Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin suunnitelma 2022 (RRP, P4, I2)

Rakennetaan suunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin alueelliselle kehittämistyölle. Tavoitteena on tunnistaa keskeiset asiakaspolut sekä luoda visuaalinen kuvaus palvelukonseptin suunnitelmasta.  Työ on valmistunut 12/2022. 

Toimintamallin nimi
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin suunnitelma 2022 (RRP, P4, I2)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Rakennetaan suunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin alueelliselle kehittämistyölle. Tavoitteena on tunnistaa keskeiset asiakaspolut sekä luoda visuaalinen kuvaus palvelukonseptin suunnitelmasta.  Työ on valmistunut 12/2022. 

Toteutuspaikka
Kymenlaakso
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kymenlaakso
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Heli Kaleton

Luotu

30.11.2022

Viimeksi muokattu

29.10.2024
Ratkaisun perusidea

Suomen kestävän kasvun ohjelman ensimmäisessä vaiheessa 2022 tehtiin kooste hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin lähtökohdista ja nykytilasta. Kehittämisen toimenpiteet ja painopisteet on johdettu Kymenlaakson alueellisesta hyvinvointikertomuksesta. 

Digitaalisen sotekeskuksen kehittämisen lopputuloksena Kymenlaaksossa on toimiva, asiakaslähtöinen sekä monialainen digitaalinen sotekeskus.

Digitaalisen sotekeskuksen käytössä on sähköiset palvelukanavat, jotka mahdollistavat palveluiden tuottamisen asiakkaalle skaalautuvasti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti.

Hyvinvointialueen helppokäyttöiset ja älykkäät sähköiset palvelut tukevat ennaltaehkäisyä, matalan kynnyksen avun saamista ja asiakkaiden ohjautumista oikeiden palveluiden piiriin.

 

Toimintaympäristö

Kymenlaakso on sosiaali-ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava. Alueella väestön palvelutarve on suuri, syntyvyys vähäistä ja ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia.

Sairastavuus on Kymenlaaksossa keskimääräistä suurempaa, erityisesti mielenterveysongelmat sekä tuki-ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisiä. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten.

Lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, ja ne lisäävät lasten ja nuorten palvelujen tarvetta. Lapset ja nuoret voivat joutua odottamaan jopa kuukausia pääsyä hoidon ja kuntoutuksen aloittamiseksi tarvittaviin toiminta-ja puheterapia-arvioihin sekä psykologin tutkimuksiin.

Sosiaali-ja terveydenhuollon osaavan henkilöstön saatavuus on ollut pitkään haastavaa Kymenlaakson alueella.

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmäymmärrystä on pyritty kartoittamaan monialaisen projektiryhmän haastattelulla. Laajempaa asiakasymmärrystä toimenpiteistä  tullaan keräämään investointi 2:n kehittämistyön edetessä ja konkretisoituessa vuosina 2023-2025.  

Kymenlaakson prototyyppiyhteisölle on laadittu elokuussa 2022 kysely, jossa on osana tiedusteltu mm. koronapandemian vaikutuksista hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden saatavuuteen sekä sen vaikutuksesta yksilön arkeen ja hyvinvointiin. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin suunnitelmaa hyödynnetään Investointi 2:n kehittämisen tukena vuosina 2023- 2025. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin suunnitelma ohjaa osaltaan kehittämistyötä vuosina 2023- 2025. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin suunnitelman tuella saadaan kuva ennaltaehkäisevien palveluiden ja monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen alueellisesta nykytilasta. 

Kansikuva
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt

Kohderyhmä