Älykäs oirekysely -pilotti Päijät-Sote-sovelluksessa (RRP4, Digitaaliset ratkaisut hoidon jatkuvuusmallin tukena)

Älykäs oirekysely -pilotin tavoitteena on testata, oirekyselymoduulin toimivuutta hoidontarpeen arvioinnin tukena ja arvioida, työkalun hyödyllisyyttä.

Pilotti keskittyy täysi-ikäisiin potilaisiin, jotka asioivat omasta puolestaan.

 

Toimintamallin nimi
Älykäs oirekysely -pilotti Päijät-Sote-sovelluksessa (RRP4, Digitaaliset ratkaisut hoidon jatkuvuusmallin tukena)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Älykäs oirekysely -pilotin tavoitteena on testata, oirekyselymoduulin toimivuutta hoidontarpeen arvioinnin tukena ja arvioida, työkalun hyödyllisyyttä.

Pilotti keskittyy täysi-ikäisiin potilaisiin, jotka asioivat omasta puolestaan.

 

Toteutuspaikka
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit
Kuva
Älykäs oirekyselypilotin aikataulu
Kuvateksti
Kuvassa Älykäs oirekysely -pilotin aikataulu vaiheistuksineen.

Tekijä

Minna Tuuri

Luotu

5.9.2025

Viimeksi muokattu

5.9.2025
Ratkaisun perusidea

Älykäs oirekyselypilotissa testataan älykkään esitietokyselyn toimivuutta potilaiden hoidon tarpeen arvioinnissa ja ohjaamisessa hoitokanavaan. Pilotti toteutetaan SuomiSote-alustan avulla, ja sen tavoitteena on arvioida, kuinka hyvin älykäs esitietokysely sopii Suomen julkisen sektorin toimintaan. Erityisesti pilotissa keskitytään arvioimaan potilaiden ohjautumista, kiireellisyyden arvioinnin oikeellisuutta ja ammattilaisten päätöksenteon tukea.

Toimintaympäristö

THL:n arviointiraportin (syksy 2023) mukaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toiminnan käynnistyessä alueen väestön sairastavuus ja palvelutarve oli keskimääräistä suurempaa.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän talouden muutos- ja tasapainottamisohjelman 2019–2020, Covid-19-pandemian sekä kasvaneiden henkilöstöhaasteiden vaikutuksesta hoito- ja palveluvelka sekä tekninen korjausvelka olivat lisääntyneet hyvinvointi-alueella ja useiden palvelujen saatavuudessa on ollut haasteita.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa kehitettiin perustason sosiaali- ja terveyspalveluja sekä monipalveluasiakkaan palvelupolkua. Hyvinvointialueella tarvitaan digitaalisia ratkaisuja, joilla vähennetään ammattilaisten työkuormaa, ennaltaehkäistään palvelutarpeita ja tuetaan asiakkaiden omahoitoa. Digitaalisten toimintamallien käyttöönottoihin, työprosessien muotoiluun sekä jalkauttamiseen tarvitaan lisää tukea.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pilotin kohderyhmänä ovat Päijät-Hämeen hyvinvointialueella asuvat tai Päijät-Sote-sovellusta käyttävät täysi-ikäiset asukkaat, jotka voivat asioida Digiklinikalla omasta puolestaan. Puolesta asiointi ja alaikäiset on rajattu pilotin ulkopuolelle.

Digiklinikan asiakkaat ohjataan täyttämään Älykäs oirekysely ennen Digiklinikka-asioinnin alkamista. Asioinnin jälkeen pyydetään arvio asteikolla 0-5 asioinnista.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin ja ratkaisun juurruttaminen ja levittäminen osaksi arjen toimintaa sisältää seuraavat tehtävät:

  1. Koulutus ja tiedotus: Järjestetään koulutuksia ja tiedotustilaisuuksia henkilökunnalle, jotta he ymmärtävät älykkään esitietokyselyn käytön ja sen hyödyt.
  2. Käyttöönoton tuki: Tarjotaan tukea ja resursseja käyttöönoton aikana, jotta henkilöstö voi helposti omaksua uuden toimintamallin.
  3. Seuranta ja arviointi: Seurataan ja arvioidaan toimintamallin ja ratkaisun toimivuutta säännöllisesti, jotta voidaan tehdä tarvittavia parannuksia.
  4. Palaute ja kehitys: Kerätään palautetta käyttäjiltä ja kehitetään ratkaisua jatkuvasti palautteen perusteella.
  5. Yhteistyö ja verkostoituminen: Tehdään tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja verkostoidutaan, jotta toimintamalli ja ratkaisu leviävät laajemmin.

Nämä tehtävät auttavat varmistamaan, että älykäs esitietokysely juurtuu osaksi arjen toimintaa ja tuo toivottuja hyötyjä.

Projektiin palkattu kokenut hoidon tarpeen arviota tekevä asiantuntijasairaanhoitaja käsittelemään Älykäs oirekyselyn kautta tulleet yhteydenotot. Pilottiin osallistuvat oirekyselyjä käsittelevät henkilöt koulutetaan tehtäväänsä. Moduuli tuotu osaksi Digiklinikkapalvelua, joka jo entuudestaan käytössä avosairaanhoidossa digitaalisena yhteydenottokanavana. Nyt palveluun lisätty Älykäs oirekysely -moduuli aiemman oirekartoituslomakkeen rinnalle.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Älykkään oirekyselyn käyttöönotto tuo mukanaan merkittäviä muutoksia palveluun. Ensinnäkin, potilaat ohjataan täyttämään älykäs esitietokysely Digiklinikan kautta, mikä mahdollistaa oireiden tarkemman arvioinnin ja potilaiden ohjaamisen oikeaan hoitokanavaan kiireellisyystason perusteella. Tämä tarkoittaa, että potilaat saavat nopeammin ja tarkemmin kohdennettua hoitoa, mikä parantaa hoidon laatua ja tehokkuutta.

Lisäksi älykäs oirekysely vähentää terveydenhuollon ammattilaisten työtaakkaa, sillä se automatisoi osan hoidon tarpeen arvioinnista. Tämä vapauttaa ammattilaisten aikaa keskittyä vaativampiin potilastapauksiin ja parantaa resurssien käyttöä.

Palvelun muutos näkyy myös siinä, että potilaat saavat kyselyn tulokset sekä itselleen että ammattilaiselle Digiklinikkakeskustelussa, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja parantaa potilaan osallistumista omaan hoitoonsa.

Potilaiden tyytyväisyys Älykäs oirearviotyökalun käyttöön on >4/5.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Älykäs oirekysely -moduulin käyttö on laajennettavissa muille hyvinvointialueille hoidon tarpeen arviota tekeville ammattilaisille.

Toimintamallin soveltaminen käytännössä vaatii useita toimenpiteitä ja resursseja. Ensinnäkin, tarvitaan kattavaa koulutusta ja tiedotusta henkilökunnalle, jotta he ymmärtävät älykkään oirekyselyn käytön ja sen hyödyt. Lisäksi käyttöönoton tuki on tärkeää, jotta henkilöstö voi helposti omaksua uuden toimintamallin. Seuranta ja arviointi ovat myös keskeisiä, jotta voidaan tehdä tarvittavia parannuksia ja varmistaa, että toimintamalli toimii odotetusti.

Se voi parantaa hoidon laatua ja tehokkuutta sekä vähentää ammattilaisten työtaakkaa. 

Sudenkuoppia, joita toimintamallin soveltamisessa voi ilmetä, ovat muun muassa henkilöstön vastustus muutoksille, tekniset ongelmat ja resurssien puute. On myös mahdollista, että potilaat eivät koe älykästä esitietokyselyä hyödyllisenä tai että se ei vastaa terveydenhuollon ammattilaisten arviota. Näiden haasteiden voittamiseksi on tärkeää kerätä jatkuvaa palautetta ja kehittää ratkaisua sen perusteella.

Kansikuva
Kädet kannettavan tietokoneen näppäimistöllä.

Kehittämisen vaihe

Valmis