Henkilökohtaisen budjetoinnin palveluprosessi Vaasa-Laihia -yhteistoiminta-alueella

Palveluprosessissa kuvataan asiakkaan palvelupolkua, kun palveluiden järjestämistapana on henkilökohtainen budjetointi. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Henkilökohtaisen budjetoinnin palveluprosessi Vaasa-Laihia -yhteistoiminta-alueella
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Palveluprosessissa kuvataan asiakkaan palvelupolkua, kun palveluiden järjestämistapana on henkilökohtainen budjetointi. 

Toteutuspaikka
Vaasa-Laihia -yhteistoiminta-alueen henkilökohtaisen budjetoinnin hanke
Paikkakunta tai maakunta
Vaasa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit

Tekijä

Jessica Nygård

Luotu

15.11.2021

Viimeksi muokattu

15.12.2021
Ratkaisun perusidea **

HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN PALVELUPROSESSI

 

Palvelutarpeen arviointi

Vammaispalvelun mukaisiin palveluihin oikeutetulla asiakkaalla on toivomus ja tarve jollekin palvelulle, jota kartoitetaan palvelutarpeen arvioinnilla. Kaikilla vammaispalvelun palveluihin oikeutetuilla asiakkailla tulisi olla mahdollisuus henkilökohtaiseen budjetointiin. HB perustuu asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin ja sen tulisi olla yksi järjestämistapa muiden rinnalla. HB:n tulee kuitenkin perustua vapaaehtoisuuteen, eikä asiakkaan ole pakko valita sitä palvelujen järjestämistavaksi. Tällöin asiakkaan palvelut tulee järjestää muilla tavoin. HB:ssa korostuu asiakkaan oman äänen esille saaminen, ja sen varmistaminen saattaa edellyttää erilaisia tukikeinoja. Palvelutarpeen arvioinnissa keskeistä on riittävä aika ja selkokielisyys.

 

Asiakas saa tietoa henkilökohtaisesta budjetoinnista;

Henkilökohtaisessa budjetoinnissa tiedottamisen merkitys korostuu ja asiakkaille tulisikin taata riittävä tiedonsaanti. Viranomainen antaa asiakkaalle tarvittavat tiedot henkilökohtaisesta budjetoinnista sekä sen prosessista riittävästi ja selkeästi, jotta asiakas ymmärtää mistä on kyse. Tiedottamisessa voisi hyödyntää esimerkiksi kokemustoimijoita, vertaistukea sekä palvelutarjotinta, jossa kuvattaisiin saatavilla olevat palvelut ja palveluntuottajat. Jos asiakas valitsee HB:n palvelujen järjestämistavaksi, tulisi hänelle myös tiedottaa valintojen mahdollisista vaikutuksista ja muutoksista nykytilanteeseen verrattuna.

 

Tukiverkon määrittäminen

Asiakkaalle tulisi tarjota riittävä määrä ohjausta ja tukea palvelujen suunnitteluun henkilökohtaisen budjetoinnin prosessissa. Hän määrittää tarvittaessa tukiverkon, jolla viitataan yhteen tai useampaan henkilöön, joiden tehtävänä on tukea asiakasta HB-prosessin eri vaiheissa. Tukiverkko voi koostua esimerkiksi omaisista, henkilökohtaisesta avustajasta tai muusta asiakkaan hyvin tuntevasta henkilöstä. Keskeistä on, että tukiverkko koostuu niistä henkilöistä, jotka ovat kytköksissä asiakkaan elämään. Henkilökohtaisessa budjetoinnissa asiakas voi tarvita enemmän apua tuen tarpeen selvittämiseksi ja sanoittamiseksi, sillä selkeitä raameja palveluille ei välttämättä ole valmiina. Tarve tukiverkolle korostuu erityisesti kehitysvammaisten asiakkaiden kohdalla.

Tukiverkon lisäksi tarvittaisiin myös riippumaton tukihenkilö, joka edistäisi asiakkaan itsemääräämisoikeuden aitoa toteutumista. Hänen vastuullaan olisi huolehtia siitä, että asiakkaan ääni ja mielipiteet tulevat esille. Myös erillinen HB-koordinaattori nähtäisiin hyvänä vaihtoehtona täydentää vammaispalveluiden työntekijöiden osaamista. HB-koordinaattorilla olisi kattava asiantuntemus henkilökohtaisesta budjetoinnista. Hänellä olisi tietoa siitä, millaisia palveluita eri asiakkaat ovat HB:lla hankkineet, myös eri kunnissa, ja häntä voisi näin ollen tarvittaessa konsultoida. Laajan näkemyksensä myötä hän voisi toimia myös linkkinä asiakkaiden ja palveluntuottajien välillä ja tuoda tietoisuuteen, millaisille palveluille olisi tarve ja tilaus.

 

Budjetin alustava määritys

Työntekijä antaa asiakkaalle tiedon asiakkaalle myönnettävien palveluiden keskimääräisistä kustannuksista suunnittelua varten. Budjetti määritetään alustavasti asiakkaalle myönnettävien palvelujen keskimääräisten kustannusten pohjalta. Tässä vaiheessa budjettia ei kuitenkaan vielä lyödä lukkoon, vaan tarkoituksena on antaa raamit hankittavien palveluiden kustannuksille.

 

Palvelusuunnitelma ja tukisuunnitelma

Asiakas laatii palvelusuunnitelman liitteeksi tukisuunnitelman, jossa kuvataan asiakkaan tuen tarpeet ja palvelut, joilla tarpeisiin voidaan vastata. Tukisuunnitelma antaa asiakkaalle mahdollisuuden tuoda esille hänelle tärkeitä asioita hieman eri näkökulmasta kuin mitä ammattilainen kirjaa palvelusuunnitelmaan. Suunnitelman tulisi olla vapaamuotoinen tapa selvittää asiakkaiden tarpeita sekä olla rakenteeltaan yksinkertainen. Tukisuunnitelman kirjoitus voisi auttaa myös asiakasta ennakkoon miettimään syvällisemmin elämänsä eri osa-alueita. Tukiverkko tukee tarvittaessa tukisuunnitelman laadinnassa.

 

Viranomaispäätös

Henkilökohtaisen budjetin lopullinen laadinta tapahtuu, kun asiakkaan tarpeet ja niihin parhaiten vastaavat palvelut sekä niiden hinnat ovat tiedossa. Näin budjetin suuruus perustuu todellisiin kustannuksiin, eikä ole ali- tai ylimitoitettu. Sosiaalityöntekijä määrittää asiakkaan lopullisen budjetin ja tekee siitä viranomaispäätöksen. Päätöksestä tulee ilmetä budjetin laajuus, myönnetyt palvelut sekä päätöksen voimassaoloaika. Päätös voi olla tilanteen mukaan joko toistaiseksi voimassa oleva tai tilapäinen.

 

Budjetin käyttö ja hallinnointi

Budjettia käytetään niihin palveluihin kuin palvelu- ja tukisuunnitelmassa on sovittu ja palvelupäätökseen kirjattu. Budjettia hallinnoi asiakas itse, omainen tai muu tukisuunnitelmassa määritetty henkilö. Budjetin hallinnoijan vastuulla on, että budjettia käytetään sovitulla tavalla. Lisäksi hänen tulee tietää budjetin määrä ja seurata sen kulumista. HB-palvelut voidaan hankkia tilanteen mukaan esimerkiksi palvelusetelillä, ostopalveluna tai maksusitoumuksena. Toteutusta arvioidaan, ja budjetin suuruus ja suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa. Budjetin hallinnoijan tulisi voida seurata budjetin kulumista ajantasaisesti jollakin teknisellä apuvälineellä.

Toimintaympäristö **

Omannäköistä elämää - Vaasa-Laihia-yhteistyötoiminta-alueen vammaisten henkilöiden HEBU-hanke käynnistyi loppuvuodessa 2020. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia palvelujen suunnittelu- ja toteuttamisprosessissa siten, että apua ja tukea on saatavissa joustavasti elämän eri tilanteisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin. Tavoitteena oli kerätä asiakkailta, omaisilta, työntekijöiltä ja muilta sidosryhmiltä tietoa Suomen HB-mallin kehittämisen tueksi sekä luoda henkilökohtaisen budjetoinnin paikallinen järjestämistapa omannäköisen elämän mahdollistajana. Hankkeessa luotiin henkilökohtaisen budjetoinnin palveluprosessi vammaispalveluihin. Lisäksi arvioitiin lainsäädännön muutostarpeita.  Hanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa ja hankkeen rahoittaja oli Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Hankkeessa tarkasteltiin henkilökohtaisen budjetoinnin soveltuvuutta henkilöille, joilla on erilaisia toimintakyvyn rajoitteita sekä avun ja tuen tarpeita diagnoosista riippumatta. Kohderyhmänä olivat eri vammaryhmiin kuuluvat ja eri ikäiset vammaiset, eri kulttuuri- ja kielitaustaiset vammaiset henkilöt, vammaisten henkilöiden omaiset sekä henkilöt, joilla on neuropsykiatrisia haasteita.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Kehitettyä prosessimallia ei ole vielä päästy kokeilemaan käytännössä, vaan se jää hankkeen jälkeiseen aikaan. Alueellisen HB:n palveluprosessin sisältö tulisi vielä konkretisoida, kuten tukisuunnitelman laadinta, tulevan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden tuotteistaminen ja järjestelmän kehittäminen budjetin seurantaan.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Vammaispalvelut Henkilökohtainen budjetointi Osallisuus Itsemäärääminen

Ilmiöt

Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Ammattilaiset Kehitysvammaiset, vammaiset