HyTe ry:n (entinen EJY ry) Iloa arkeen -hankkeen ryhmätoimintamalli työelämästä poissaolevien espoolaisten työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseksi

HyTe ry:n (entinen EJY ry) Iloa arkeen -hankkeessa (2017–2020) kehitettiin uudenlaista voimavaraistavaa ryhmätoimintaa, jonka tavoitteena oli pidempään työelämästä poissaolleiden työikäisten espoolaisten työ- ja toimintakyvyn ja työllistymisedellytysten vahvistaminen. 

 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
HyTe ry:n (entinen EJY ry) Iloa arkeen -hankkeen ryhmätoimintamalli työelämästä poissaolevien espoolaisten työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseksi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

HyTe ry:n (entinen EJY ry) Iloa arkeen -hankkeessa (2017–2020) kehitettiin uudenlaista voimavaraistavaa ryhmätoimintaa, jonka tavoitteena oli pidempään työelämästä poissaolleiden työikäisten espoolaisten työ- ja toimintakyvyn ja työllistymisedellytysten vahvistaminen. 

 

Toteutuspaikka
Espoo
Paikkakunta tai maakunta
Espoo
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Johanna Laine

Luotu

07.10.2021

Viimeksi muokattu

20.12.2021
Ratkaisun perusidea **

HyTe ry:n (ent. EJY ry) Iloa arkeen -hankkeessa (2017–2020) kehitettiin uudenlaista voimavaraistavaa ryhmätoimintaa, jonka tavoitteena oli pidempään työelämästä poissaolleiden työikäisten espoolaisten työ- ja toimintakyvyn ja työllistymisedellytysten vahvistaminen ryhmän tarjoamien hyvinvoinnin kokemusten, arjen elämänhallinnan ja osallistumismahdollisuuksien lisääntymisen tuella. Ryhmäläisten toimintakyvyn vahvistumista arvioitiin Työterveyslaitoksen Kykyviisari-itsearviointimenetelmällä erityisesti korkeasti koulutettujen ryhmässä, jossa sitä hyödynnettiin tavoitteellisessa yksilötyössä ryhmän aikana sekä seurannassa noin puoli vuotta ryhmän jälkeen. Maahanmuuttajaryhmissä kokeiltiin kertaluontoisesti erilaisia toimintakyvyn arvioinnin välineitä, myös Kykyviisaria kieliversioiden tuella.

Hankkeessa edistettiin ryhmäläisten kokonaisvaltaista hyvinvointia lisäämällä arjen liikuntaa, vahvistamalla terveellistä elämäntapaa sekä luomalla mahdollisuuksia taiteen ja kulttuurin tuottamiin elämyksiin ja positiiviseen itsetutkiskeluun. Vertaistuki auttoi käsittelemään tunteita ja avarsi huomaamaan omia mahdollisuuksia. Työelämävalmiuksia lisättiin tunnistamalla omaa osaamista ja vahvuuksia sekä tutustumalla työelämään suuntaaviin mahdollisuuksiin. Ryhmässä tuettiin osallisuuden polkuja järjestökentän mahdollisuuksia hyödyntämällä.

Rahoitus: Kehittämishanke oli osa sosiaali- ja terveysministeriön Suomi 100 -avustusohjelmaa "Toimintakyky kuntoon", jonka keskeisenä tavoitteena oli edistää toimintakyvyltään heikentyneiden työikäisten toimijuutta ja kykyä toimia arjessa, työssä ja vapaa-ajalla.

Hankkeen pääyhteistyökumppaneina toimivat Helinä Rautavaaran museo ja Espoo liikkuu -toiminta.

Toimintaympäristö **

Hankkeen taustalla havaittiin käytännön työssä tarve ryhmätoiminnalle, joka keskittyy vahvistamaan erityisesti kotona olevien vähän suomea puhuvien maahanmuuttajanaisten sekä korkeasti koulutettujen ja asiantuntijatyötä tehneiden työttömien hyvinvointia ja toimintakykyä. Kohderyhmien valintaa perustelivat myös Espoon työttömyystilastot, joissa molemmat hankkeen kohderyhmät korostuvat selvästi. Hankkeen kohderyhmille ei juuri ole Iloa arkeen -hankkeen kaltaista palveluja, jotka vahvistaisivat toimintakykyä ja tulevaisuususkoa.

Työttömyys vaikuttaa kaikkiin toimintakyvyn ulottuvuuksiin, niin sosiaaliseen, fyysiseen kuin psyykkiseenkin jaksamiseen. Pitkittyessään työttömyydellä on tutkitusti hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia kaventavia vaikutuksia (esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019). Tulotason tippumisen myötä sosiaalinen elämä sekä kulttuurin ja liikunnan harrastaminen voivat vähentyä, työttömyys hävettää ja mieliala painua matalalle. Toimeliaisuus vähenee, jos arjessa ei ole iloa, rutiineja, yhteisöä tai mielekästä tekemistä. Halu työelämään paluuseen on usein suuri, mutta moni tarvitsee työllistymisen tueksi oman jaksamisen ja itsetunnon vahvistamista.

Erilaisia toimintakykyä alentavia arkielämän tekijöitä, kuten omaa tai läheisen fyysistä tai psyykkistä sairautta, kuormittavia perhetilanteita ja ylipäätään työttömyyden johdosta syrjäytetyksi tulemista ja tästä johtuva osattomuuden kokemusta ei useinkaan tunnisteta työllistymistä tukevien palveluiden lyhyissä asiakaskontakteissa. Ihmisen tilannetta ei myöskään tarkastella tarpeeksi kokonaisvaltaisesti pirstaloituneessa palvelujärjestelmässämme.

Vapaaehtoisuuden ja oman motivaation merkitys hyvinvoinnin ja työllistymisedellytysten vahvistajana korostui ryhmäläisten kokemuksissa. Järjestökenttä koettiin helposti lähestyttäväksi ja vapaaehtoiseksi toiminnaksi. Järjestön työntekijät eivät ole viranomaisia, mikä helpotti lämpimän ja luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen syntymistä. Järjestökenttä mahdollisti myös osallistujille hyvinvointia ja osallisuutta lisäävän tiedon saannin järjestöjen tuottamista palveluista ja tukitoimista sekä tietoa vapaaehtoistyöstä ja muista osallisuuden poluista.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmät: Hankkeella oli kaksi kohderyhmää, joiden toimintakyky oli heikentynyt.
1) Ensimmäinen kohderyhmä oli pitkään työelämästä poissaolleet korkeasti koulutetut ja asiantuntijatyötä tehneet työikäiset espoolaiset.
2) Toisena kohderyhmänä olivat työelämästä poissaolevat ja Espoossa asuvat maahanmuuttajanaiset, joiden suomen kielen taito ei vielä vastannut työelämän vaatimuksia ja joiden osallistumismahdollisuudet suomalaiseen yhteiskuntaan olivat vähäiset.

Hankkeen kohderyhmien tilanteet ja tuentarpeet olivat moninaisia. Osalla korkeasti koulutetuista tai asiantuntijatyötä tehneistä työttömistä oli erilaisia työllistymisen ja toimintakyvyn haasteita, joita ei ole aiemmin tunnistettu. Taustalla oli esim. työssä uupumista ja epäreilusta kohtelusta johtuvaa katkeroitumista, kuormittava elämäntilanne (esim. oma tai läheisen vakava sairaus, ikääntyvien vanhempien tai erityislapsen omaishoitotilanne), yksinäisyyttä, masennusta ja ahdistusta, kipuilua koetun ikärasismin tai huonon itsetunnon kanssa.

Kotona olevien ja vähän suomea puhuvien maahanmuuttajanaisten työllistymisen haasteena puolestaan on usein heikoksi koettu suomen kielen taito, sillä mahdollisuuksia suomen kielen puhumiseen ei juuri ole. Suomalaisessa yhteiskunnassa toimiminen ja sen palvelut voivat olla vieraita. Sosiaaliset verkostot rajoittuvat usein omaan kieliryhmään ja kontaktit syntyperäisiin suomalaisiin ovat vähäiset. Taustalla voi olla negatiivisia kokemuksia, arkuutta sekä riittämättömyyden ja osattomuuden tunnetta. Yksinäisyys, uupumus, alakulo tai mielenterveyden ongelmat voivat haastaa psyykkistä jaksamista. Monella hankkeen toimintaan osallistuneella maahanmuuttajanaisella on suuri tarve ja tahtotila vahvistaa suomen kielen taitoaan ja omaa hyvinvointiaan sekä työllistyä ja osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ryhmiin osallistuneet kaipasivat yhteisöllisyyttä, merkityksellistä toimintaa sekä oman roolin löytämistä yhteiskunnassa olipa se sitten työn, vapaaehtoistoiminnan tai muun osallisuuden polun kuten harrastusten kautta. Yksin kotona ollessa moni koki itsensä näkymättömäksi ja merkityksettömäksi. Ryhmiin osallistuneilla oli suuri ja perusinhimillinen tarve tulle nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi osaavana ja ainutlaatuisena ihmisenä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Hankkeen kohderyhmien kokemiin tarpeisiin pyrittiin vastaamaan kehittämällä molemmille kohderyhmille heidän tarpeidensa mukaisesti räätälöidyt ryhmätoimintamallit. 12 viikkoa kestävissä, kahdesti viikossa neljä tuntia kerrallaan kokoontuvissa hyvinvointiryhmissä osallistujien toimintakykyä tuettiin kokonaisvaltaisesti liikunnalla, tiedolla terveellisestä ruokavaliosta sekä tarjoamalla mahdollisuuksia taide- ja kulttuurielämyksiin. Ryhmätoiminnan lähtökohtia ovat osallisuus, voimavaralähtöisyys ja dialogisuus. Ryhmän sisältöä suunniteltiin yhdessä osallistujien toiveiden mukaisesti erilaisia taide-, kulttuuri- ja liikuntamuotoja sekä hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavia teemoja yhdistellen.

Iloa arkeen -mallin ryhmätoiminta perustuu selkeään rakenteeseen ja itsetutkiskeluprosessiin tehtävineen. Aamupäivisin keskustellaan yhdessä eri teemoista ja iltapäivällä heittäydytään luovaan tai liikunnalliseen toimintaan. Keskustelun ja toiminnan vaihtelu on koettu toimivaksi.

Liikuntalaji- ja taidekokeilut voidaan toteuttaa joko itse, yhteistyökumppanien avulla tai ostopalveluina. Ryhmäläiset vaikuttavat myös ryhmän suunnitteluun ja toteutukseen, ja ryhmäläisille annetaan mahdollisuus ohjata ryhmäkertoja omaa osaamistaan esille tuomalla. Vastuuohjaajat kannustavat ryhmäläisiä tuomaan esiin omia näkemyksiään käsiteltävästä teemasta. Vertaistuki on keskeinen voimauttava tekijä ryhmässä.

Ryhmiä ohjaa kaksi vastuuohjaajaa (ammattilaisia), joista toinen toteuttaa myös osallistujien toimintakyvyn arviointiin liittyvät yksilötapaamiset. Ohjaajien ammatilliset osaamisalueet painottuvat ihannetapauksessa eri tavoin. Toisella olisi hyvä olla sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä tukevien teemojen (mielen hyvinvointi, itseluottamus) koulutustausta (esim. sosiaaliala, psykologia, aikuiskasvatustiede) ja toisella fyysistä toimintakykyä tukevien teemojen (liikunta, terveellinen ruokavalio, uni ja päivärytmi) koulutustausta (esim. terveys- tai liikuntatiede, toimintaterapia, fysioterapia). Korkeasti koulutettujen ryhmän ohjaajan olisi hyvä olla itsekin korkeasti koulutettu (AMK- tai yliopistotaso).

Ryhmäläisten palautteen mukaan ohjaajien innostuneisuus, lämpimyys, inhimillisyys sekä vertaisuuteen pohjaava ja osallistuva työote on erityisen tärkeää. Ohjaajien on hyvä jakaa ratkaisukeskeisesti omia kokemuksiaan ja osallistua toimintaan itsekin, mikä luo tasavertaisemman ja dialogisemman asetelman.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Vuosien 2018–2021 aikana järjestettiin yhteensä 11 ryhmää. Korkeasti koulutettujen ja asiantuntijatyötä tehneiden ryhmiin osallistui yhteensä 36 ihmistä. Korkeasti koulutettujen ryhmiin osallistuneista 36 henkilöstä oli 30 työtöntä työnhakijaa, 3 kuntoutustuella, 2 työkyvyttömyyseläkkeellä ja 1 sairauspäivärahalla. Maahanmuuttajaryhmiin osallistui yhteensä 59 ihmistä, joista osa oli korkeasti koulutettuja. Noin puolen vuoden päästä ryhmän päättymisestä maahanmuuttajaryhmiin osallistuneista 17 oli koulutuksessa, 4 työssä, 9 työkokeilussa, 3 kuntouttavassa työtoiminnassa ja 9 järjestöjen palveluissa (mm. suomen kielen ryhmät). 4 henkilöstä ei ollut tietoja. Lyhyt ryhmään osallistuneille 13 naiselle ei tehty seurantaa.

Iloa arkeen -hankkeen ryhmissä 18 ihmistä teki Kykyviisarin kolmesti: ennen ja jälkeen ryhmän sekä n.6 kk ryhmän jälkeen. Kolme kertaa vastanneille lähtötilanteestaseurantaan tuloksissa oli nousua kaikissa osa-alueissa:

Tyytyväisyys elämään: 2,9/5 < 3,8/5

Koettu terveys:            3,2/5 < 3,8/5

Koettu toimintakyky:   5,9/10 < 7,8/10

Koettu työkyky:           5,2/10 < 6,4/10

Suhde työelämään:     3,8/10 < 5,7/10

Ryhmällä ja siihen kytketyllä tavoitteellisella yksilötyöllä voidaan sanoa olleen selviä pitkäkestoisia positiivisia vaikutuksia työ- ja toimintakyvyn vahvistumiseen monella eri elämänalueella. Maahanmuuttajien ryhmissä hyvinvoinnin vahvistumista arvioitiin loppupalautteessa. Kaikki ryhmiin osallistuneet arvioivat ryhmän vahvistaneen heidän hyvinvointiaan. Hankkeen ryhmiin osallistuneiden työ- ja toimintakyvyn vahvistumiselle asetetut tavoitteet saavutettiin ja jopa ylitettiin. Myös tavoitteet osallistujamäärissä ensimmäisen vuoden ylimitoitettuja tavoitteita lukuun ottamatta saavutettiin.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Iloa arkeen -toiminnan aikana kirkastui, että hankkeen ryhmiin osallistuneiden työnhakijoiden ja muiden työelämästä poissaolevien hyvinvointiin ja osallisuuden vahvistamiseen tulee panostaa. Myös muille työelämästä poissaoleville tulisi tarjota kokonaisvaltaisesti hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavaa ryhmätoimintaa, jotta he jaksaisivat paremmin työssä, arjessa ja vapaa-ajalla. Matalalla kynnyksellä yhdessä koetut liikunnan, taiteen ja kulttuurin aikaansaamat hyvinvoinnin kokemukset, vertaistuelliset keskustelut sekä positiivinen itsetutkiskelu lisäävät niin mielen kuin kehonkin hyvinvointia. Ne antavat voimia ja uskoa tulevaan.

Hanke toteutti viimeisenä vuonna 2021 yhteensä 9 koulutusta, joissa tavoitettiin yhteensä 239 ammattilaista tai tulevaa ammattilaista. Hankkeen tuottamat menetelmäoppaat toimivat koulutusten pohjana. Koulutuksia järjestettiin mm. toimintakyvyn arvioinnista (mm. Kykyviisari), luovista ja toiminnallisista menetelmistä, ryhmien toimintamalleista ja osallistujien tarpeista Työllisyys Espoon, Espoon sosiaalitoimen ja Omnian maahanmuuttajien osaamiskeskuksen henkilökunnille, Laurea ammattikorkeakoulun sosionomi- ja fysioterapiaopiskelijoille sekä kotoutumiskentän yhdistyksille.

Lisäksi toteutettiin vaikuttamisviestintää laajalla näkyvyydellä. Keväällä 2021 julkaistiin hankkeen toimintamallia kuvaava video sekä Toimintakyky kuntoon –hankkeiden ja Humakin yhteinen julkaisu 3/21 ”Järjestöt toimintakyvyn edistäjinä". Iloa arkeen -hankkeen keräämää tietoa korkeasti koulutettujen kohderyhmään kuuluvilta heidän tarpeistaan ja toiveistaan työllistymisen tueksi sekä hyvinvointiryhmän koetuista vaikutuksista tuotettiin blogikirjoituksiksi ja asiakastarinoiksi. Nämä ovat saaneet näkyvyyttä mm. Uusimaalaiset.fi:ssä, Tie työelämään -portaalissa ja Akavan uutiskirjeessä. Kykyviisarin uutiskirjeessä ja sivuilla julkaistiin artikkeli hankkeen kokemuksista Kykyviisarin hyödyntämisestä vähän suomea puhuvien maahanmuuttajaryhmissä.

Yllättävänä lopputuloksena hankkeen kaksi hyvin erilaista kohderyhmää yhdistyivät hankkeen korkeasti koulutetuille maahanmuuttaneille työnhakijoille tuottamassa ryhmätoiminnassa keväällä 2021. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ryhmätoiminta juurtui tiivistettynä englanninkielisen ostopalvelun osaksi Espoon korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskusta eli KOSKEa. Tämä ryhmätoiminta pohjaa pääosin korkeasti koulutettujen ryhmätoimintamalliin, joskin mallissa on piirteitä myös maahanmuuttajanaisten ryhmästä.

Vähän suomea puhuvien maahanmuuttajanaisten toimintamalli tai sen osia sekä hankkeeen kohderyhmästä keräämä tieto juurtuu näillä näkymin Pääkaupunkiseudun sosiaalisen kuntoutuksen verkostoon ja kotoutumiskentän yhdistyksiin.

Hanke haki vuonna 2021 pysyvää rahoitusta STEA:lta toiminnan laajentamiseksi muillekin palveluiden väliin putoaville asiakkaille, mutta rahoitusta ei myönnetty.

Vaikka toiminta on nähty hyvin tuloksellisena ja tarpeellisena, haasteena toimintamalli kokonaisuuden juurtumiselle julkisiin palveluihin on käynnissä olevat isot rakenteelliset muutokset, kuten työllisyyden kuntakokeilu, TE-palvelut 2024-uudistus ja tulevaisuuden sote-keskuksen valmistelu. Koulutusten ja viestinnän kautta hankkeen mm. suoraan kohderyhmiltä keräämä arvokas tieto ja hankkeen hyvät käytännöt tukevat kuitenkin ammattilaisten ja päättäjien tulevien palveluiden suunnittelua jatkossakin.

Mahdollisuudet mallin käyttöönottoon ovat laajat, sillä ryhmätoiminta soveltuu myös muille kuin vähän suomea puhuville maahanmuuttajille ja korkeasti koulutetuille työnhakijoille. Hankkeen menetelmäoppaat tukevat toimintamallin juurtumista, sillä niissä on kuvattu ryhmätoiminnan reunaehdot ja käytännön toteutus.

Kansikuva
Iloa arkeen EJY

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Työkyky Pitkäaikaistyöttömyys Ryhmätoiminta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Osallisuus

Ilmiöt

Osallistuva yksilö Työn ja työttömyyden murros

Kohderyhmä

Maahanmuuttajat Työikäiset Työttömät