Jalkautuva tiedottaminen osana etsivää vanhustyötä
Jalkautuvassa tiedottamisessa liikutaan toiminta-alueella mahdollisimman monipuolisesti: tapahtumissa, tilaisuuksissa, kohtaamispaikoissa. Tarkoitus on päästä juttusille ihmisten kanssa, kertoa heille henkilökohtaisesti omasta toiminnasta ja kutsua mukaan.
Toimintamallin nimi
Jalkautuvassa tiedottamisessa liikutaan toiminta-alueella mahdollisimman monipuolisesti: tapahtumissa, tilaisuuksissa, kohtaamispaikoissa. Tarkoitus on päästä juttusille ihmisten kanssa, kertoa heille henkilökohtaisesti omasta toiminnasta ja kutsua mukaan.
Ikääntyneille suunnattuun toimintaan on yleensä helppo tavoittaa aktiivisia, jo valmiiksi hyvinvoivia kolmasikäläisiä. Jotta tavoitettaisiin myös niitä, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet toimintoihin ja ovat jopa täysin palveluiden ulkopuolella tarpeesta huolimatta. Kyse voi olla tiedon tai luottamuksen puutteesta, toimintakyvyn vajeista tai muutoin hankalasta elämäntilanteesta. Tällöin tarvitaan kekseliäitä tiedottamisen tapoja.
Kohtaaminen ja henkilökohtainen kutsu on tehokkain tapa saada mukaan uusia ihmisiä; tulee jalkautua sinne, missä ihmiset liikkuvat. Ennalta suunnitellun ja aikataulutetun ”jalkautumiskierroksen” aikana liikutaan tietyllä alueella mahdollisimman monipuolisesti: tapahtumissa, tilaisuuksissa, kohtaamispaikoissa. Tarkoitus on päästä juttusille ihmisten kanssa, kertoa heille omasta toiminnasta ja kutsua mukaan.
- Tarkista etukäteen, mitä alueella tapahtuu. Onko luvassa tilaisuuksia, joihin osallistuu ikääntyneitä? Vieraile puistojumpissa, kyläjuhlilla ja muissa asuinalueen tapahtumissa
- Onko alueella palveluita, jotka on suunnattu vähävaraisille? Mene mukaan diakonialounaille, ruokajakeluihin, kirppistempauksiin ja ilmaiskonsertteihin.
- Missä ja miten ikääntyneet alueella liikkuvat? Kokoontuuko ostarin kahvilassa tai baarissa säännöllisesti ikämiesten porukka, käyttävätkö ikääntyneet palvelulinjan bussia? Hyppää kyytiin!
- Vaikka jalkautumisen ydin on kohtaamisissa, älä unohda ilmoitustauluja. Vie mainoksia kauppoihin, apteekkeihin, terveysasemille, psykiatriselle ja päihdepoliklinikalle, sosiaalitoimen asiointipisteisiin, maskijakelun yhteyteen
- Käy rohkeasti juttusille ihmisten kanssa: kysele, kiinnostu, kuuntele – ja vasta sitten kerro oma asiasi. Värvää ”lähettiläiksi” ja ota kierrokselle mukaan jo toiminnassa mukana olevia ikääntyneitä
Ikääntyneiden yksinäisyys on totta. Se aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä ja myös kustannuksia yhteiskunnalle: yksinäisten sairastavuus on suurempi ja he käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita huomattavasti ikäverrokkiryhmäänsä enemmän. Esimerkiksi toiminta-alueellamme Espoossa itsensä yksinäiseksi usein tai jatkuvasti kokevia on reilut 5 % ja peräti 20 % yli 75-vuotiaista ei pidä laisinkaan yhteyttä kotitalouden ulkopuolisiin ystäviin tai sukulaisiin. (FinSote 2018)
Samalla kohderyhmällä esiintyy myös palveluiden alikäyttöä (Kröger ym. 2019), kun ihmiset eivät osaa tai pysty hakeutumaan tarpeenmukaisiin palveluihin. Esimerkiksi Finsote 2018 -tutkimuksen mukaan 70 % espoolaiseläkeikäisistä ei osallistu aktiivisesti mihinkään kerho-, yhteisö- tai harrastustoimintaan. Saman tutkimuksen mukaan melkein 30 % yli 75-vuotiaista kokee, että he tarvitsisivat apua arkeensa, mutta eivät saa sitä tarpeeksi tai ollenkaan. Löytämällä nämä palvelukatveissa olevat ikääntyneet ja kiinnittämällä heidät oikea-aikaisesti sopiviin palveluihin ja toimintoihin, voidaan vähentää yksinäisyyttä, lisätä hyvinvointia ja ennaltaehkäistä monia ulkopuolisuudesta aiheutuvien korjaavien palvelujen tarpeita.
Jalkautuvan tiedottamisen toimintamallia kehitettiin Parempaa elämää lähitoiminnalla -hankkeessa vuosina 2018–2021. Tavoitimme ryhmätoimintoihimme sen avulla hyvin sellaisia ihmisiä, jotka eivät olleet aiemmin osallistuneet vastaavaan toimintaan: kaikkiaan n. 160 osallistujasta peräti 53 % kuului tähän ryhmään. Suullisen palautteen perusteella se, että osallistuja oli saanut toimintaan "henkilökohtaisen kutsun" oli merkittävässä osassa madaltamassa osallistumiskynnystä.
Onnistuimme tavoittamaan myös ikääntyneitä, jotka olivat haasteellisessa elämäntilanteessa: n. 80 %:lla osallistujista oli oman kokemuksensa mukaan erilaisia haasteita arjessaan joko fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn alueella. Hankekauden aikana tekemiemme palautekyselyiden (n=74) perusteella 95 % koki yksinäisyytensä vähentyneen ja 87,5 % kertoi saaneensa uutta tietoa palveluista.
Kansikuva
