ADHD-diagnostiikan kehittäminen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella: Kohderyhmä alle 18-vuotiaat peruskoulun aloittaneet
Peruskoulun aloittaneiden alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten ADHD-diagnostiikan rakenne, jota on mahdollisuus hyödyntää koko hyvinvointialueella paikalliset erityispiirteet huomioiden.
Toimintamallin nimi
Peruskoulun aloittaneiden alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten ADHD-diagnostiikan rakenne, jota on mahdollisuus hyödyntää koko hyvinvointialueella paikalliset erityispiirteet huomioiden.
Toimintamalli käsittää peruskoulun aloittaneiden alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten ADHD-diagnostiikkaan liittyvän alkukartoituksen sekä diagnostiikan. Kehitettyä toimintamallia on mahdollista hyödyntää koko hyvinvointialueella paikalliset erityispiirteet huomioiden. Vuoden 2023 aikana tehdyssä pilotissa alkukartoitus tehtiin moniammatillisesti omassa oppilaitoksessa ja diagnostiikkaa tehtiin Neppitiimissä, keskitetyssä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä.
Alkukartoituksessa ei lähdetä vahvistamaan ADHD-ajatusta, vaan selvitellään laajasti oireiden syitä ja tuen tarpeita sekä jo käytössä olevia tukitoimia. Moniammatillisessa yhteistyössä opiskeluhuollon ja opetuksen järjestäjän kanssa varmistetaan, että tarvittavat tukitoimet ovat käytössä ja tukevat lapsen tai nuoren ajankohtaista toimintakykyä. Lisäksi alkuarvion aikana tehdään tarvittavat interventiot muihin mahdollisiin oireita aiheuttaviin/voimistaviin syihin. Keskeistä on myös seurata tehtyjen toimenpiteiden vaste.
Diagnostiseen arvioon perustasolla edetään, mikäli ADHD-oireista on tehdyistä tukitoimista huolimatta merkittävää haittaa toimintakyvylle, merkittävää monihäiriöisyyttä ei ilmene ja ADHD:n diagnostiset kriteerit todennäköisimmin täyttyvät.
Kehittämisen yhteydessä on kartoitettu hyvinvointialueen laajuisesti aiheeseen liittyvät asiantuntijat sekä toistaiseksi käytössä olevat paikalliset prosessit. Kehittämiseen on kuulunut myös virtuaalisen osaamiskeskuksen kehittäminen. Osaamiskeskuksen avulla asiantuntijaresurssi ja osaaminen tullaan jakamaan tehokkaasti ja yhdenmukaisesti koko hyvinvointialueelle.
Toimintamallin pilotointi on tuottanut tietoa prosessin kehittämiseen sekä sen levittämiseen hyvinvointialueen laajuisesti hyödynnettäväksi malliksi. Selvä havainto on, että toiminnan keskittäminen on lisännyt merkittävästi työntekijöiden ADHD-osaamista ja sujuvoittanut toimintaa.
Pilotoinnin myötä on todettu tarve kehittää seurantaprosessia. Lisäksi on todettu tarve kehittää tarjottavan psykoedukaation ja strukturoitujen psykososiaalisten hoitojen osuutta. Seuraavaksi vuonna 2024 käynnistyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen laajuinen ADHD:seen liittyvä psykoedukaation ja psykososiaalisten hoitojen kehittämisprojekti.