Innoagenttitoiminta
Innoagenttitoiminnalla varmistetaan kokemustiedon siirtyminen päätöksentekoon ja päätöksen teossa tarvittavan kokemustiedon tarpeen välittyminen kokemustoimijoille.
Toimintamallin nimi
Innoagenttitoiminnalla varmistetaan kokemustiedon siirtyminen päätöksentekoon ja päätöksen teossa tarvittavan kokemustiedon tarpeen välittyminen kokemustoimijoille.
Innoagenttitoiminta vaatii toteutuakseen innoagenttien koulutusta, yhteiskehittämisen työpajoja, sähköisen alustan asiakkaiden/asukkaiden osallistamiseen, uudenlaista viestintäotetta ja johdon sitoutumista ja strategisia linjauksia.
Palvelujen asiakaslähtöisyys on uudelleen muotoutuvan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmämme kulmakivi. Vain asiakaslähtöisesti toteutetut palvelut ovat eettisesti kestäviä ja vain asiakaslähtöisten palvelujen kautta voidaan taata palvelujen riittävä vaikuttavuus ja lopulta myös kustannustehokkuus.
Asiakkaiden osallistumiselle on säädösperusteita useammassa eri laissa. Perustuslaki (731/1999) painottaa kansanvaltaisuutta ja oikeusvaltioperiaatetta valtiojärjestyksen perusteena. Lain 2§:n mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon (14§).
HE 15/2017 ehdottaa säädettäväksi maakuntalain, lain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä niiden yhteisen voimaanpanolain. Kansalaisten ja kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamisoikeudet toteutuvat joko edustuksellisuuden kautta (ääni- ja äänestysoikeus) tai vaikuttamalla suoraan. Ehdotettavan maakuntalain 5 luvussa maakunnan asukkaiden osallistumisoikeus 23 § pykälässä säädettäisiin yleisistä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista maakunnassa. Pykälä vastaisi pääosin kuntalain 22 §: ää, jossa säädetään yleisistä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista kunnassa. Kuntalain (410/2015) 22 § määrittelee asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet siten, että asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista.
Potilaan asemasta ja oikeuksista annettu laki (785/1992) painottaa potilaan oikeutta laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Laissa on määritelty potilaan oikeu- SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 16/2018 14 det hoitoon pääsyyn, suunnitelmaan perustuvaan hoitoon ja kuntoutukseen, itsemääräämiseen ja tiedonsaantiin. Lain perusteella potilaan osallistuminen kohdentuu hänen omaan hoitoonsa.
Terveydenhuoltolain (1326/2010) yhtenä tavoitteena on lisätä asiakaskeskeisyyttä, mutta laista ei nouse esiin laajempaa asiakkaiden aktiivista osallistumisen mahdollisuutta palvelujen kehittämiseen. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) korostaa yksilön mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa palveluprosessiinsa ja palvelujen kehittämiseen. Lain painotukset ovat tuen tarpeen arvioinnin merkitys ja sisältö sekä asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen hyvinvoinnin ja palvelujen kehittämisessä.
Sosiaalihuollon erityislainsäädännössä löytyy eri väestöryhmien osallisuuden mahdollistamiseen liittyviä juridisia velvoitteita
INNOAGENTTIEN KOULUTTAMINEN JA VERKOSTON KOORDINAATIO
II tason innoagentit ovat kokemusasiantuntijoita, jotka saavat palkkion työskentelystään.
I tason innoagentit ammattilaisia, jotka tekevät toimintaa osana normaalia palkkatyötänsä.
Innoagenteilla on sovitut tehtävät, jotka varmistavat yhteiskehittämisprosessissa kokemustiedon siirtymisen päätöksentekoon ja sieltä takaisin. Innoagenttien verkostotapaamiset tukevat em. toimintaa. Innoagenttikoulutuksessa käydään läpi innoagentin tehtäviä, sähköisen alustan tekninen osaaminen ja asioiden valmistelu alustalla, asiakkaiden osallistumiseen liittyviä teemoja sekä yhteiskehittämisen prosessia.
YHTEISKEHITTÄMISEN TYÖPAJAT
Sähköisellä alustalla tapahtuva asioiden valmistelu tarvitsee lähes poikkeuksetta ihmisten tekemää työtä, kohtaamisia, verkostoja ja yhteiskehittämistä tuekseen. Yhteiskehittämisen työpajoja järjestetään organisaation tai maakunnan alueella yhdessä sovituista, strategisista aiheista. Yleensä nämä ovat kehittämiskokonaisuuksia, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan monen toimialan osaamista ja asiakkaiden kokemustietoa. Yhteiskehittämisen työpajojen järjestäminen vaatii osaamista työpajojen fasilitoinnista, verkostomaista työskentelyotetta, viestintätaitoja ja innoagenttitoiminnan tuntemusta. Moninäkökulmaisuus varmistetaan siten, että työpajoihin osallistuu päätöksentekijöitä, asiakkaita, kokemusasiantuntijoita, ammattilaisia ja järjestötoimijoita. Pajassa työskentelevät tahot sitoutuvat tietyn kohteen kehittämiseen ja osallistuvat siihen oman osaamisensa tai asiantuntijuutensa pohjalta. Kaikki näkökulmat ovat samanarvoisia.
SÄHKÖINEN ALUSTA TAI JOUKKOISTAMISEN MAHDOLLISTAVA DIGITAALINEN TYÖVÄLINE
Yhteiskehittämisen työpajan jälkeen keskustelu jatkuu sähköisellä alustalla 2-3 viikon ajan. Keskustelu on avoinna kaikille kehittämisteemasta kiinnostuneille. Työpajassa sovitaan yhdessä tiedon välittämisestä omissa verkostoissa. Työpajan tuloksista tehdään sähköisen alustalle tiivis koonti, joka vietiin käsittelyyn em. toimialan kehittämisestä vastaavan ryhmän kokoukseen. Tiedon kulun polku oli ennalta sovittu ja suunniteltu nimettyjen henkilöiden kanssa. Nimettäviltä vastuuhenkilöltä pyydettiin kirjallista vastinetta siitä, miten yhteiskehittämisen pajoissa koottua tietoa tullaan hyödyntämään. Vastine tuodaan tiedoksi kaikille työpajassa ja sähköisen alustan keskustelussa mukana olleille.
YHTEISKEHITTÄMISEN PROSESSISTA VIESTIMINEN JA TULOKSISTA VIESTIMINEN OSALLISTAEN JA PROAKTIIVISESTI ERI RYHMIEN VÄLILLÄ JA LAAJEMMIN
Yhteiskehittämisen prosessi vaatii uudenlaista otetta perinteiseen viestintään ja tiedottamiseen. Viestintää on avattava ja viestittävä koko prosessin ajan, myös keskeneräisistä asioista viestitään, jotta prosessin eri vaiheet olisivat läpinäkyvät 1) Yhteiskehittämisen aihe avoinna keskusteltavana erilaisilla foorumeilla 2) Kutsu yhteiskehittämisen työpajaan 3) Mahdollisuus työpaja-aineiston kommentointiin 4) Koosteen tekeminen ja jakaminen kaikille ja toimittaminen päätöksen tekevällä ryhmälle 5) Päätöksentekijöiden vastineen toimittaminen takaisin sähköiselle alustalle kaikkien nähtäväksi.
JOHDON SITOUTUMINEN JA STRATEGIAKIRJAUKSET
Johdon sitoutumista ja strategiakirjauksia tarvitaan, jos halutaan Innoagentti -toiminnalle pysyviä resursseja käyttöön sekä virallista asemaa organisaatiossa ja maakunnan alueella.
Yhteenveto vuoden 2017 kokeilun kokemuksista Etelä-Pohjanmaalla
Tiedonkulun prosessi selkiytyi yhteiskehittämisen työpajojen kautta. Työpajoissa käsitellyt teemat olivat selkeitä "tilauksia" maakunnan strategisista kehittämisen kohteista. Sekä päätöksentekijöiden, ammattilaisten että asiakkaiden oli tällöin helppo sitoutua teeman käsittelyyn ja toimijoiden välille syntyi aitoa moninäkökulmaista vuoropuhelua kehitettävästä asiasta.
Kokeilun pohjalta voidaan todeta, että II tason Innoagentit (kokemusasiantuntijat) sitoutuivat toimintaan hyvin. I tason innoagentit (ammattilaiset) eivät. Tiedonsiirtäminen eri ryhmien välillä, vaikka käytössä olisikin sähköinen työväline, vaatii koordinointia ja henkilön, jolla on ymmärrystä yhteiskehittämisen prosessista, maakunnan keskeisistä kehittämisprosesseista, tietoa toimijaverkostoista ja yhteydet sekä päätöksentekijöihin, ammattilaisiin sekä asiakas- ja kokemusasiantuntijaverkostoihin.
Tällä kertaa sähköinen tiedonsiirron työväline oli Innokylän verstas (vanha verkkopalvelu ad 2/2020). Verstaalle ei vaadittu erillistä kirjautumista, jotta siellä voi kommentoida. Verstaan saattoi perustaa kuka tahansa. Kokeilun aikana verstaan perustamisesta vastasi työpajoja koordinoiva taho. Sama henkilö, joka vastasi tiedon siirtymisestä ryhmiltä toisille. Tälläinen koordinoiva taho on keskeinen. Maakunnan kehittämiskokonaisuuksien verstaat on koottu Etelä- Pohjanmaan Aktiivisen kohtaamisen foorumin (AKF) yhteyteen, joka löytyi "vanhan Innokylän"työtilasta.
Keskustelua sähköisellä alustalla käytiin yhteiskehittämisen työpajojen jälkeen kahden viikon ajan. Sähköinen alusta mahdollistaa kommentoinnin niillekin, jotka eivät ole olleet työpajassa. Keskustelua alustalla jatkettiin esim. omaishoitajien vapaapäivien kehittämisestä.
Yhteiskehittämisen prosessi vaatii uudenlaista otetta perinteiseen viestintään ja tiedottamiseen. Viestintää on avattava ja viestittävä koko prosessin ajan, myös keskeneräisistä asioista. 1) Yhteiskehittämisen aihe avoinna keskusteltavana erilaisilla foorumeilla 2) Kutsu yhteiskehittämisen työpajaan 3) Mahdollisuus työpaja-aineiston kommentointiin 4) Koosteen tekeminen ja jakaminen kaikille ja toimittaminen päätöksen tekevällä ryhmälle 5) Päätöksentekijöiden vastineen toimittaminen takaisin sähköiselle alustalle kaikkien nähtäväksi.
Onnistumisen edellytyksiä?
- helppokäyttöinen sähköinen alusta
- riittävät resurssit ammattilaisille ja kokemustoimijoille Innoagentti-toimintaan
- riittävä tuki ja sparraus palkkiollisille innoagenteille
- selvä tiedonsiirron polku ja tehtävänkuvaukset
- nimetyt yhdyshenkilöt eri organisaatioissa
- näkyvä, monikanavainen viestintä
- keskijohdon ja ylimmän johdon sitoutuminen - koordinointi - monipuoliset kehittämisteemat
Kokeilun onnistumiset?
- monialaisen työn tekemisen kulttuuri vahvistuu
- yhteiskehittämisen kulttuuri vahvistuu
- asiakkaan ja kokemustoimijan ääni tulee kuulluksi ja sillä on vaikutusta päätöksentekoon
- ammattilaisen, päätöksentekijän ja asiakkaan välinen vuorovaikutus vahvistuu
- kehittämisen osana käytetty tieto on monipuolista ja samanarvoista
- innoagentit saivat voimaantumisen kokemuksia ja kokivat toimintansa arvokkaaksi
- innoagentit saivat osallistujia mukaan keskusteluun
- innoagentit olivat tärkeänä apuna asukkaiden kuulemisessa eri kehittämisteemoissa ja asioiden kirjaamisessa alustalle
Kansikuva
