Elämän värit
Pelillisyyttä hyödyntävä Elämän värit -toimintamalli tarjoaa voimavaralähtöisen lähestymistavan maahan muuttaneiden vanhempien tukemiseen, kotoutumiseen ja suomen kielen oppimiseen.
Toimintamallin nimi
Pelillisyyttä hyödyntävä Elämän värit -toimintamalli tarjoaa voimavaralähtöisen lähestymistavan maahan muuttaneiden vanhempien tukemiseen, kotoutumiseen ja suomen kielen oppimiseen.
Yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa kehitetty toimintamalli perustuu tutkittuun tietoon pelillisyydestä, positiivisesta kasvatuksesta ja positiivisesta vanhemmuudesta. Elämän värit on monikulttuurinen toiminnallinen vanhempien keskusteluryhmä, jossa hyödynnetään vertaisuutta ja pelillisyyttä. Tavoitteena tukea vanhemmuutta, kielen kehittymistä ja tulemista osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Työskentelyn aiheina ovat ihmissuhteet ja oma hyvinvointi, lapsen kasvatus ja vanhemmuus sekä pari-suhde ja perhe-elämä.
Voimavara- ja ratkaisukeskeistä toimintamallia voi soveltaa myös yksilötyössä, esimerkiksi kotikäynneillä perheissä. Elämän värit toimintamalli sisältää seuraavat:
- Elämän värit -peli: Lautapeli, jonka kysymysten ja tehtävien aiheena ovat ihmissuhteet ja oma hyvinvointi, lapsen kasvatus ja vanhemmuus sekä parisuhde ja perhe-elämä.
- Elämän värit -ryhmä: 12 kerran toiminnallinen vanhempien ryhmä, jossa pelataan Elämän värit -peliä, keskustellaan ja pidetään tietoiskuja. Ryhmiä kannattaa ohjata kaksi ammattilaisohjaajaa ja vertaisohjaaja. Suositeltava ryhmäkoko on 6–8 vanhempaa. Ryhmän aikana ja sen jälkeen on varmistettava, että perheen tuen tarpeisiin vastataan.
- Elämän värit -ohjaajan opas : Elämän värit -ryhmän ohjaajan ohjeet, teemakertojen sisältö, tukimateriaalit ja teoreettinen taustatieto.
- Elämän värit -tietokortit: Syventävää tutkimusperustaista tietoa positiivisesta kasvatuksesta ja vanhemmuudesta. Avuksi ohjaajille ja voidaan jakaa myös osallistujille.
- Elämän värit -asteikko: Osallistuja voi arvioida ennen ryhmää omaa tilannetta asteikolla 1-10 suhteessa omaan hyvinvointiin, lasten kasvatukseen, parisuhdeasioihin, ihmissuhteisiin sekä elämään ja kansalaisuuteen Suomessa sekä suomen kielen taitoon. Asteikkoon voi kirjata myös omia konkreettisia tavoitteita näihin osa-alueisiin liittyen. Asteikko kannattaa toistaa ryhmän jälkeen.
Lähtökohtana oli tarve kehittää maahan muuttaneiden perheiden ryhmätyöhön toimintamalli, jota voi käyttää sosiaalihuoltolain mukaisessa työssä maahan muuttaneiden perheiden kanssa. Elämän värit -peliä pilotointiin ja tutkittiin äitien ja isien ryhmissä Espoossa. Ryhmät järjestivät Espoon kaupungin aikuissosiaalityö, perheneuvola ja perhesosiaalityö
yhteistyössä Pääkaupunkiseudun (nykyisin Uudenmaan) sosiaalialan osaamiskeskus Soccan kanssa. Molemmissa ryhmissä oli mukana vertaisohjaaja.
Elämän värit -pilottiryhmissä puhuttiin paljon parisuhteen rooleista ja siitä, miten sukupuoliroolit muuttuvat uudessa kotimaassa. Usein lasten ja vanhempien sekä puolisoiden väliset roolit joutuvat suuremman paineen alaisiksi kuin keskivertoperheillä. Elämän värit -pilottiryhmässä erityisesti äidit antoivat kiitosta siitä, että ryhmässä voitiin puhua erilaisista kulttuurisista tavoista kasvattaa lapsia ja elää perhe-elämää. Elämän värit -ryhmä voi toimia paikkana, jossa voidaan pohtia omia toimintamalleja ja omaa suhdetta kulttuurisiin tapoihin.
Sosiaalisten verkostojen hauraus, yksinäisyys sekä mahdollisuudet solmia ystävyyssuhteita uudessa kotimaassa olivat keskeisiä puheenaiheita Elämän värit -pilottiryhmissä. Elämän värit -pilottiryhmissä sekä äidit että isät kertoivat tukiverkostojen puutteesta. Osallistujat toivat myös esille epäluottamusta, joka kohdistui omaan kulttuuriseen yhteisöön. Ei luotettu siihen, että omat asiat eivät leviäisi yhteisön piirissä tai pelättiin tuomitsemista. Monille uuteen maahan muuttaminen tarkoittaa myös monien perhe- ja sukulaissuhteiden katkeamista ja perheenjäsenet voivat olla hajallaan eri maissa ja ikävöidä toisiaan. Osalla on myös paljon huolta kotimaahan jääneiden läheisten hyvinvoinnista. Erityisesti äitien pilottiryhmässä he toivat esiin huolia kotimaihin jääneistä lapsista tai omista vanhemmistaan. Moninaisilla perhesuhteilla on merkitystä vanhemman hyvinvoinnin kannalta ja näin myös ammattilaiset voivat kuulla kokonaisvaltaisesti vanhemman hyvinvointiin ja elämäntilanteeseen vaikuttavista perhe- ja läheissuhteista.
Palvelujen tuntemus ja tieto yhteiskunnasta nostettiin tärkeänä asiana esille sekä äitien että isien Elämän värit -pilottiryhmissä. Monelle on vaikeaa muun muassa seurata suomalaisia uutisia tai ajankohtaiskeskustelua sekä löytää itselleen tai lapsilleen sopivia toimintamahdollisuuksia. Sekä äidit että isät puhuivat pilottiryhmissä myös syrjintäkokemuksista, jotka liittyivät muun muassa yhteiskunnassa koettuihin kielteisiin asenteisiin. Pilottiryhmissä jotkut vanhemmat olivat huolissaan myös lapsiinsa kohdistuneesta kiusaamisesta.
Elämän värit -pilottiryhmissä keskusteluteemoina olivat myös perheiden heikko taloudellinen tilanne ja työttömyys. Erityisesti isät pohtivat paljon vaikeutta saada palkkatyö Suomessa. Heikko taloudellinen tilanne yhdistettiin myös perheen mahdollisuuksiin tukea lapsia harrastuksissa ja vastata nuorten toiveisiin.
Elämän värit -pilottiryhmissä vanhemmat kokivat tarvitsevansa tukea ja keinoja erityisesti nuorten kasvattamiseen. Kouluterveyskyselyssä on tullut esille, että ulkomaista syntyperää olevien nuorten keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat yleisempiä kuin muilla nuorilla. Nuori etsii identiteettiään, ja kahden kulttuurin välissä auktoriteettikonfliktit voivat kasvaa suuremmiksi kuin valtaväestön nuorilla. Elämän värit -pilottiryhmissä keskusteltiin myös vanhempien odotuksista, erilaisista kouluttautumisvaihtoehdoista sekä jaettiin vanhempien kokemuksia lasten koulunkäynnin tukemisesta.
Maahan muuttaneet perheet kohtaavat täysin samanlaisia haasteita kuin kuka tahansa perhe, ja nämä ongelmat eivät ole sidoksissa uuteen kulttuuriin. Elämän värit -pilottiryhmissä vanhemmat kaipasivat tietoa muun muassa lasten kehitysvaiheista tai nuorten pelaamisesta ja sosiaalisen median käytöstä. Usein vanhemmat tarvitsevat yksinkertaista ja konkreettista apua, joissa kulttuurisilla tekijöillä ei ole mitään merkittävää osuutta.
Elämän värit -ryhmä vastaa tarpeeseen kehittää palvelujärjestelmään lähestymistapoja, joissa maahan muuttaneiden vanhempien kohtaamisen lähtökohtana on yksilöllisyys, kuuntelu, dialogisuus ja valtasuhteiden tietoinen purkaminen. Elämän värit -ryhmässä pyritään tietoisesti pelillisyyden ja leikillisyyden keinoin myönteiseen kohtaamiseen, vahvistamaan voimavaroja, purkamaan valtasuhteita ja syventämään keskusteluja. Keskeistä on tutustuminen, luottamuksellisen ilmapiirin luominen sekä myös ammattilaisten osallistuminen ja kokemusten jakaminen. Pelillisyys tukee moniäänistä dialogia ja Elämän värit -pelin kautta nousee puheeksi erilaisia teemoja. Aiemmissa selvityksissä onkin todettu, että toiminallisuuteen perustuvat työmenetelmät tarjoavat monikulttuurisiin kohtaamisiin uudenlaisia vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan areenoita ja auttavat vahvistamaan ja tunnistamaan osallistujien voimavaroja.
Olennaista on vanhempien oman toimijuuden ja pystyvyyden tunteen vahvistaminen sekä osallistava ja voimaannuttava lähestymistapa. On myös tärkeää, että maahan muuttaneiden perheiden kanssa käytettävät vanhemmuuden tuen menetelmät lisäävät luottamusta viranomaisia ja yhteiskunnan tarjoamia palveluita kohtaan. Luottamusta ovat saattaneet nakertaa monet asiat, kuten traumaattiset kokemukset kotimaassa, kielteiset kokemukset syrjinnästä, epäluottamus viranomaisiin tai integroitumisen haasteet.
Elämän värit -ryhmässä tärkeää on yhteinen keskustelu vanhemmille tärkeistä asioista ja vertaistuki. Ryhmät voivat tarjota kohtaamispaikan arjen kokemusten, surujen ja ilojen jakamiseen. Ryhmästä voi parhaimmillaan saada tietoa ja varmuutta oman vanhemmuuden toteuttamiseen. Tavoitteena on tarjota vanhemmille tietoa ja välineitä, jotka ovat sopusoinnussa suomalaisen lainsäädännön kanssa ja toimivat suomalaisessa ympäristössä. Elämän värit -pilottiryhmässä erityisesti äidit kiittivät vertaistuesta, jota he muilta vanhemmilta saivat.
Elämän värit -pelin ideasta konkreettiseksi lautapeliksi
Toimintamalli pohjautuu Pääkaupunkiseudun PRO SOS -osahankkeessa vuosina 2017-2018 kehitettyyn Elämän värit -peliin. Pelin kehitettiin yhdessä 14 eri-ikäisen ja eri kulttuuritaustoista Suomeen muuttaneiden naisten, Espoon aikuissosiaalityön työntekijöiden ja pelillisyyden kokemusasiantuntijan kanssa. Lue lisää pelin kehittämisestä: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/pelin-kehittaminen-toimijuuden-mahdollistajana
Mietimme ja testasimme yhdessä kysymyskorttien sisältöjä, peliryhmän toimivuutta, pelin sääntöjä sekä ulkoasua. Alusta asti oli selvää, että valmis peli tulee maksutta tulostettavaksi tai painotalosta tilattavaksi kenen tahansa käyttöön. Pelin kehittäjät halusivat kehittää työvälineen, joka hyödyttää sosiaalityön asiakkaita ja maahan muuttaneita perheitä. Lähtökohtana oli jään murtaminen ja omasta elämäntilanteesta kertominen luottamuksellisessa ilmapiirissä.
Peli lähti käyttöön muun muassa Espoon sosiaalisen kuntoutuksen tiimiin ja espoolaiseen kirjastoon, jossa peliä pelattiin innolla.
Peli täydentyy Elämän värit -toimintamalliksi
Vuonna 2019 jatkokehitimme Elämän värit -pelistä Elämän värit -toimintamallin. Toimintamalli sisältää tarkan suunnitelman 12 kerran Elämän värit -ryhmälle, tutkimusperustaisia tietokortteja pelin teemojen käsittelyyn sekä ohjeita ryhmien vetämiseen ja ryhmäprosessin arviointiin.
Tutkimustaustana hyödynsimme pelillisyyden, positiivisen kasvatuksen ja vanhemmuuden tutkimusta. Tämä vaiheen teimme osana pääkaupunkiseudun Lapsen paras - yhdessä enemmän (Lape) -hankkeen jatkoa.
Pilotoimme Elämän värit -peliä äitien ja isien ryhmissä Espoossa. Erityisesti naisten ryhmään tavoitettiin asukastaloista palveluiden ulkopuolella olevia kotiäitejä sekä jo palveluissa asioivia tuen tarpeessa olevia äitejä. Mukana oli myös Espoon kaupungin aikuissosiaalityön, perheneuvolan ja perhesosiaalityön ammattilaisia sekä vertaisohjaajia.
Palautteiden perusteella Elämän värit -peli toimi ryhmissä hyvin. Asiakkaat oppivat sen avulla lukemaan ja keskustelemaan suomeksi. Ohjaajat kertoivat, että ryhmässä puhuttiin avoimesti ja keskusteltiin intensiivisesti aroistakin aiheista. Hiljaisempien ja ujompien rohkeus lisääntyi ja kaikki osallistuivat yhteiseen tekemiseen.
Esiin tuli konkreettisia lapsiperheiden asioita ja vertaistuki korostui kokemusten ja arjen vinkkien jakamisessa. Myös tieto Suomesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta lisääntyi. Maahan muuttanut vanhempi voitiin kohdata kunnioittavasti ja tukea voimavaralähtöisesti osallistujien vanhemmuutta.
Asiakkaat osallistuivat ryhmäprosessin arviointiin näyttöön perustuvan prosessimittarin (Group Session Rating Scale, GSRS) avulla. Sen avulla he antoivat joka ryhmäkerran jälkeen palautetta käytetyistä menetelmistä, ryhmän yhteishengestä ja suhteesta työntekijään. Jos tulokset jäivät alle tietyn pistemäärän, ryhmäkerrasta keskusteltiin. Osallistujat saattoivat esimerkiksi toivoa, että haluavat enemmän pelata tai puhua kasvatuskysymyksistä. Palautteet auttoivat meitä kehittämään ryhmää entistä paremmaksi!
Pitkäjänteisen kehittämisen tulokset, konkreettiset ohjeet ja vinkit sekä tutkimus- ja teoriatieto on koottu Elämän värit -ohjaajan oppaaseen. Toimintamalli on yksissä kansissa kenen tahansa hyödynnettäväksi! Ohjaajan opasta ovat myös kommentoineet ja testanneet asiantuntijat Helsingin koulutustyöpajoissa kouluttajakoulutuksessa.
On suositeltavaa, että ohjaajat lukevat ennen käyttöönottoa ohjaajan oppaan sekä pelin ohjeet.
Elämän värit -peliä ja tietokortteja lapsen kasvatuksesta voi käyttää sellaisenaan ilman ryhmämallin noudattamista hyvinvointialueen, kunnan tai kolmannen sektorin asiakastyössä ja ryhmissä maahan muuttaneille perheille.
Pelillisyyden pyritään tietoisesti pelillisyyden ja leikillisyyden keinoin myönteiseen kohtaamiseen, vahvistamaan voimavaroja, purkamaan valtasuhteita ja syventämään keskusteluja. Keskeistä on tutustuminen, luottamuksellisen ilmapiirin luominen sekä myös ammattilaisten osallistuminen ja kokemusten jakaminen. Pelillisyys tukee moniäänistä dialogia ja Elämän värit -pelin kautta nousee puheeksi erilaisia teemoja. Ensimmäisillä kerroilla kannattaa pelata korteilla, jotka auttavat tutustumaan paremmin, mutta leikilliset tehtävät ovat hyödyllisiä koko ryhmäprosessin ajan. (Lue lisää ohjaajan opas luku 4 ja 6 & 7)
Vinkkejä pelin käyttämiseen: (Lue lisää ohjaajan opas luku 10)
- Ennen pelaamista lämmitelkää erilaisilla toiminnallisilla leikeillä ja tutustukaa toisiinne – peli toimii paremmin näin
- Tutustu peliin rauhassa etukäteen ja mieti miten voit tarvittaessa soveltaa sitä ryhmän tarpeiden mukaan.
- Varaa aikaa pelaamiseen, se voi innostaa keskustelemaan. Neutraali kysymys ja sattumanvaraisuus voi avata paremmin keskustelua, kun kysymys ei tule työntekijältä.
- Pelistä voi poistaa jo pelatut kortit.
- Ohjaaja voi valita alkuun tutustumiseen liittyviä kysymyksiä ja tuoda vähitellen uusia teemoja mukaan.
- Pelatessa käydään läpi kaikkia teemoja tai joskus voi ottaa kortteja pussista teeman mukaan.
- Teemakerrat kannattaa valita osallistujien tarpeiden mukaan.
- Pelissä voi aina vaihtaa korttia, jos ei halua vastata tai voi olla mukana seuramaassa, jos ei halua itse puhua.
- Pelin voittaminen ei ole pääasia.
- Tärkeää ohjaajan osallistuminen myös peliin, heittäytyminen, huumorintaju ja joustavuus madaltaa kynnystä asiakkaankin puhua asioista. Ohjaajalla voi olla iso rooli suomalaisen arkielämän ja tapojen kertojana.
- Turvalliset rakenteet pelaamiselle (pelisäännöt, rutiinit, jotka toistuvat jokaisella kerralla, tutustumiseen panostaminen, jokaisen oma vuoro, pelin rytmi, selkokielisyys, konkreettisuus ) ovat tärkeitä. Huolehdi positiivisesta ja hyväksyvästä ilmapiiristä!
- Ohjaaja sujuvoittaa pelin etenemistä esimerkiksi lisäkysymyksillä.
- Pitää olla valmis sekä rajaamaan että kannustamaan, tarvittaessa auttamalla kysymyksiin vastaamisessa tai tehtävien tekemisessä.
- Pyritään aktiivisesti lisäämään suvaitsevaisuutta ja arvostusta erilaisia ajatuksia ja elämäntapoja kohtaan.
-
Varaa aikaa keskusteluun pelin jälkeen ja tarvittaessa osallistujien kanssa kahden kesken pelaamisen jälkeen.
Vinkkejä tietokorttien käyttämiseen: (Lue lisää ohjaajan opas luku 11)
- Ohjaajan työväline, etukäteen perehtyminen.
- Hyvä esitellä osallistujille alussa (tutkimusta/lainsäädäntöä)
- Voi antaa osallistujille, tietokortit vain suomeksi
- Ei liian montaa kerralla, rauhallinen etenemistahti
- Voi palata edellisen kerran aiheeseen
- Tuo yhden näkökulman ja nostaa asioita puheeksi. Tarkoitus on herätellä keskustelua ja päästä keskustelemaan osallistujien arjen pulmista ja onnistumisista.
Elämän värit-ryhmä on interventio, josta tehdään sosiaalihuoltolain mukainen päätös (ohjaajan opas luku 8)
Elämän värit on tarkoitettu vanhemmille, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia. Elämän värit -ryhmät ovat tavoitteellista asiakastyötä. Ryhmän markkinoinnissa voi hyödyntää Elämän värit -videota (Innokylän liitteissä) sekä infokirjeitä ja esitemalleja ohjaajan oppaan liitteistä. Ryhmän suunnittelu ja kokoaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Vaikuttavalla tiedottamisella on suuri merkitys osallistujien rekrytoinnin onnistumisessa. Mahdollisuuksien mukaan ryhmään ohjaaville työntekijöille kannattaa kertoa ryhmätoiminnasta, näin he osaavat motivoida asiakkaita siihen paremmin. Myös yhteistyökumppaneille on hyvä tiedottaa hyvissä ajoin. Ohjaajat voivat myös vierailla erilaisissa tapahtumissa tai asukastaloissa kertoakseen ryhmästä.
Osallistujien taustat ja tilanteet voivat olla heterogeenisiä. On hyvä varmistaa, että samaan ryhmään osallistuvien tilanteet ovat riittävän samankaltaisia vertaistuen syntymiseksi. Ryhmä ei sovellu vanhemmille, joilla on vaikeita ja akuutteja ongelmia, esimerkiksi vakava lapseen kohdistuva väkivalta, tiedossa oleva vanhempien keskinäinen väkivalta tai vanhemman hoitamaton akuutti mielenterveyden häiriö tai päihdeongelma.
On suositeltavaa, että Elämän värit -ryhmät toteutetaan sukupuolisensitiivisesti: äideille ja isille omina ryhminä. Näin aiheista voidaan keskustella vapaammin. Ryhmään voivat osallistua myös yksinhuoltajat tai vain toinen vanhemmista. Jos vain toinen vanhemmista osallistuu ryhmään, on mahdollista, että kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvät erimielisyydet voivat lisääntyä puolisoiden välillä. Tämä tulee ottaa puheeksi ryhmään osallistujien kanssa ja tarvittaessa ohjata saamaan tukea muun muassa perheen yhteisten kasvatuslinjausten löytymiseksi.
Suositeltava ryhmäkoko on 6–8 vanhempaa. Ryhmäkoossa on hyvä huomioida, että usein joku keskeyttää ryhmän. Ryhmä on suljettu ryhmä, johon voi tulla mukaan uusia osallistujia vielä ensimmäisillä kerroilla. Osallistujilla on oltava riittävä suomen kielen taito, sillä ryhmässä työskennellään suomeksi. Jos ryhmässä on samaa kieltä puhuva vertaisohjaaja tai tapaamisilla käytetään ammattitulkkia, voi heikommallakin kielitaidolla osallistua ryhmään.
Vanhempien soveltuvuus ryhmään on arvioitava huolellisesti ja tapauskohtaisesti. Tärkeää on, että vanhempi on motivoitunut osallistumaan ryhmään ja sitoutuu osallistumaan kaikkiin tapaamiskertoihin. Ryhmän vetäjät haastattelevat osallistujat ennen ryhmään osallistumista ja kertovat tarkemmin ryhmän sisällöistä. Alkuhaastatteluissa (runko ohjaajan oppaassa) voidaan antaa etukäteisinfoa, kartoittaa osallistujien omia toiveita ja mahdollisuuksia sitoutua ryhmäprosessiin. Ne tarjoavat mahdollisuuden myös tutustua jo ennen ryhmää.
Jokaiselle ryhmäläiselle tehdään päätös (esimerkiksi SHL 28 §, muut sosiaalipalvelut) tai SHL 17 §, sosiaalinen kuntoutus)
Elämän värit -ryhmä kestää 12 viikkoa ja kokoontuu kerran viikossa 3 tuntia. Ohjaajan oppaassa on kuvattu 12 TEEMAKERTAA. (Ohjaajan opas luvut 14 ja 15) Niissä hyödynnetään toiminnallisia harjoituksia, Elämän värit -peliä, tietokortteja, vinkkejä kotona kokeiltavaksi, tietomonisteita. Osallistujille voidaan antaa todistus ryhmään osallistumisesta (malli ohjaajan oppaassa).
Jokainen osallistuja täyttää joko alkuhaastattelussa tai ryhmäkertojen alussa Elämän värit -asteikon (ohjaajan opas s. 31) ja pohtii omat henkilökohtaiset tavoitteet työskentelylle. Asteikon täyttämiselle kannattaa varata rauhallinen tila ja aikaa. Asteikko voi toimia psykososiaalisena työvälineenä ja keskustelun aloittajana: se voi tuottaa paljon tietoa asiakkaan elämäntilanteesta ja omista tavoitteista.
Ryhmän alussa on keskeistä kuulla osallistujien omia toiveita ja suunnata ryhmän sisältöjä alkuhaastattelujen ja asteikkojen/ryhmäläisten tavoitteiden pohjalta. Tärkeää on alussa luoda pelisäännöt sekä ryhmän yhteiset tavoitteet työskentelylle.
Ryhmän lopussa toistetaan Elämän värit -asteikko, jokaisella tapaamiskerralla kannattaa pyytää palautetta anonyymisti ja lopussa palautelomakkeella (ohjaajan opas liite 8). Ryhmän lopussa tarpeen mukaan järjestetään yhteistapaaminen asiakkaan, oman työntekijän ja ryhmän ohjaajan kanssa. Tapaamisessa voidaan arvioida tavoitteiden toteutumista, jatkotuen tarpeita sekä tuoda esiin vanhempien voimavaroja.
Ryhmän ohjaajat, työaika ja resurssit
- Elämän värit -ryhmässä on hyvä olla kaksi ammattilaisohjaajaa ja mahdollisuuksien mukaan
vertaisohjaaja. Ohjaajalla on kaksoisrooli: hän on sekä osallistuja että ohjaaja. Lue lisää ohjaajan
roolista luvusta 12 sekä vertaisohjaajan roolista ja tehtävistä luvusta 13. - Ohjaajat voivat täydentää toistensa osaamista. Ainakin toisella ammattilaisohjaajista on hyvä
olla ammatillista tietoa ja osaamista perhe-, ja kasvatusasioissa. Suositeltavaa on myös kokemus
ryhmien ohjaamisesta sekä ymmärrys maahan muuttaneita perheitä koskevista erityiskysymyksistä. - Ennen ryhmää on hyvä suunnitella, miten järjestetään ryhmän ohjaajien tuki. Se voi olla työparin
tukea, esimiehen tukea tai mahdollinen työnohjausta. - Ohjaajien kannattaa ennen ryhmää perehtyä ryhmämallin teoreettiseen ja menetelmälliseen
viitekehykseen, ryhmämalliin ja työvälineisiin sekä tutustua ohjaajaporukalla ja sopia työnjaosta.
Myös vertaisohjaaja on tärkeää perehdyttää ryhmän sisältöihin. - Ennen ryhmää työaikaa kuluu markkinointiin asiakkaille, asiakkaiden yhteydenottoihin ja ilmoittautumisten
vastaanottamiseen, alkuhaastatteluihin (1 tunti /asiakas) sekä käytännön asioiden hoitamiseen (tilat, tarvikkeet, materiaalisen tulostaminen ja lastenhoito) sekä ryhmäkertojen suunnitteluun tämän oppaan pohjalta. - Ryhmän aikana työaikaa kuluu yhdeltä työntekijältä noin yksi työpäivä viikosta: aikaa kuluu tapaamisten valmisteluun(ohjelma, tarvikkeet ja tarjottavat), muistutustekstiviestien lähettämiseen osallistujille, ryhmätapaamisiin kerran viikossa (3 tuntia) ja purkuun (noin 2 tuntia).
- Tapaamiskerran päätteeksi kannattaa varata noin puoli tuntia aikaa, jotta osallistujilla olisi mahdollisuus jäädä keskustelemaan ohjaajien kanssa heitä askarruttavista asioista. On myös tärkeää varmistaa, että vanhemmat eivät jää tunteidensa ja reaktioidensa kanssa yksin.
- Ryhmäkertojen reflektoiminen yhdessä työparin kanssa auttaa ohjaamaan ryhmää samansuuntaisesti
ja ottamaan huomioon osallistujien palaute. Ryhmän aikana ohjaajat kirjaavat asiakastietojärjestelmään lyhyet kirjaukset osallistumisesta. - Muut tarvittavat resurssit: Tarvitaan tila, joissa on riittävästi tilaa pelata ja tehdä toiminnallisia tehtäviä. Sijainti on hyvä olla toimivien liikenneyhteyksien varrella ja on hyvä selvittää, tarvitsevatko osallistujat rahaa matkakuluihin. Lastenhoitoa varten tarvitaan lastenhoitohuone.
- Kustannuksia tulee lastenhoidon järjestämisestä, tarjoiluista, toimistotarvikkeista (kts. ohjaajan opas luku 14), vertaisohjaajan palkkioista sekä mahdollisista tulkkikuluista.
-
Elämän värit -pelin (pelilauta, kysymys- ja tehtäväkortit ja peliohjeet) voi tulostaa maksutta
näiltä Innokylän sivuilta. Liitteissä on myös versiot, jotka voi välittää painofirmalle pelin teettämistä varten. Lisäksi tarvitaan noppa.
Pilottiryhmiin osallistui yhteensä kahdeksan vanhempaa ja kaksi vertaisohjaajaa. Osallistujat tulivat eri
puolilta maailmaa: Lähi-idästä, Afrikasta ja Aasiasta. Enemmistö vanhemmista oli asunut Suomessa 10-20
vuotta. Perheiden lapset olivat eri-ikäisiä ja kaikissa perheissä oli yli kolme lasta. Ryhmään osallistui kaksi
yksinhuoltajaa ja yksi isoisä. Jokainen ryhmään osallistuja haastateltiin ennen ryhmää, ryhmien alussa osallistujilta
kerättiin toiveita ryhmälle ja jokaisessa tapaamisessa osallistujilta kerättiin palautetta näyttöön perustuvalla
prosessimittarilla(Group Session Rating Scale, GSRS , FIT -mittaristosta). Sen avulla he antoivat joka ryhmäkerran jälkeen palautetta käytetyistä menetelmistä, ryhmän yhteishengestä ja suhteesta työntekijään. Jos tulokset jäivät alle tietyn pistemäärän, ryhmäkerrasta keskusteltiin. Osallistujat saattoivat esimerkiksi toivoa, että haluavat enemmän pelata tai puhua kasvatuskysymyksistä.
Ryhmän lopuksi vanhemmat antoivat palautetta nimettömällä lomakkeella ja ryhmäkeskustelussa. Ryhmiin kehitettiin myös itsearviointiasteikko, jota ryhmäläiset täyttivät ryhmän alussa ja lopussa. Soccan kehittäjä kirjoitti ohjaajan päiväkirjaa ja ohjaajat arvioivat ryhmää lopuksi ryhmähaastattelussa.
Palautteiden perusteella Elämän värit -peli toimi ryhmissä hyvin. Tärkeää on luottamuksellisen ilmapiirin luominen ryhmän alussa. Peli vie mukanaan - nopan heittäminen tuo jännitystä ja eri kysymykset tuo vaihtelua, ilmapiiri usein rentoutuu. Tärkeää on ohjaajan rohkaiseminen ja osallistuminen keskusteluun. Ryhmälaiset puhuivat avoimesti ja aiheita pääsee helposti käsittelemään: intensiivistä keskustelua aroistakin aiheista suljetussa ryhmässä, jos luottamus on päässyt syntymään. Peli tuottaa paljon tunnepitoisia muistoja ja tarinoita omasta elämästä. Ohjaajien asiantuntijuutta myös hyödynnetään ja kysytään suoraan askarruttavia asioita.
Asiakkaat ovat oppineet pelin ja ryhmän avulla lukemaan ja keskustelemaan suomeksi. Hiljaisempien ja ujompien rohkeus lisääntyi ja kaikki osallistuivat yhteiseen tekemiseen. Esiin tuli konkreettisia lapsiperheiden asioita ja erityisesti äitien ryhmässä: vertaistuki korostui kokemusten ja arjen vinkkien jakamisessa. Myös tieto Suomesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta lisääntyi. Tietokortit rikastuttavat keskustelua ja tuovat näkökulmia. Tietokorttien tulostaminen osallistujille on mahdollistanut niiden läpikäymisen omalla ajalla. Äidit kertoivat, että he ovat hyödyntäneet neuvoja kotona.
Haasteena on rakenteessa ja ohjelmassa pitäytyminen elävän ja energisen ryhmän takia. Tarvitaan ohjaajien keskinäistä yhteispeliä ja suunnittelua. Sisältöjä on tärkeää voida kohdentaa ryhmän tarpeisiin, esimerkiksi murrosikäisten lasten vanhemmille tai pienten lasten vanhemmille. Yhdessä luodut pelisäännöt ovat tärkeät. Niihin palataan, kun ryhmässä tulee ristiriitoja osallistujien välille. Esimerkiksi erilaiset tulkinnat koraanista tai eri etnisten ryhmien välit on tärkeää keskustella läpi yksittäisten osallistujien kanssa, mikäli niitä ilmenee. Ryhmään osallistuville on tärkeää tarjota yksilökohtaista tukea tarpeen mukaan ryhmän aikana ja sen jälkeen.
"Peli oli tosi hauska! Pelin kautta tuli tunteita esiin, hassuttelua ja sen kautta tulee elämäntavat esille. ”
”Kysymysten kautta syntyy hienoa keskustelua.”
- äidit Elämän värit –ryhmästä
"Uskomatonta miten helposti ihmiset heittäytyvät peliin. Vaikka peliaikaa oli vain puoli tuntia, syntyi hyviä keskusteluja ja kysymyksiin tuli todella erilaisia vastauksia."- Työntekijä
”Kiitos kaikille ja olin erittäin onnellinen. Olen oppinut paljon tästä pelistä Suomen elämästä perheen kanssa.”
- isä Elämän värit-ryhmästä
” Lapset ovat huomanneet, että olen oppinut suomen kieltä.”
-äiti Elämän värit –ryhmästä
” Oli kiva kuulla muiden äitien elämää, miten he hoitavat lapsia ja parisuhdetta. Itsellä tuntui, että kaikki kaatuu omassa elämässä päälle, mutta kuulin muiden äitien näkökulmia, huomasin, että maailma ei kaadu: aina on ratkaisuja. ”- äiti Elämän värit –ryhmästä
"Todella vakavat asiat voidaan ratkaista, kun pelatessa ihmiset vähän rentoutuvat ja vapautuvat.
Uskaltaa sanoa mitä muuten ei sanoisi tuntemattomille ihmisille."-äiti Elämän värit –ryhmästä
"Teemat oli hyvin valittuja ja tärkeitä. Puhuttiin esimerkiksi kulttuurieroista parisuhteessa ja lastenhoidossa ja terveydestä, sotatraumoista, yksinäisyydestä ja syrjinnästä."-äiti Elämän värit –ryhmästä
Kansikuva
