Järjestöpositiivisen kunnan kehityskeskustelu
Järjestöpositiivisen kunnan kehityskeskustelu on työkalu järjestö-kuntayhteistyön arviointiin ja yhteistyön kehittämiskohteiden määrittelyyn. Työskentelyssä on hyvä olla mukana ainakin kunnan järjestöyhteistyöstä vastaava(t) ja järjestöjen edustajat.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Järjestöpositiivisen kunnan kehityskeskustelu on työkalu järjestö-kuntayhteistyön arviointiin ja yhteistyön kehittämiskohteiden määrittelyyn. Työskentelyssä on hyvä olla mukana ainakin kunnan järjestöyhteistyöstä vastaava(t) ja järjestöjen edustajat.
Toimintamallin kuvaus
Järjestöpositiivisen kunnan kehityskeskustelu on työkalu järjestö-kuntayhteistyön arviointiin ja yhteistyön kehittämiskohteiden määrittelyyn. Työskentelyyn osallistuvat kunnan järjestöyhteistyöstä vastaava(t) ja järjestöjen edustajat. Arvioinnissa on suositeltavaa olla mukana myös kunnan muita viranhaltijoita ja päättäjiä.
Monet toimintaympäristössä tapahtuvat suuret muutokset vaikuttavat kuntiin ja järjestöihin. Mm. elämäntapojen muuttuminen, demokratian murros sekä väestönkasvun ja –rakenteen muutokset haastavat kunnat ja järjestöt uudistamaan toimintatapojaan ja kehittämään yhteistyötä.
Kuntien ja järjestöjen yhteistyön arvioinnin ja kehittämiskohteiden määrittelyyn luotiin yksinkertainen ja helppo työkalu.
Työskentelyyn osallistuvat kunnan järjestöyhteistyöstä vastaava(t) ja järjestöjen edustajat. Mukana on suositeltavaa olla myös kunnan muita viranhaltijoita ja päättäjiä.
Työkalu on syntynyt ja sitä on kehitetty osana Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n järjestö-kuntayhteistyön elinvoimapajoja. Elinvoimapajoja järjestettiin vuosina 2018-2020 yhteistyössä kaikkien Keski-Suomen kuntien kanssa. Kuntien ja järjestöjen yhteistyön arvioinnin ja kehittämiskohteiden määrittelyyn luotiin yksinkertainen ja helppo työkalu.
Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan yhdessä järjestöjen kanssa, miten olemme onnistuneet järjestöyhteistyön kehittämisessä aiempina vuosina. Arvioinnin kohteena ovat yhteistyörakenteet (esim. onko kunnassa kaikille järjestöille avoimia tapaamisia säännöllisesti, onko kunnassa nimettyä järjestöyhdyshenkilöä), onko järjestötieto näkyvillä kunnan netissä ja miten järjestöt ovat mukana strategia- ja hyvinvointikertomustyössä. Arviointia tehdään osallistujien tietojen ja kokemusten pohjalta.
Tämän jälkeen annetaan kunnalle järjestöpositiivisuuden arvosana. Tässä arvioinnissa voidaan hyödyntää edellisten kohteiden lisäksi kaikkea kuntaan kertynyttä tietoa järjestöyhteistyön tilanteesta ja esimerkiksi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:ssä koottua järjestöpositiivisen kunnan tarkistuslistaa.
Arvioinnin pohjalta tehdään yhdessä suunnitelma siitä, mihin yhteistyön kehittämisessä seuraavaksi tartutaan ja sovitaan vastuista.
Lopuksi sovitaan, milloin on seuraava kehityskeskustelu ja kuka kutsuu sen koolle. Suositeltavaa on, että koollekutsujana toimii kunnasta esim. järjestöyhdyshenkilö.
Keski-Suomessa mallia on testattu seitsemän kunnan ja niiden yhdistysten kanssa. Työkalu on koettu helpoksi ja käteväksi tavaksi arvioida yhteistyötä ja sopia yhdessä seuraavasta kehittämiskohteesta.
Kansikuva
