoiden ja sidosryhmien haastatteluihin perustuvan palvelutarveanalyysin perusteella pandemian aikana merkittävästi heikentynyt. 

Covid19 pandemian vaikutukset kohdistuvat analyysin perusteella Varsinais-Suomessa erityisesti sellaisiin asiakasryhmiin, joiden palveluvajaus oli merkittävä jo ennen pandemian alkua. Tällaisia ryhmiä ovat: 1) lapset ja nuoret, jotka kärsineet yksinäisyydestä, syrjäytyneisyydestä, ahdistus- tai masennusoireista, 2) nuoret, jotka kärsivät päihdeongelmista, 3) lapset ja nuoret, jotka ovat mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaita tai joiden vanhemmat ovat mielenterveys- tai päihdepalveluiden asiakkaita, 4) monioireiset, erityisesti väsymysoireista kärsivät,  joita on paljon myös tunnistamatta ja joiden palveluvajeen pitkittyminen johtaa komplisoitumiseen, kroonistumiseen ja laajamittaisen palvelutarpeen riskiin.

Covid19 pandemia lisäsi huomattavasti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työkuormaa ja ajoi henkilöstön jatkuvan jouston ja kiireen oravanpyörään. Kasvanut kuormitus on johtanut työntekijöiden siirtymiseen muihin tehtäviin, tai kokonaan pois alalta. Samaan aikaan, kun alan pitovoima on heikentynyt, vaatii hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purku lisää tekijöitä. On huolehdittava siitä, että kehittäessämme asiakkaiden palveluketjuja, myös työntekijöidemme jaksamisesta huolehditaan. Työntekijän pitää voida luottaa siihen, että hän tekee osaamistaan vastaavia työtehtäviä, kokee siinä onnistumisia, työkuorma on kohtuullinen ja toimintatavat tukevat kokonaisuutta. Kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta korostuu peruspalvelujen toimivuus. Samalla kun kiinnitetään huomiota hoidon saatavuuteen, tulee kaikessa kehittämisessä huomioida myös hoidon jatkuvuus.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen strategian arvot ovat “Arvostavan yhdenvertaisesti, vastuullisen vaikuttavasti ja ystävällisesti ammattitaidolla”. Hyvinvointialueen visio puolestaan on “Olemme ystävällisin ja vaikuttavin, ammattilaisten arvostama yliopistollinen hyvinvointialue, sekä turvaamme yhdessä kumppaniemme kanssa terveyttä ja hyvinvointia kaikille varsinaissuomalaisille kaksikielisesti.” Arvot ja visio ohjaavat myös tämän hankkeen tavoitteita ja sisältöä.

Päämäärä ja päätavoite

Hankkeen päämäärä on  nostaa työllisyysastetta, nopeuttaa hoitoon pääsyä, purkaa Covid-19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, lisätä uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa ja edistää alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa.

Hankkeen päätavoitteet ovat:

  1. parantaa työelämän ulkopuolella olevien osatyökykyisten henkilöiden työllistymisedellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta mm. kehittämällä sosiaali- ja terveyskeskusten työkyvyn tuen matalan kynnyksen palveluita
  2. parantaa mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden ja mielenterveyskuntoutujien työhön pääsyä, paluuta ja töissä pysymistä
  3. edistää hoitotakuun toteutumista, sekä purkaa piilevää ja tiedossa olevaa hoito-, palvelu- ja  kuntoutusvelkaa kehittämällä palvelujen sisältöä, palveluketjuja ja mm. ottamalla käyttöön tarkoituksenmukaisia digitaalisia välineitä seuraavien asiakasryhmien palveluissa:  a) lapset, nuoret ja perheet, joilla on tunnistettuja tai tunnistamattomia mielenterveys- tai päihdeongelmia tai ovat korkeassa riskissä sairastua niihin, b) monioireiset, erityisesti väsymysoireista kärsivät, c) julkisen sektorin perustason palveluista riippuvaiset potilaat ja asiakkaat , erityisesti ne, jotka tarvitsevat paljon palveluja tai joilla palvelutarve on pysyvä tai pitkäaikainen
  4. vapauttaa hoitohenkilökunnan työaikaa kehittämällä tukipalvelujen ja SOTE-ammattilaisten välistä työnjakoa
  5. ottaa käyttöön alueellisia, skaalautuvia ja kustannusvaikuttavia, digitaalisia palveluita vahvistaa kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa kehittämällä omaa tietotuotantoa ja ottamalla käyttöön kansallisesti valittuja tietosisältöjä
  6. edistää vaikuttavuusperusteista ohjausta yhdessä kansallisen tason toimijoiden kanssa

Varsinais-Suomen hankkeen eri toimenpiteillä tavoitellaan hoitoon pääsyä seitsemässä päivässä 66 prosentissa kiireettömistä käynneistä (kvartaali 2 / 2024 mennessä) ja hoitoon pääsyä seitsemässä päivässä 80 prosentissa kiireettömistä käynneistä (kvartaali 4 / 2025 mennessä). Tavoitteet on kuvattu yksityiskohtaisemmin kunkin työpaketin yhteydessä erikseen. Työpaketit sisältyvät kahteen pilariin 3 ja 4.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Koko kokonaisuus jakaantuu kahteen pilariin 3 ja 4. Pilarissa 3 on kaksi työpakettia ja pilarissa 4 19 työpakettia.  Työpakettien tuotokset jakaantuvat seuraavasti:

Pilari 3 Työpaketti 1 Työkykyohjelman laajennus:

- Työelämän ulkopuolella olevien osatyökykyisten aseman parantaminen

- Sosiaali- ja terveyskeskusten työkyvyn tuen matalan kynnyksen palveluiden rakentaminen

- Laatuperusteisen tuetun työllistymisen työhönvalmennus

- Sote-asiantuntijoiden osaamisen vahvistaminen tunnistamaan työkyvyn tuen tarpeet

- Työttömien terveystarkastusten ja ryhmäninterventioiden kehittäminen

Tuotoksena syntyy toimintasuunnitelman ensimmäiset versiot ensimmäisen kvartaalin aikana 2023. Yhdessä sovittu toimintamalli työllisyyden ekosysteemillä on käytössä vuoden 2024 loppuun mennessä. Laatuperusteisen työhönvalmennuksen toimintamalli on käytössä 2024 loppuun mennessä. Lisäksi 20 sote-ammattilaista on saanut työkyvyn tuki-koulutuksen ja 10 työkykykoordinaattori- ja 2 henkilöä työkykykoordinaattorikouluttajakoulutuksen. Myös Sote-keskusten johdon osaaminen työkyvyn strategisessa johtamisessa kasvaa.

Pilari 3 Työpaketti 2 IPS - Sijoita ja valmenna:

- Osaamisen kehittäminen

- IPS-työhönvalmennuksen mallintaminen ja integrointi VSHVA:n psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen palveluvalikkoon

- Työllistymisen merkitys osana mielenterveyskuntoutusta kasvaa

- Työantajien suhtautuminen mielenterveyskuntoutujiin muuttuu myönteisemmäksi

Tuotos: 

VSHVA:n palveluksessa on koulutettuja IPS-työhönvalmentajia. VSHVA tarjoaa aktiivisesti IPS-työhönvalmennusta mielenterveysasiakkaille. Työhönvalmennuksen kysyntä kasvaa asiakkaiden joukossa ja henkilöstö osaa ohjata asiakkaita valmennuksen piiriin. Asiakkaiden elämänlaatu, taloudellinen tilanne ja osallisuus kasvavat. Mielenterveyskuntoutujien työmarkkinoille pääsy, palaaminen ja siellä pysyyminen lisääntyy.

Pilari 4 Investointi 1 Työpaketti 1 Nuorten psykososiaalisten palvelujen vahvistaminen

Tavoitteet

  • edistää hoitotakuun toteutumista sekä purkaa piilevää ja tiedossa olevaa hoito, palvelu- ja kuntoutusvelkaa nuorilla
  • parantaa hoidon, palvelujen sekä kuntoutuksen saavutettavuutta, saatavuutta ja jatkuvuutta huomioiden asiakasnäkökulman, perheet sekä monitasoisesti mielenterveys-, päihde- ja sosiaalihuollon palvelut, digitaaliset ratkaisut ja digitaalisten palveluiden katveeseen jäävät.

Sisältö

  • Kehitetään yhtenäistä toimintamallia väliinputoajajoukon palvelujen parantamiseksi (ne nuoret, joille opiskeluhuolto ei sovellu, mutta joille erikoissairaanhoidon kriteerit eivät täyty)
  • Käynnistetään työparityö palvelujen ulkopuolella olevien tavoittamiseksi ja palvelujen piiriin saattamiseksi  
  • Osallistutaan aktiivisesti porrastetun psykososiaalisen mallin määrittelyyn

Jalkautetaan matalan kynnyksen psykososiaalisia menetelmiä sekä niihin liittyvien digitaalisten alustojen käyttöä.

Pilari 4 Investointi 1 Työpaketti 2 Lasten psykososiaalisten palvelujen vahvistaminen

Tavoitteet

  • edistää hoitotakuun toteutumista sekä purkaa piilevää ja tiedossa olevaa hoito, palvelu- ja kuntoutusvelkaa lapsilla
  • parantaa hoidon, palvelujen sekä kuntoutuksen saavutettavuutta, saatavuutta ja jatkuvuutta huomioiden asiakasnäkökulman, perheet sekä monitasoisesti mielenterveys-, päihde- ja sosiaalihuollon palvelut, digitaaliset ratkaisut ja digitaalisten palveluiden katveeseen jäävät.

Tuotokset:

Tuotos 1 Perhehoitoon jalkautuva päihdetyön toimintamalli on otettu käyttöön. Toimenpide 1 juurrutetaan osaksi HVA-tasoisia lastensuojelun tukipalveluita.

Tuotos 2 HVA:n lastensuojelulaitoksissa otettu käyttöön mielenterveys- ja päihdetyön toimintamallit.

Tuotos 3 Tunnistaminen ja hoitoonohjaus tehostuvat systemaattisen digituetun psykososiaalisten hoitojen ja tuen tarpeen arviointi- ja hoitoonohjausjärjestelmän kattaessa koko HVA:n. Palvelu- ja hoitoketjut virtaviivaistuvat. Yhteistyö lisääntyy.

Tuotos 4 Saavutettavien digitaalisten mielenterveyspalveluiden valikoima kasvaa ja monipuolistuu.

Tuotos 5 Oikea-aikaisten psykososiaalisten menetelmien saatavuus kasvaa, kun porrastetun hoitomallin yhteydessä määritetyt eri hoitomuotojen lisäkoulutustarpeet on toteutettu laajalla koulutusohjelmalla, kansallisen koulutusjärjestelmän ja YTA-tasoisen menetelmäohjauksen tuella.

Tuotos 6 Länsi-Suomen yhteistyöalueelle on muodostettu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen koordinoima osaamiskeskus, joka osallistuu kansalliseen yhteiskehittämiseen.

Pilari 4 Investointi 1 Työpaketti 3 Työ- ja toimintakykypolin pilotointi

Tavoitteet

  • Toiminnallisia häiriöitä, väsymysoireita ja long covidia sairastavien potilaiden oikea-aikainen tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelut oikeassa paikassa kustannusvaikuttavasti.
  • Potilaiden toimintakyvyn (sis. opiskelu- ja työkyvyn) vahvistaminen ja elämänlaadun parantaminen.
  • Tukea työkykyä ja työllistyvyyden kasvua henkilölle, joilla on todettu tai piilevä työkykyyn liittyvä erityisen monitahoinen tai vaativa tuen tarve ja joiden tuen tarpeeseen ei kyetä vastaamaan perustason palveluilla.
  • Työkyvyn tuen toimijoiden ja palvelujen koordinointi ja kehittäminen koko hyvinvointialueella sekä perustason työkykypalvelujen konsultointi vaativimmissa asiakastapauksissa.
  • Osaamisen lisääminen toiminnallisista häiriöistä, väsymysoireista ja long covidista sekä työkyvyn tuen palvelukokonaisuudesta sote-ammattilaisille.

Tuotokset:

  • Varsinais-Suomen HVA:lle on luotu osaksi yliopistollista sote-keskusta työ- ja toimintakykypoli, joka toimii alueen erityisosaamistiiminä toiminnallisista häiriöistä, väsymysoireista ja long covidista kärsivien potilaiden sekä työkyvyn tukea tarvitsevien asiakkaiden hoidossa.
  • Toiminnallisia häiriöitä, väsymysoireita ja long covidia sairastavat potilaat sekä työkykyasiakkaat saavat tarvitsemansa tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelut nykyistä oikea-aikaisemmin ja kustannusvaikuttavasti.
  • Työ- ja toimintakykypolin erityisosaamistiimin ja muiden sote-toimijoiden tehtävät asiakkaiden ja potilaiden hoitoketjussa on kuvattu selvästi ja ne tukevat toisiaan.
  • On luotu struktuuri ko. asiakokonaisuuden koulutuksille ja ne, kuten myös koko työ- ja toimintakykypolin toiminta jatkuvat hankeajan jälkeen osana HVA:n perustoimintaa.

Pilari 4 Investointi 1 Työpaketti 4 Varsinais-Suomen Tulevaisuuden sote-keskuskonseptin jalkautus ja juurrutus

Tavoitteet:

  • Hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden parantaminen ja varmistaminen huomioiden monitasoisesti myös mielenterveys-, päihde- ja sosiaalihuollon palvelut, digitaaliset ratkaisut sekä digitaalisten palveluiden katveeseen jäävät.

Sisältö:

  • Varsinais-Suomen tulevaisuuden sote-keskuskonseptin jalkautus ja juurrutus
  • THL:n läpimurtotyöskentely toimintamallien kehittämisosaamisen lisäämiseksi

Pilari 4 Investointi 1 Työpaketti 5 Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työnjaon ja tehtävärakenteiden alueellinen kehittäminen

Tavoitteet:

- Hyvinvointialueen tukipalvelut ovat laadukkaasti järjestetty ja ne lisäävät vaikuttavuutta vapauttaen hoitohenkilökunnan työaikaa heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- tai potilasryhmien hoito-, kuntoutus-, tai palveluvelan purkuun ja palvelujen piiriin pääsyn parantamiseksi. 

- Hoitohenkilökunnan kokemus tukipalveluista on erinomainen ja luottamus sujuvaan yhteystyöhön on vahva

Tuotokset:

Selkeästi kuvatut ja toimivat aluepalvelut, jotka lisäävät sotepalveluiden vaikuttavuutta. Tukipalveluhenkilöstön toimenkuvat ovat laadukkaat, yhdenmukaiset ja selkeät. Uusien tukipalveluammattilaisten perehdytys on laadukkaasti vakioitua. Yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa on hienosäädetty mahdollisimman sujuvaksi ja toimivaksi.

Pilari 4 Investointi 1 Työpaketti 6 Erikseen määriteltyjen digitaalisten toimintamallien käyttöönotto ja jalkauttaminen

- Oma-olopalvelun käyttöönottojen laajentaminen ja kehitystyö

- Sähköisen perhekeskuksen pilotointi ja käyttöönotto

- Itse- ja omahoitoa tukevien digitaalisten toimintamallien ja palvelupolkujen käyttöönoton laajentaminen perustasolle

Joiden tuotokset ovat:

- Alueellisesti yhtenäiset perustason palveluketjut terveyden- ja sosiaalihuollon sekä suun th:n sisällöille

- Ennaltaehkäisevät ja ennakoivat palvelusisällöt tuotannon käytössä, huomioiden vertaistukipalvelut

- Kansallisesti kehitetty digitaalinen palvelualusta on asukkaiden saatavilla hva-tasoisesti (huomioiden alueellinen palvelumuotoiltu palveluohjaus ja tarjolla olevat vertaitukipalvelut

- Itse- ja omahoito palvelupolkujen ja toimintamallien tuotantokäyttö perustasolla

Pilari 4 investointi 2 Työpaketti 1 & 2 Monialaisen Hyte-palvelukonseptin kuvaus ja käyttöönotto, sekä Alueellisen toimintamallin luominen asiakasohjaukseen

Tavoitteet:

- Tuotetaan aluehankkeiden, THL:n ja muiden kansallisten toimijoiden yhteistyönä monialaisen palvelukonseptin kuvaus.  Palvelukonsepti vie painopisteen korjaavista palveluista kohti ennaltaehkäiseviä palveluita.

- Hyvinvointia ja terveyttä tukevien monialaisten palvelujen löydettävyys ja saavutettavuus paranevat.

- Asiakkaat löytävät hyte-palvelut helposti, ja ammattilaiset pystyvät hyödyntämään palvelutarjotinta asiakasohjauksessa.

- Alueellisen palvelutarjottimen tavoitteena kokonaisuus, joka ohjaa asiakasta tai palveluohjauksesta vastaavaa oikean palvelutiedon äärelle kotikunnan, iän, terveydellisen, sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen ja toimintakyvyn mukaan.

- Ammattilaiset pystyvät ja osaavat ohjata asiakkaita niin omahoidollisten kuin järjestettyjen palveluiden pariin. Kuntien vastuulle kuuluvan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä kolmannen sektorin toiminnan hyödyntäminen osana sote-asiakkuutta.

Tuotokset:

- Monialainen HYTE-palvelukonsepti. Alueellinen digitaalinen palvelutarjotin

- Erilaiset hyvinvointilähetteet (lähetekäytännöistä sopiminen osana asiakasohjauksen pilottia & investointi 4).

- koulutus- ja implementointisuunnitelma organisaation eri tasoille käyttöönoton tueksi, viestintämateriaali (linkittyy myös työpaketti 4).

Pilari 4 Investointi 2 Työpaketti 3 Alueellisten Hyte-palvelujen kehittäminen

Vahvistetaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja, ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista:

-vahvistetaan unettomuuden kustannustehokas hoitoa ja otetaan käyttöön lääkkeettömän hoidon hoitosuosituksen mukainen hoitomalli,

-interventio liikunnan ja terveiden elintapojen edistämiseksi osaksi hankkeen kohderyhmien hoito/-palveluprosesseja (esim. tuotetaan interventio työttömien terveystarkastukseen)

-Haavoittuvien asiakasryhmien hoidon ja kivijalkapalveluiden kapasiteetin lisäämiseksi etsitään mahdollisimman vaikuttava digi-interventio alueen lisääntyneeseen ylipaino-/lihavuushaasteeseen.

- Hyödynnetään aiemmin TULSOTE-hankkeessa tehdyt investoinnit ja luodaan jatkumo TULSOTE:ssa kehitetyille toimintamalleille (ei päällekkäisyyttä): unihoitajille luodaan mahdollisuus koulutuksensa mukaiseen unettomuuden hoitoon.

- Vahvistetaan hv-alueen liikkumisen puheeksi ottoa osana koko elintapaneuvonnan kehittämistä.

-Toteutetaan VS sote-uudistuksen hyte-työryhmän liikunnan alatyöryhmän esitystä kunnissa ja hyvinvointialueella tarjottavista ns. minipalveluista sekä liikunnan palveluketjusta hyvinvointialueen ja kunnan yhdyspinnalla.

-hyödynnetään palveluketjussa itsehoitotaitoja vahvistavaa ja hyvinvointia lisäävää Arkeen Voimaa – toimintamallia,

-Linkitetään palvelut -terapianavigaattori/interventionavigaattori (Investointi 1 v. 2024 ->)

Jonka tuotokset ovat:

Lääkkeettömän unettomuuden hoidon malli toteutuu Käypä hoitosuositusten mukaisesti ja palvelua on tarjolla tasavertaisesti alueen kattavasti.

Hoito- ja palveluprosesseissa on käytettävissä terveellisten elintapojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi liikuntaneuvonnan palveluketju, jota toteutetaan yhteistyössä HVA, kunnat ja järjestöt.

HVA:lle  on löydetty käyttöönotettavaksi vaikuttava digi-interventio soveltuvalle kohderyhmälle ja vapautettu ammattilaisten resurssia tältä osin.

Pilari 4 Investointi 2 Työpaketti 4 Kansallisesti toteutettujen digitaalisten hyte-palveluiden ja itsehoitovälineiden käyttöönotto Varsinais-Suomessa

Tavoite:

Otetaan käyttöön kansallisesti toteutettuja hyvinvointia ja terveyttä edistäviä digitaalisia palveluita kuten hyvinvointitarkastuksia tai itsehoidon välineitä (ml. mielenterveyden edistäminen investoinnin 4 tuella).  sis. Investointi 1 toimenpide 6, mielenterveystalo 3.0.

Tuotokset:

- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisen palvelukonseptin digitaaliset ratkaisut ovat käytössä hyvinvointialuetasoisesti, huomioiden vertaistukipalveluihin ohjaaminen.

- Monialaisten integroitujen palveluiden digitaaliset ratkaisut ovat osa alueellista sähköistä kokonaisasioinnin ja omahoidon etäpalvelukokonaisuutta.

Pilari 4 Investointi 3 Työpaketti 1 Sosiaalihuollon kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen

Tavoitteet:

  • Hyvinvointialueella on otettu käyttöön sosiaalihuollon kansallisia kirjaamisen käytäntöjä ja ohjeita
  • Hyvinvointialueelle on määritelty sosiaalihuollon kirjaamisen kehittämisen ja koulutuksen malli

Tuotokset:

- Hyvinvointialueen sosiaalihuollon kirjaamiskoordinaattorin tehtävänkuvaus

- Hyvinvointialueen sosiaalihuollon kirjaamisen kehittämisen ja koulutuksen strategia ja toimintamalli

- Hyvinvointialueen sosiaalihuollon henkilöstön kirjaamisosaamisen tavoitetila

- Hyvinvointialueen ajantasainen rekisteri sosiaalihuollon kirjaamisasiantuntijoista

- Hyvinvointialueen sosiaalihuollon kirjaamisasiantuntijoiden tavoitetila ja tehtävänkuvaus

Pilari 4 Investointi 3 Työpaketti 2 Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen

Tavoitteet:

Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin malli on koekäytetty Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ja sen pohjalta vakiinnutettu osaksi kansallista ja alueellista tietotuotantoa.

Tuotokset:

Varsinais-Suomessa laaditaan alueen oma toteuttamissuunnitelma, joka sisältää kansallisen rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin mallin toimeenpanon alueella.

Pilari 4 Investointi 3 Työpaketti 3 Vaikuttavuusperusteisuuden ja tiedolla johtamisen kehittäminen. Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittämistä tukevat pilotit

Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittämistä tukevat pilotit. Valittu kaksi suurta palvelukokonaisuutta, joita pilotoidaan vaikuttavuusperusteisuuden kautta. 

Pilotti 1 Aikuissosiaalityö. Kohderyhmänä sijoitettujen lasten vanhemmat. 

Tavoitteet:

- Pilottipopulaation palveluja on seurattu valituilla mittareilla ja saatu näkyväksi nykytila ja mm. soveltuvin osin palvelun vaihtelu alueen sisällä. 

- Kohderyhmän aikuissosiaalityötä tekevät yksiköt, niiden johto ja järjestäjä ovat sopineet ensimmäisistä tulostavoitteista vaikuttavuuden lisäämiseksi.  

- Tehdään kansallista yhteistyötä ja huomioidaan mahdolliset kansalliset linjaukset, mittarit ja tavoitteet.  

Tuotokset:

- AVAIN-mittari on otettu käyttöön prosessin avainkohdissa ja siitä on saatu käyttökokemusta

- On tunnistettu, onko olemassa sellaisia realistisia mittareita, jotka soveltuvat niihin avainkohtiin, joihin AVAIN-mittari ei sovellu. Jos tällaisia on, niiden tietopoimintaa on pilotoitu. 

- Tiedolla johtamisen ratkaisut tukevat määriteltyjen mittareiden avulla tehtävää vaikuttavuuden seurantaa

- Käytössä on visualisaatio, jolla kaikkien avainkohtien mittaritulokset, niiden kehitys ja vaihtelu on helposti nähtävillä.

- Vertaiskehittäminen verkostoissa on käynnistynyt. 

Pilotti 2 Sepelvaltimopotilaat. Kohderyhmänä sepelvaltimotautiin sairastuneet ja primääriprevention osalta koko aikuisväestö.

Tavoitteet:

- Järjestäjän ja käytännön työtä tekevien yksiköiden käytössä olisi koko sepelvaltimotaudin hoitoketjua tarkasteleva vaikuttavuuden seuranta

- Järjestäjän ohjauskäytännettä on mallinnettu ja kokeiltu osana vuosikelloa.

Tuotokset:

- Perusterveyden vaikuttavuustiedon poiminnan ja seurannan ensimmäiset käytänteet ja kokemukset

- Hajallaan oleva mittaritieto on koottu yhteen, viety tietojohtamisen ratkaisuihin ja visualisoitu palvelukokonaisuuden mukaisesti.

- Järjestäjä, sote-keskukset ja erikoissairaanhoito ovat sopineet tulostavoitteista vaikuttavuuden lisäämiseksi.  

- Tulostavoitteiden toteutumisen seurantakäytänteistä on sovittu ja seuranta on käynnistynyt. 

- Vertaiskehittäminen verkostoissa on vakiintunutta. 

Pilari 4 Investointi 3 Työpaketti 4 PROMIS - Lasten ja nuorten toimintakyvyn ja elämänlaadun mittaaminen sote-palvelujärjestelmässä

Tavoitteena on yliopistosairaaloiden (TYKS, HUS, KYS) yhteistyönä luoda kansallinen systematiikka ja hankkia tietotekniset ratkaisut lasten ja nuorten elämänlaadun ja toimintakyvyn mittaamiseen sekä hoitojen vaikuttavuustiedon raportointiin PROMIS-mittaristolla. Kokonaisuus suunnitellaan yhdessä THL:n PROMIS-keskuksen kanssa.

Tuotokset:

Tuotos 1: Suunnitelma pilottien toteutuksesta ja arvioinnista 

Tuotos 2-5: Potilasryhmäkohtaiset raportit piloteista 

Tuotos 6: Arviointiraportti pilottien toteutuksesta 

Pilari 4 Investointi 3 Työpaketti 5 Kansallisen vaikuttavuuskeskuksen pilotointi

Varsinais-Suomen hyvinvointialue on valmistellut kansallisen vaikuttavuuskeskuksen pilotointia yhdessä muiden yliopistosairaala-hyvinvointialueiden kanssa. Yhdessä valmisteltu hakemus toimitetaan Pirkanmaan toimesta Sosiaali- ja terveysministeriöön.

Pilari 4 Investointi 4 Työpaketti 1 Kansalaisten digitaaliset palvelut

Tavoitteet:

- Etähoidon mahdollistuminen digitaalisilla palveluilla ja fyysisten käyntien korvaaminen videovastaanotolla sekä ammattilaisen ja asiakkaan välinen etäkommunikaatio.

- Omahoidon edistäminen hyödyntäen etämittalaitteita

- Tukea hyvinvointialueen alueellisen etäkonsultaation tarpeiden toteutumista ammattilaisille suunnatulla alueellisella ratkaisulla.

- Sitouttaa asukkaat oman hyvinvoinnin edistämiseen ja terveydentilan hoitamiseen sähköisten ajanvarauspalveluiden ja henkilökohtaisesti osoitettujen seurantatoimenpiteiden avulla.

- Tunnistetaan Hva:n tarpeisiin vastaavien lisäpalveluiden ja integraatioiden laajentaminen kansalaisen sähköisen kokonaisasioinnin ja omahoidon etäpalvelukokonaisuuden valmisratkaisuun, joka otetaan käyttöön hyvinvointialueella.

Tuotokset:

Hyvinvointialueella on käytössä sähköisen kokonaisasioinnin ja omahoidon etäpalvelukokonaisuus, joka kattaa:

- asiointipalvelut kokoavan, mobiilikäyttöä tukevan asiointikanavan, sisältäen mm. hallinnoitavat ajanvaraukset ja käynnit, tarjoaa oikea-aikaisesti kyselyiden ja lomakkeiden täyttämisen sekä sisältää integraatiot muihin Hva:n ja kansallisiin sähköisiin palveluihin.

- omahoidon etäseurantatietojen saattaminen ammattilaisten käyttöön.

- sote-ammattilaisten ja asukkaan välisen etäkommunikaation videovastaanottopalvelun avulla

- palvelukohtaisesti kohdennettavan palautteen antamisen toiminnot

- alueellisen etäkonsultaation mahdollistavan ammattilaisten välisen etäkommunikaation ratkaisun

Tavoitteet

- Monialaisten palveluiden integroitujen toimintamallien digitaalisten palveluiden käyttöönotto pohjautuen investointi 4:n ratkaisuihin.

- Kansallisen palvelukonseptin digitaalisten ratkaisujen integrointi osaksi alueellista kansalaisen sähköisen kokonaisasioinnin ja etäpalvelujen kokonaisuutta.

Tuotokset:

- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisen palvelukonseptin digitaaliset ratkaisut ovat käytössä hyvinvointialuetasoisesti, huomioiden vertaistukipalveluihin ohjaaminen.

- Monialaisten integroitujen palveluiden digitaaliset ratkaisut ovat osa alueellista sähköistä kokonaisasioinnin ja omahoidon etäpalvelukokonaisuutta.

Tavoitteet:

- Priorisoitujen itse- ja omahoitopolkujen palvelusisältöjen sekä teknisten ratkaisujen käyttöönotto hyvinvointialuetasoisesti.

- Priorisointisuunnitelman mukainen palveluiden sisältöjen yhtenäistäminen sekä rakenteistaminen

- Keskeisten itse- ja omahoitopolkujen kytkeminen osaksi hyvinvointialueen palveluohjausta ja sähköistä kokonaisasiointiratkaisua huomioiden THL:n koordinoimien nykytilan kuvaus- ja kypsyystason arviointi –toimenpiteet sekä hyvinvointialueen strategiset painopistealueet.

Tuotokset:

- Priorisoitujen itse- ja omahoitoa tukevien palvelupolkujen ja sisältöjen Hva-tasoisesti.

- Itse- ja omahoitoa tukevat digitaaliset palvelusisällöt ja –polut integroituina osaksi alueellista sähköistä kokonaisasioinnin ja omahoidon etäpalvelukokonaisuutta.

Pilari 4 Investointi 4 Työpaketti 2 Ammattilaisten digitaaliset järjestelmät

Tavoitteet:

- Virtuaalisessa sote-keskuksessa ja keskitetyssä etäpalvelutuotanto-yksikössä käyttöön otettavat digitaaliset palvelusisällöt ja tekniset ratkaisut ovat kansallisen tai alueellisen määrittelyn mukaisia, (huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin ja tiedonhallinnan linjaukset).

- Käytössä tietojärjestelmäratkaisu, jolla kansalaisten palvelutarpeet ohjataan eheästi palveluketjuihin ja jatkoreititetään eri ammattilaisten ja palvelutuotantoyksiköiden välillä.

- Optimoidaan ammattilaisten ajankäyttöä sekä tehostetaan palveluihin ohjausta ja pääsyä

- Mobiilikirjaamisen sekä etäseurantasovellusten toiminnallisten ja teknisten ratkaisujen yhtenäistäminen sairaala- ja kotiin vietävien palveluiden osalta.

- Määrittää mobiilikirjaus- ja etäseurantasovellusten tuottamien tietosisältöjen tietojärjestelmätoimittaja-riippumaton integraatiomalli muihin alueen tietojärjestelmiin.

- Tehostaa ammattilaisten ajankäyttöä vähentämällä monen kertaista kirjaamista ja varmentaa kirjattavien tietojen eheyttä.

Tuotokset:

- Hva-tasoinen ammattilaisten ja palveluyksiköiden toiminnallinen sekä priorisoitu palvelu- ja palvelualuekohtainen käyttöönottojen ja käytöntuki.

- Digitaalisten etäpalveluiden kehittämisen alueellinen koordinointi

- VSK:n palvelusisällöt ja tekniset ratkaisut toteutettu ja yhtenäistetty osaksi alueellista sähköistä kokonaisasioinnin ja omahoidon etäpalvelukokonaisuutta.

- Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallien yhtenäistäminen

-Hyvinvointialuetasoisen palveluihin ohjaamisen järjestelmä.

- Yhtenäisen tietojärjestelmäriippumattoman mobiilikirjaamis- ja etäseurantaratkaisujen määritykset

- Yleiskäyttöisen etäseurantaratkaisun integraatiomallin toteutus ja pilotoinnit valittujen tietojärjestelmien välillä.

Pilari 4 Investointi 4 Työpaketti 3 Johtamisen ratkaisut

Tavoitteet:

Yhtenäiset palveluohjauksen prosessiautomaatiojärjestelmät

- Palveluketjujen ja -kokonaisuuksien hallinnointi yhtenäisten palveluohjauksen prosessiautomaatiojärjestelmän pohjalta.

- Keskeisten hoito- ja palvelupolkujen orkestrointi toteutettuna ratkaisun pohjalta.

- Prosessiautomaatioon perustuva kansalaisten palveluketjujen toteutumisen mittarointi ja seuranta mahdollistaen potilas-ja yksikkökohtaisen tiedolla johtamisen analytiikan.

- APT-järjestelmien välisen yhteistoimivuuden orkestrointi.

- Prosessiautomaatio-pohjaisen toiminnan ja tietojärjestelmien yhteiskehittämis-toimintamallin jalkautus HVA:lle.

Tuotokset:

- Alueellisten palvelukokonaisuuksien keskitetty hallintaratkaisu

- Prosessiautomaatio-ratkaisu, jolla orkestroidaan APT-järjestelmien yhteentoimivuutta.

- Keskeisten alueellisten palvelupolkujen toteutus ja muodostuvien tietojen integrointi Hva-tasoiseen tiedolla johtamisen analytiikkaan.

- Toimintamalli palveluohjauksen jatkokehittämiseen ja sote-ammattilaisten osallistamiseen.

Pilari 4 Investointi 4 Työpaketti 4 Uudet digitaaliset innovaatiot

Tavoitteet:

Digitaalisten mielenterveyspalveluiden jatkokehittäminen

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden toiminnallisia muutoksia toteutetaan ja edistetään investointi 1 tuella ja toimenpiteissä. Teknisten ratkaisujen kehittämistä edistetään mielenterveyspalveluiden osalta tällä toimenpiteellä ja kansallisen yhteiskehittämisen osalta.

Helsingin kaupunki koordinoi rahoitushakemuksen ja HUS toimii kansallisena osatoteuttajana. V-S hyvinvointialue osallistuu yhteiskehittämiseen kansallisesti yhtenäisten digitaalisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden aikaansaamiseksi.

Kansalaisen sähköisen kokonaisasioinnin ja omahoidon etäpalvelukokonaisuuden yhteiskehittäminen hyvinvointialueiden kesken

Sähköisen kokonaisasioinnin ja omahoidon etäpalvelukokonaisuuden yhteiskehittämisen malli.

Yhteiskehittää sähköistä kokonaisasiointia ja omahoidon etäpalvelukokonaisuutta.

Mahdollistaa hyvinvointialueiden asukkaille tasavertaisten palveluiden saatavuus keskitetyllä etäpalvelukokonaisuudella kattaen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon asiakkuudet.

Tuotokset:

- Kansallisessa yhteistyössä Terapiat etulinjaan – toimintamallin digipalveluiden sisällöt ja tekniset toteutukset. - Kehitetyt ratkaisut integroituna osaksi alueen palveluketjujen toteutusta.

- Kehitetyt ratkaisut integroituna sähköiseen kokonaisasioinnin ja omahoidon etäpalveluratkaisuun.

- Toiminta- ja käyttöönottomallit sähköisen kokonaisasioinnin ja omahoidon etäpalvelukokonaisuuden hyödyntämiseen.

- sähköisen kokonaisasioinnin ja omahoidon etäpalvelukokonaisuuden ratkaisu.

 

Hankkeen vaikutukset ja vaikuttavuus

Hankkeen päätavoitteet ja niiden vaikutus, sekä vaikuttavuus ovat:

Nostaa työllisyysastetta, jonka vaikutus yksilötasolla on yksilön hyvinvoinnin ja integroitumisen paraneminen yhteiskuntaan. Vaikuttavuus yhteiskunnan tasolla näyttäytyy siten, että elinvoima lisääntyy ja kustannukset ovat vähäisempiä.

Nopeuttaa hoitoon pääsyä, jolloin asiakastyytyväisyys lisääntyy. Vaikuttavuus näyttäytyy häiriökysynnän vähentymisenä, sekä ongelmien kroonistumisen riskin vähenemisenä.

Purkaa Covid19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Jonot palveluihin lyhenevät ja piilevä kysyntä katetaan paremmin. Ennuste- ja kustannusvaikuttavuus ovat parempia, kun päästään puuttumaan ongelmiin oikea-aikaisesti.

Uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönottojen lisääminen. Palvelu- ja hoitokäytenteet modernisoituvat. Asiakkaat saavat palveluja joustavammin. Vaikuttavuus näyttäytyy kustannuksien pienenmisenä.

Edistä alueellista, sosiaalista ja sukupuolen tasa-arvoa, mikä vähentää eriarvoisuutta. Yhteiskunnallinen elinvoima lisääntyy ja vakaus paranee.