AIVOKÖÖRI - aivoterveyttä edistävä ryhmä
AIVOKÖÖRI on aivoterveyttä edistävä ryhmä työikäisille muististaan huolestuneille.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
AIVOKÖÖRI on aivoterveyttä edistävä ryhmä työikäisille muististaan huolestuneille.
Toimintamalli lyhyesti
AIVOKÖÖRI on aivoterveyttä edistävä ryhmätoimintamalli työikäisille muististaan huolestuneille. Aivokööri on 14 kerran kokonaisuus, jossa on mukana 6-8 henkilöä. Ryhmä kokoontuu viikoittain 1,5 tuntia kerrallaan. Aivoköörissä on 1-2 ohjaajaa, ryhmän koosta ja taustoista riippuen. Hankkeen kehitystyön tuotos on sähköinen Aivokööripaketti, joka sisältää Aivokööri – ohjaajan oppaan, diat ryhmäkerroille sekä muun ryhmää tukevan aineiston. Työkirjana Aivokööreissä käytetään Kohti parempaa aivoterveyttä -opasta (Muistiliitto ja Kouvolan seudun Muisti ry.). Aivoköörin aihealueet ovat: Aivoterveys, Liikunta, Ravinto, Uni ja lepo, Painonhallinta, Kulttuuri ja taide, Sosiaaliset verkostot, Päihteet, Kipu ja lääkkeet, Aivojen vammat ja häiriöt, Mieliala sekä Muistin toiminta. Ryhmäkokonaisuuteen sisältyy yksi toiminnallinen kerta.
Aivoköörin tavoitteena on parantaa osallistujien elämänlaatua tiedon saannin ja osallistavan toiminnan kautta. Ryhmässä mahdollistuu vertaistuen saaminen ja osallistuminen säännölliseen toimintaan. Aivoköörissä motivoidutaan aivoterveellisiin elintapamuutoksiin rennossa ilmapiirissä. Mallia voi hyödyntää eri kohderyhmien kanssa.
Aivoköörin kohderyhmänä ovat työikäiset 18 – 65 vuotiaat, jotka ovat huolissaan muististaan ja joiden toimintakyky on laskenut työuraa vaarantavalla tavalla. Monet ovat työkyvyttömyyseläkkeellä, pitkäaikaistyöttömiä, osa-aikatyössä, sairauslomalla olevia, kuntoutustuella tai opiskelijoita.
Usein tämän kohderyhmän toimintakyky on heikentynyt sairauden, vamman, osattomuuden, huono-osaisuuden, sosiaalisten ongelmien, vaikeiden elämänkokemusten tai epäterveellisten elämäntapojen vuoksi. Aivoterveyttä heikentävinä tekijöinä ovat usein erilaiset mielenterveysongelmat, päihteet, unihäiriö, krooninen kipu sekä aivovamman tai aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat pulmat. Monet asuvat yksin. Kohderyhmän aivoterveyden edistämisellä ja elintapojen muuttamisella voidaan vahvistaa heidän toimintakykyään, edistää elämänlaatua sekä parantaa kykyä toimia arjessa, työssä ja vapaa-ajalla.
Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elämäntavat. Suomalaisen FINGER -tutkimuksen mukaan muistihäiriöitä voidaan ehkäistä hallitsemalla niiden riskitekijöitä. Tutkimuksen mukaan tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden riski sairastua muisti- ja ajattelutoimintojen heikentymiseen on 31 % pienempi verrattuna kontrolliryhmään. Aivoterveyden edistäminen siis pienentää riskiä sairastua muistisairauteen. Jos pystytään ennaltaehkäisemään sairastuneisuutta, vähennetään samalla ihmisten kokemaa kärsimystä ja tuodaan säästöjä yhteiskunnalle. Tietoisuus aivoterveyden ja muistin muutoksista saa ihmiset hakeutumaan nopeammin tarkempiin tutkimuksiin, jos muistitoiminnoista herää huoli. Näin löydetään mahdolliset etenevät muistisairaudet varhaisessa vaiheessa, jolloin ihminen saa tukea ja tarvittaessa lääkehoitoa oikea-aikaisesti. Kun työikäiset kiinnittävät huomiota aivoterveyteensä ja edistävät sitä, niin se parantaa työkykyä ja työssä jaksamista.
Kts. toimintaympäristön kuvauksesta.
Aivokööri ryhmätoimintamallin aineistoista on koottu sähköinen Aivokööripaketti. Materiaalit ovat kaikkien kiinnostuneiden hyödynnettävissä maksuttomasti. Tiedostoja on paljon, joten pyydettäessä lähetetään linkki, jonka kautta kansion voi tallentaa koneelleen. Tilaa Aivokööripaketti laittamalla viestiä: yhdistys@osmy.fi
Aivokööri – ohjaajan oppaaseen on koottu esimerkit ryhmäkokoontumisista, joten malli on helppo ottaa käyttöön. Sähköisissä kansioissa on myös lisämateriaalia ohjaajan työn tueksi. Mallia on helppo soveltaa kohderyhmä huomioiden. Ohjaajan oppaassa on kirjattu jokaisella ryhmäkerralla tarvittava materiaali ja välineet. Alta voit ladata Aivokööri -ohjaajan oppaan.
Aivokööriä voi ohjata ammattilainen, vertainen tai vapaaehtoinen ohjaaja. Eduksi on, jos ohjaajalla on aiempaa ryhmänohjauskokemusta sekä kokemusta elintapaohjauksesta tai kuntoutustyöstä. Oman kohderyhmän tuntemuksesta on tietenkin hyötyä, jotta aineistoa voi joustavasti soveltaa.
Aivoköörin tulosten mukaan jo reilu kolmen kuukauden ryhmämuotoisella elintapaohjauksella saadaan elämänlaatua kohentavia muutoksia. Kohderyhmän ollessa vaikeasti tavoitettavaa ja usein epävarmoja sitoutumaan on tärkeää, että ryhmäkokonaisuuden kesto ei ole tätä pitempi. 14 kerran kokonaisuuteen jaksettiin sitoutua ja suurimmalla osalla elämässä ei ehtinyt tulla suurempia mullistuksia, joka olisi vaikuttanut osallistumiseen. Kerran viikossa 1,5 tuntia kerrallaan oli sopiva aika. Aineistoa olisi ollut pidempäänkin ryhmätapaamiseen, mutta osallistujat eivät jaksaneet keskittyä tuon pidempää aikaa kerralla.
Suosittelemme ryhmätapaamisiin kahvitarjoilua. Kokeiltaessa mallia, tarjosimme kaikissa ryhmissä aivoterveellisen välipalan, mutta vain osassa ryhmistä lisäksi kahvit. Palautteiden perusteella kahvitarjoilua pidettiin tärkeänä. Ryhmän kokoontumistilan tulee myös olla sopivan rauhallinen ilman läpikulkua, äänimelua sekä mahdollistaa erilaiset ryhmätyöskentelyn muodot. Ryhmän koko on syytä pitää pienehkönä. Kokeilussa ryhmissä oli korkeintaan 8 henkilöä. Näin jokainen osallistuja tulee yksilöllisesti huomioiduksi ja saa puheenvuoron. Sopivan kokoinen ryhmä mahdollistaa vertaisuuden kokemisen.
Aivoköörejä järjestettiin 12 ryhmäkokonaisuutta, joissa tavoitettiin 79 ihmistä. Työikäisten muististaan huolestuneiden koettu elämänlaatu parani. He osallistuivat aivoterveyttä edistävään toimintaan säännöllisesti ja saivat vertaistukea. Toimintamallin avulla vahvistettiin työikäisten aivoterveyttä. Tieto lisääntyi työikäisten aivoterveydestä ja sen merkityksestä muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Toimintamallin vaikutuksesta osallistujat tekivät elintapamuutoksia, hyvinvointi, aktiivisuus ja sosiaalisuus lisääntyivät ja toiminnalla oli syrjäytymistä vähentävää vaikutusta. Aivokööri-toimintamalli osoittautui toimivaksi ja sen tuloksellinen toiminta lisäsi hyvinvointia.
Arvioinnin apuna käytimme kyselyjä, haastatteluja, havainnointia, osallistumislistoja, itsearviointia sekä WHOQOL-BREF Elämänlaatumittaria. Seurantatietoa kerättiin kohderyhmältä, yhteistyökumppaneilta ja työntekijöiltä.
Kansikuva
