Hammashoidon pelkopotilaan hoito- ja palveluketju(RRP, P4, I1)
Hammashoidon pelkopotilaan hoito- ja palveluketjun kehittäminen hyvinvointialueen asiakkaille ja sen näkyväksi tekeminen perusterveydenterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä vahvistaen Kainuun hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa.
Toimintamallin nimi
Hammashoidon pelkopotilaan hoito- ja palveluketjun kehittäminen hyvinvointialueen asiakkaille ja sen näkyväksi tekeminen perusterveydenterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä vahvistaen Kainuun hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa.
Kainuun hyvinvointialueen verkkosivuille luotiin sairausperusteiset sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluketjut, joista yhtenä kehitettiin hammashoidon pelkopotilaan hoito- ja palveluketju. Hammashoitopelon hoito- ja palveluketju kokoaa yhteen tietoa eri palveluista ja auttaa asiakasta tai potilasta löytämään tarvittavat palvelut ja pelonhoidon tukimuodot eri elämäntilanteissa. Ketju on kehitetty moniammatillisessa yhteistyössä Kainuun hyvinvointialueella. Asiakasosallisuus on otettu huomioon kehitystyössä, ja kehittäjäasiakkaiden asiantuntemus on ollut tärkeässä roolissa.
Pelkopotilaan hoito- ja palveluketjun lisäksi vahvistettiin suun terveydenhuollon ammattilaisten osaamista hammashoitopelko –koulutuksella sekä luotiin lasten perusterveydenhuollon pelonhoidon tiimimalli. Lasten pelonhoidon tiimimallin myötä mahdollistettiin kaikille Kainuun alueen suun terveydenhuollon ammattilaisille konsultaatioväylä lasten hammashoitopelkoon liittyvissä asioissa. Lisäksi yhtenäistettiin suun terveydenhuollon esilääke-, ilokaasu- ja anestesiakriteerit yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa.
Hammashoitopelon taustaa Kainuussa on lähdetty selvittämään Kestävän kasvun Kainuu I -hankkeessa Hammashoitopelon mittari | Innokylä. Hammashoitopelko on yleinen ongelma lapsilla, mutta myös aikuiset voivat kärsiä siitä. Pelko hammaslääkärissä käymistä kohtaan voi vaihdella lievästä jännityksestä voimakkaaseen fobiaan, joka estää tarvittavan hoidon saamisen. Suomalaisissa 27 %:lla esiintyy jonkin verran hammashoitopelkoa (Hagqvist (2021, 15–16, 49). Suurta hammashoitopelkoa suomalaisista kokee noin 6 %. Hammashoitopelon seurauksena on hoidon välttäminen ja näin ollen särkyyn liittyvät hoitokäynnit, joiden seurauksena yksilöllinen hoidontarve kasvaa ja jolloin asiakas edustaa paljon palvelua tarvitsevien potilaiden ryhmää.
Kestävän kasvun Kainuu II -hankkeessa painotettiin ennaltaehkäisevää näkökulmaa ja haluttiin luoda verkkosivuille hammashoitopelon hoito- ja palveluketju hyvinvointialueen asiakkaille, mutta myös ammattilaisten työkaluksi. Verkkosivuilla asiakkaiden vapaasti hyödynnettävissä oleva hammashoidon pelkopotilaan hoito- ja palveluketju (palveluketjut.kainuu.fi) kokoaa yhteen tietoa hammashoitopelosta, hoitoon hakeutumisesta, vastaanottokäynnistä sekä suun terveydenhoitoon sitoutumisesta. Kattava tieto hammashoitopelosta auttaa asiakasta löytämään tarvittavat tiedot ja pelonhoidon tukimuodot. Lisäksi hoito- ja palveluketju kannustaa pelkopotilaan kokonaishoitoon sitoutumista vähentäen suun terveydenhoidon särkyvastaanottojen määrää.
Erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä vahvistettiin päivittämällä ammattilaisille yhteiskehittämällä kirjalliset kriteerit esilääke- ilokaasu- sekä anestesiahammashoitoon. Koko suun terveydenhuollon pelonhoidon osaamista vahvistetiin hammashoitopelko -koulutuksella. Perusterveydenhuollon lasten pelonhoidon tiimimallin myötä kasvatettiin suun terveydenhuollossa pelonhallinnan keinoja tarjoamalla tiimityöntekijöiden pelonhoidon osaamista ja konsultaatiomahdollisuutta koko hyvinvointialueen suun terveydenhuollon ammattilaisille.
Kohderyhmänä olivat Kainuun hyvinvointialueen hammashoitoa jännittävät ja pelkäävät asiakkaat. Kestävän kasvun Kainuu II ja Hellä -hankkeen välisenä yhteistyönä järjestetty päihdetaustaisten kokemusasiantuntijaklinikka antoi arvokasta tietoa ja toiveita hammashoitopelkoon liittyen. Keväällä 2024 esilääke- ilokaasu sekä anestesiahammashoitokäynneistä kerättiin asiakaspalautetta sekä toiveita pelonhoitoon liittyen. Suun terveydenhuollon ammattilaiset sekä hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kuntoutusyksikön asiakkaat pääsivät kehittämään hoito- ja palveluketjun sisältöä. Suun terveydenhuollon esilääke- ilokaasu- ja anestesiakriteerit päivitettiin yhteistyössä perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon ammattilaisten kanssa sekä suun terveydenhuollon ammattilaisten kesken suunniteltiin suun terveydenhuoltoon lasten pelonhoidon tiimimalli.
Hammashoidon pelkopotilaan hoito- ja palveluketjun suunnittelun pohjana oli yhteistyössä Hellä -hankkeen kanssa järjestetty päihdetaustaisten kokemusasiantuntijaklinikka ja suun terveydenhuollon asiakkaille suunnattu kysely esilääke-, ilokaasu- ja anestesiahammashoitoon liittyen. Nämä antoivat arvokasta tietoa ketjun kehittämiseen. Lisäksi hoito- ja palveluketjun suunnittelua tehtiin moniammatillisessa yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten sekä hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kuntoutusyksikön asiakkaiden kanssa.
Kainuun hyvinvointialueen heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien hammashoidon pelkopotilaiden palveluiden saatavuus parani pelkopotilaille vapaasti tarjolla olevan tiedon ja pelonhoidon tukimuotojen avulla. Lisäksi työntekijöiden osaamista vahvistettiin hammashoitopelkoasiakkaiden kohtaamisessa sekä hoitamisessa. Suun terveydenhuoltoon saatiin yhtenäiset kriteerit esilääke-, ilokaasu- ja anestesiahammashoitoon.
Kansikuva
