Itsenäisesti asuvien nuorten mielen hyvinvointia tukeva ekosysteemi

Itsenäisesti asuvien 16-18 -vuotiaiden nuorten mielen hyvinvointia tukevassa ekosysteemissä toimijat jakavat toisilleen tietoa, kokemuksia ja hyviä käytänteitä. Ekosysteemin kuuluu kohderyhmän kannalta olenaisia ammattilaisia, järjestöjä sekä nuoria kokemusasiantuntijoita. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Itsenäisesti asuvien nuorten mielen hyvinvointia tukeva ekosysteemi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Itsenäisesti asuvien 16-18 -vuotiaiden nuorten mielen hyvinvointia tukevassa ekosysteemissä toimijat jakavat toisilleen tietoa, kokemuksia ja hyviä käytänteitä. Ekosysteemin kuuluu kohderyhmän kannalta olenaisia ammattilaisia, järjestöjä sekä nuoria kokemusasiantuntijoita. 

Toteutuspaikka
Tampereen kaupunki, toisen asteen oppilaitokset, ekosysteemi
Paikkakunta tai maakunta
Pirkanmaa
Tampere
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Luotu

16.06.2022

Viimeksi muokattu

11.08.2022
Toimintaympäristö **

Mielenterveyden perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Parhaimmillaan kasvuympäristö ja opiskeluympäristö tukevat yksilöiden mielenterveyttä ja tarjoavat mahdollisuuden psyykkisten voimavarojen positiiviselle kehittymiselle. Yhteikunnallisen eriarvoitumisen ehkäisemisen kannalta lapsuus ja nuoruus ovat tärkeimmät elämänvaiheet.

Mielenterveys vaikuttaa kokonaisvaltaisesti yksilön terveyteen ja sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin. Muuttuvassa maailmassa ja ympäristössä hyvä mielenterveys on yksilöille yhä tärkeämpi voimavara, joka tukee tasapainoista elämää ja luo edellytyksiä toimia erilaisten yhteisöjen osana. Vahvojen psyykkisten voimavarojen tarve korostuu erityisesti nuoren itsenäistymisvaiheessa. Nuoret tarvitsevat taitoja käsitellä tulevaisuuteen liittyvää liittyvää epävarmuutta.

Yksilöiden mielen hyvinvoinnista huolehtiminen tuottaa sekä henkistä että aineellista hyvinvointia ja tukee siten myös yhteiskunnan menestymistä. Asenteet mielenterveyden haasteita kohtaan ovat lieventyneet, joten yhä useampi hakeutuu mielen hyvinvointia tukeviin palveluihin. Tarpeiden ja kysynnän muuttuminen ovat palvelujen suunnittelussa huomioitavia tekijöitä. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Itsenäisesti asuvien 16–18-vuotiaiden nuorten mielen hyvinvointia tukevassa ekosysteemissä toimijat jakavat toisilleen tietoa, kokemuksia ja hyviä käytänteitä. Toimintamallin kohderyhmään kuuluvat Tampereella itsenäisesti asuvat 16–18-vuotiaat nuoret, joita Tampereella oli vuonna 2020 tehdyn, väestötietojärjestelmän tietoihin pohjautuvan analyysin mukaan noin 2000 (noin viidesosa ikäryhmän nuorista). Ryhmän osuus on näin ollen merkittävä.

Uudessa ympäristössä ja arjessa oppilaitoksen henkilökunta, opettajat ja opiskeluhuollon toimijat saattavat olla nuorten ainoita aikuiskontakteja. Tästä syystä oppilaitosten kuraattorit, opinto-ohjaajat ja psykologit sekä opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat (ja lääkärit) muodostavat toimintamallin toisen keskeisen kohderyhmän.

Kansikuva
Nuoret naiset katsovat maisemia Pyynikin näkötornista Tampereella

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Mielenterveys Osallisuus

Ilmiöt

Osallistuva yksilö Sosiaalisen pääoman korostuminen

Kohderyhmä

Ammattilaiset Nuoret