ADHD-diagnostiikan kehittäminen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella: Kohderyhmä alle 18-vuotiaat peruskoulun aloittaneet

Peruskoulun aloittaneiden alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten ADHD-diagnostiikan rakenne, jota on mahdollisuus hyödyntää koko hyvinvointialueella paikalliset erityispiirteet huomioiden.

Toimintamallin nimi
ADHD-diagnostiikan kehittäminen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella: Kohderyhmä alle 18-vuotiaat peruskoulun aloittaneet
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Peruskoulun aloittaneiden alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten ADHD-diagnostiikan rakenne, jota on mahdollisuus hyödyntää koko hyvinvointialueella paikalliset erityispiirteet huomioiden.

Toteutuspaikka
Kehitys: lasten, nuorten ja perheiden palvelut, ehkäisevän ja varhaisen tuen palvelulinja. Toimeenpano: koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, yhteistyössä opiskeluhuollon ja opetuksen järjestäjän kanssa
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Niki Hintikka

Luotu

29.01.2024

Viimeksi muokattu

29.01.2024
Ratkaisun perusidea

Toimintamalli käsittää peruskoulun aloittaneiden alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten ADHD-diagnostiikkaan liittyvän alkukartoituksen sekä diagnostiikan. Kehitettyä toimintamallia on mahdollista hyödyntää koko hyvinvointialueella paikalliset erityispiirteet huomioiden. Vuoden 2023 aikana tehdyssä pilotissa alkukartoitus tehtiin moniammatillisesti omassa oppilaitoksessa ja diagnostiikkaa tehtiin Neppitiimissä, keskitetyssä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä. 

Alkukartoituksessa ei lähdetä vahvistamaan ADHD-ajatusta, vaan selvitellään laajasti oireiden syitä ja tuen tarpeita sekä jo käytössä olevia tukitoimia. Moniammatillisessa yhteistyössä opiskeluhuollon ja opetuksen järjestäjän kanssa varmistetaan, että tarvittavat tukitoimet ovat käytössä ja tukevat lapsen tai nuoren ajankohtaista toimintakykyä. Lisäksi alkuarvion aikana tehdään tarvittavat interventiot muihin mahdollisiin oireita aiheuttaviin/voimistaviin syihin. Keskeistä on myös seurata tehtyjen toimenpiteiden vaste.  

Diagnostiseen arvioon perustasolla edetään, mikäli ADHD-oireista on tehdyistä tukitoimista huolimatta merkittävää haittaa toimintakyvylle, merkittävää monihäiriöisyyttä ei ilmene ja ADHD:n diagnostiset kriteerit todennäköisimmin täyttyvät.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kehittämisen yhteydessä on kartoitettu hyvinvointialueen laajuisesti aiheeseen liittyvät asiantuntijat sekä toistaiseksi käytössä olevat paikalliset prosessit. Kehittämiseen on kuulunut myös virtuaalisen osaamiskeskuksen kehittäminen. Osaamiskeskuksen avulla asiantuntijaresurssi ja osaaminen tullaan jakamaan tehokkaasti ja yhdenmukaisesti koko hyvinvointialueelle.  

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin pilotointi on tuottanut tietoa prosessin kehittämiseen sekä sen levittämiseen hyvinvointialueen laajuisesti hyödynnettäväksi malliksi. Selvä havainto on, että toiminnan keskittäminen on lisännyt merkittävästi työntekijöiden ADHD-osaamista ja sujuvoittanut toimintaa. 

Pilotoinnin myötä on todettu tarve kehittää seurantaprosessia. Lisäksi on todettu tarve kehittää tarjottavan psykoedukaation ja strukturoitujen psykososiaalisten hoitojen osuutta. Seuraavaksi vuonna 2024 käynnistyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen laajuinen ADHD:seen liittyvä psykoedukaation ja psykososiaalisten hoitojen kehittämisprojekti.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Alkuarvion toimintamalli edellyttää moniammatillista osaamista ja yhteistyötä opiskeluhuollon ja opetuksen järjestäjän kanssa. Alueellaan alkuarviota tekevien on tärkeää osata tunnistaa moninaiset syyt keskittymisen haasteiden taustalla, tuntea tarjolla olevat työkalut/interventiot ja pedagogiset tukitoimet, joita tarjotaan heti huolen herättyä sekä osata pisteyttää ja tulkita käytettävät lomakkeet. Pilotoinnin myötä keskeiseksi todetaan alkuarvion toteutus oppilaitosympäristössä.

Diagnostiikkaa tekevillä työntekijöillä tulee olla osaamista ADHD-diagnostiikasta sekä hoidosta, mutta myös mahdollisuus olla alkuarviota tekevien konsultoitavissa ja toisaalta diagnostiikkaa tekevillä pitää olla toimivat konsultaatiorakenteet erikoissairaanhoitoon. Diagnostiikkaan osallistuvien koulutustarpeet tulee huomioida.