Etätutkimusvälineiden hyödyntäminen etävastaanotoilla
Etätutkimusvälineillä rikastettujen etävastaanottojen avulla voidaan lisätä palveluiden saatavuutta ja oikea-aikaisuutta perusterveydenhuollon lääkärinvastaanotolla, sujuvoittaa etäkonsultointia ja parantaa informaation laatua Satakunnassa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Etätutkimusvälineillä rikastettujen etävastaanottojen avulla voidaan lisätä palveluiden saatavuutta ja oikea-aikaisuutta perusterveydenhuollon lääkärinvastaanotolla, sujuvoittaa etäkonsultointia ja parantaa informaation laatua Satakunnassa.
Toimintamallin kuvaus
Pilotti toteutettiin kahdella terveysasemalla. Etävastaanotto toteutettiin LC Video -vastaanoton avulla, ja vastaanotoilla käytettiin etätutkimusvälineistä pääasiassa otoskooppia, stetoskooppia ja tutkimuskameraa, mutta myös suukameran käyttöön oli mahdollisuus pilotin lopulla. Alkuvaiheessa määriteltiin potilasryhmät, ketkä voisivat hyötyä etätutkimusvälineillä rikastetuista vastaanotoista. Määrittelyä oli mahdollista jatkaa ja tarkentaa pilotin ajan tarpeen mukaan.
Terveysasemalle lääkärin vastaanotolle hakeutuvan ei-päivystyksellisen potilaan on mahdollista osallistua lääkärin vastaanotolle myös etätutkimusvälineillä rikastetun etäyhteyden kautta. Hoitaja tekee arvion potilaan soveltuvuudesta (kriteerit) ennen ajan varaamista, ja tarvittaessa konsultoi lääkäriä. Tarvittavat tutkimukset (esim. laboratorio-tutkimukset) voidaan toteuttaa ennen vastaanottoa lääkärin tutustuttua potilaan terveystietoihin etukäteen.
Etävastaanotolla potilas ja hoitaja ovat hoitajan huoneessa vastaanoton ajan. Lääkäri toimi tavallisen etävastaanoton tapaan eri toimipisteestä käsin. Hoitaja käyttää etätutkimusvälineitä lääkärin ohjeen mukaisesti vastaanoton aikana. Etävastaanotto päätetään tavalliseen tapaan ja vastaanoton jälkeen hoitaja tarvittaessa kertaa potilaalle annetut ohjeet ja sovitut asiat, sekä varaa tarvittavat ajat ym.
Satakunnassa, kuten muuallakin Suomessa, on perusterveydenhuollon terveysasemilla ollut paikoitellen haasteita taata riittäviä lääkäripalveluita asukkaille. Lähipalvelujen määrä on vähentynyt ja saatavilla olevat palvelut ovat muuttuneet koko ajan enemmän hoitajavetoisiksi. Hoitajien konsultaatiomahdollisuudet ovat samalla heikentyneet.
Pilotti etätutkimusvälineiden käytöstä toteutettiin yhteistyössä Satakunnan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen sekä Kestävän kasvun Satakunta - ja Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeiden kesken. Tulevaisuuden sote-keskus -hanke vastasi pilotin toiminnasta ja Kestävän kasvun Satakunta -hankkeet vastasivat hankittujen etätutkimusvälineiden ja etävastaanotto-ohjelmiston kustannuksista.
Satakunnan Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeessa päämääränä on valtakunnallisen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti, että asiakkaat saavat tarpeidensa mukaisia oikeita palveluja, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Tätä tavoitetta voidaan tukea hyödyntämällä digitaalisia apuvälineitä tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Hankkeen toiminta-aikana tarkoituksena on mahdollistaa uusien etätutkimusvälineitä hyödyntävien toimintamallien käyttöönotto. Suurimmassa osassa pilottiyksiköitä etävastaanotoista ei ollut aiempaa käyttökokemusta. Toimintamallin kehittämiseksi toteutettiin vuoden 2023 aikana Satakunnan hyvinvointialueella perusterveydenhuollon yksiköissä etätutkimusvälinepilotti.
Ennen etätutkimusvälineiden käyttöönottoa tehtiin potilassegmentointi. Videovälitteisiä etätutkimusvälineillä rikastettuja vastaanottoja pidettiin tietyille aikuisväestön potilasryhmille, joiden katsottiin soveltuvan tutkittavaksi ks. laitteilla. Etävastaanotto tapahtui ennalta sovitusti ja potilaat olivat ei-kiireellisiä. Ei-reaaliaikaisia konsultaatioita varten ei laadittu tiettyjä kriteerejä, vaan konsultaatio perustui hoitajan arvioon tilanteesta.
Ammattilaiset koostuivat terveysasemien hoitajista ja lääkäreistä. Ammattilaiset olivat mukana alusta alkaen tunnistamassa tarvetta ja luomassa toimintatapaa. Ammattilaisilta kerättiin systemaattisesti palautetta kokeilujakson ajan.
Asiakkaille kerrottiin uudesta toimintatavasta ja tarjottiin mahdollisuutta osallistua lääkärin vastaanotolle uuden toimintamallin mukaisesti, mikäli he olivat soveltuvia etävastaanotolle. Vastaanoton jälkeen asiakkailta kerättiin palautetta kokemuksestaan.
Uuden toimintatavan suunnittelu ja käyttöönotto tulee tehdä yhteistyössä käyttäjien kanssa, jotta siitä tulee toimiva huomioiden yksiköiden omat vaatimukset ja jotta muutosprosessi voi alkaa nopeammin. Ennen uuden toiminnan käyttöönottoa, on myös hyvä selvittää onko työyhteisö valmis muutokseen (onko yhtä aikaa muita muutoksia käynnissä, resurssit muutokseen).
Ennen uuden toiminnan käyttöönottoa tulee hankkia tarvittavat laitteet (etätutkimusvälineet, koneisiin kamerat ja kaiuttimet, ammattilaisille kuulokkeet), varmistaa laitteiden ja nettiyhteyksien toimivuus ja riittävyys, ja tehdä tarvittavat toimenpiteet, jotta etävastaanotot toimivat sujuvasti. Uutta toimintatapaa varten tulee myös luoda ohjeet (videovastaanotto, etätutkimusvälineet, toimintatapa, vikatilanteen ohje, toiminnan tilastointi) ja henkilöstön osaamista varten tulee hankkia koulutusta (LC video, etätutkimusvälineet). Käyttöönoton tukea tulee tarjota säännöllisesti.
Etätutkimusvälineitä käytettäessä tulee huomioida, että se vie enemmän hoitajan työaikaa perinteiseen vastaanottoon verrattuna, sillä kyseessä on toimintatapa, jolla korvataan lääkärin vastaanotto, johon hoitajaresurssia ei ole aiemmin tarvittu.
Etätutkimusvälineiden pilotointi perusterveydenhuollossa koettiin hyväksi tavaksi tarjota asiakkaille oikea-aikaisia lääkäripalveluja. Potilassegmentoinnit toimivat hyvin toimintaa käynnistettäessä ja pilotin aikana saatiin vahvistus, sille että kriteerit etävastaanoton sopivuudelle olivat toimivat. Pilotin aikana luotiin toimiva ja potilaiden tarpeita hyvin palveleva toimintamalli etätutkimusvälineillä rikastetulle etävastaanotolle perusterveydenhuollossa.
Toiminnan pilotoinnin aikana kerättiin tilastotietoa käyttömääristä, ammattilaisten kokemuksia ja ajatuksia sekä asiakkailta palautetta uudesta toimintatavasta. Pilottijakson aikana etätutkimusvälineillä rikastettuja etävastaanottoja pidettiin yhteensä noin 60. Tilastoinnissa esiin nousseiden epäselvyyksien vuoksi täyttä varmuutta tarkasta määrästä ei saatu.
Uusi toimintatapa oli pidetty ja toimiva sekä potilaiden että ammattilaisten mielestä. Ammattilaisten kokemukset olivat pääosin hyviä. Etätutkimusvälineiden käyttö koettiin pääsääntöisesti helpoksi ja toimivaksi, ja niihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Joitain ongelmia välineiden kanssa esiintyi, joita ratkottiin yhdessä laitetoimittajan ja hankkeen työntekijöiden kanssa. Etätutkimusvälineet todettiin pääosin soveltuviksi ko. etävastaanottotoimintaan.
Asiakkaiden kokemukset uudesta toiminnasta olivat positiivisia. 84% (n=50) palautekyselyyn vastanneista oli kokenut etävastaanoton erittäin hyväksi. Asiakkaat olivat erityisen tyytyväisiä siihen, että pystyivät osallistumaan lääkärin vastaanotolle omalla lähiterveysasemallaan. Ammattilaisten kokemuksen mukaan suurin osa potilaista, joille etävastaanottomahdollisuutta oli tarjottu, olivat halukkaita osallistumaan siihen. Ammattilaisten kokemuksen mukaan myös sana etävastaanottojen toimivuudesta oli kiirinyt potilaiden keskuudessa, mikä oli lisännyt entisestään osallistumishalukkuutta. Potilasmäärät etävastaanotoilla olisivat olleet mahdollisesti suurempia, mikäli henkilökuntaresurssi olisi ollut suurempi.
Tarvetta olisi myös päivystykselliselle vastaanotolle, mutta se vaatii vielä lisää suunnittelua.
Kansikuva
