Kaikukortilla kohti yhdenvertaisempaa kulttuuria ja osallisuutta

Kaikukortti, joka on rekisteröity tuotemerkki ja jonka Kulttuuria kaikille -palvelu on mallintanut v. 2017, toimii sosiaali- ja terveysalan työvälineenä ja mahdollisuutena tukea osallisuutta sekä toteuttaa lakisääteistä sosiaalista kuntoutusta.

Kaikukortti on henkilökohtainen kortti, jolla voi hankkia maksuttomia kurssipaikkoja ja pääsylippuja kulttuuripalveluihin sekä maksuttomia pääsylippuja myös oman perheen lapsille. Kaikukortin tavoitteena on parantaa tiukassa rahatilanteessa olevien mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa. Kaikukortti-toiminta tukee sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan rakenteellista yhteistyötä.

Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta (luotu 8.9.2017, viimeiseksi muokattu 24.4.2018)

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Kaikukortilla kohti yhdenvertaisempaa kulttuuria ja osallisuutta
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kaikukortti, joka on rekisteröity tuotemerkki ja jonka Kulttuuria kaikille -palvelu on mallintanut v. 2017, toimii sosiaali- ja terveysalan työvälineenä ja mahdollisuutena tukea osallisuutta sekä toteuttaa lakisääteistä sosiaalista kuntoutusta.

Kaikukortti on henkilökohtainen kortti, jolla voi hankkia maksuttomia kurssipaikkoja ja pääsylippuja kulttuuripalveluihin sekä maksuttomia pääsylippuja myös oman perheen lapsille. Kaikukortin tavoitteena on parantaa tiukassa rahatilanteessa olevien mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa. Kaikukortti-toiminta tukee sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan rakenteellista yhteistyötä.

Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta (luotu 8.9.2017, viimeiseksi muokattu 24.4.2018)

Toteutuspaikka
Espoolaiset ja Kainuulaiset kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan toimijat
Paikkakunta tai maakunta
Espoo
Toimintamallin rahoittaja
Muu ministeriö
Tietoa muualla

Luotu

27.01.2020

Viimeksi muokattu

26.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Kaikukortti on uusi ja tarpeellinen sosiaalisen kuntoutuksen työväline ja uusi ei-rahallisen tuen muoto.

Kaikukortti antaa kortinhaltijalle mahdollisuuden elää samanlaisessa elämänmuodossa kuin muut: osallistua kulttuurielämään, johon muuten ei olisi taloudellisia mahdollisuuksia.

Kaikukortti-toiminta tarjoaa uutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen: kortin avulla voi tukea hyvinvointia kulttuurin keinoin muun elämäntapoihin liittyvän ohjauksen rinnalla.

Kaikukortti on uusi sektorirajat ylittävän yhteistyön muoto: sote- ja kulttuuripuoli koordinoivat Kaikukorttia yhdessä. Kaikukortti käy vuodesta 2018 alkaen ristiin eri Kaikukortti-alueiden välillä ja synnyttää maakunnallista ja valtakunnallista yhteistyötä. Kaikukortti-toiminnan avulla kulttuurialan tunnettuus sote-alan keskuudessa kasvaa. 

Kaikukortin avulla voi saattaa kulttuurin osaksi sidosryhmien toimintatapoja ja tavoitteita: Kaikukortti on konkreettinen työkalu terveyttä ja hyvinvointia edistävään monialaiseen hyte-työhön, kuten hyte-ryhmiin, hyvinvointi-kertomuksiin ja kulttuurihyvinvointisuunnitelmiin.

Toimintaympäristö **

 

Kulttuurin monipuolisella harrastamisella on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Taloudellisesti tiukka tilanne voi kuitenkin estää kulttuuripalvelujen käyttöä. Suomessa tilanne koskee monia, pienituloisia on 631 000 (2015), ja jopa 440 000 (2016) henkilön tulot alittavat minimibudjetin. Yleisintä alle minimibudjetilla eläminen on yksinhuoltajilla, työttömillä, opiskelijoilla ja yksinasuvilla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Yleisintä alle minimibudjetilla eläminen on yksinhuoltajilla, työttömillä, opiskelijoilla ja yksinasuvilla. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

1. Paikallisen Kaikukortti-verkoston luominen

Luodaan paikallinen Kaikukortti-verkosto rakentamalla sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurialan yhteinen verkosto. Paikalliseen koordinointiin sovitaan yhteyshenkilöt. Toiminta juurrutetaan alusta alkaen sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurialan rakenteisiin.

2. Paikallisen Kaikukortti-verkoston perehdyttäminen

Korttia jakavat sosiaali- ja terveysalan toimijat sekä kulttuurialan toimijat perehdytetään toimintamalliin. Tavoitteena on, että sote-kohteissa kaikki työntekijät kertoisivat kaikille asiakkailleen Kaikukortista. Kaikukortti on helppokäyttöinen menetelmä. Verkoston työntekijöille on tuotettu kirjalliset ohjeet Kaikukortti-toiminnasta, jotka löytyvät oman alueen Kaikukortti verkkosivun materiaalipankista. Perehdystä varten on myös tuotettu video sosiaali- ja terveysalan toimijoille.

3. Kaikukorttien jakaminen tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleville asiakkaille

Kaikukorttia jaetaan tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleville asiakkaille Kaikukortti-verkoston sosiaali- ja terveysalan kohteissa, kuten etsivässä nuorisotyössä, sosiaalitoimistoissa, mielenterveyspalveluissa ja perhetyössä. Kortin hankkimisen kynnystä madalletaan esimerkiksi niin, että asiakkaan ei tarvitse esittää erillisiä todistuksia tuloistaan. Kortin saajasta kerätään taustatiedot, mutta ei henkilötietoja. Työntekijä kirjaa taustatiedot sähköiseen järjestelmään.

4. Osallistumisen esteitä madaltamaan

Sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä vapaaehtoiset innostajat ja vertaisinnostajat innostavat ja kannustavat asiakkaitaan käyttämään Kaikukorttia, hyödyntävät korttia työvälineenä ja käyvät myös yhdessä kortinhaltijoiden kanssa kulttuuririennoissa. Kulkeminen toiseen kuntaan saattaa kuitenkin olla haastavaa esimerkiksi julkisen liikenteen rajatun tarjonnan vuoksi. Jos kortin kortinjakajan käytössä on työyhteisön auto, kannustetaan hyödyntämään sitä.

5. Kaikukortilla maksuttomasti lippuja tai kurssipaikkoja kulttuuripalveluihin

Kaikukortin haltija voi hankkia Kaikukortilla maksuttomia pääsylippuja itselleen ja alle 16-vuotiaille lapsilleen erilaisiin kulttuuritapahtumiin sekä maksutta myös kansalaisopiston kurssipaikkoja. Kortinhaltija hankkii pääsyliput ja kurssipaikat kulttuurikohteiden omista myyntikanavista. Pääsylippuja ja kurssipaikkoja saattaa olla rajattu määrä. Kaikukortti-toiminnassa mukana olevat kulttuurikohteet kertovat omilla verkkosivuillaan, mihin tapahtumiin, esityksiin ja kursseille Kaikukortti käy.

6. Kultuurin käytön tilastointi ja seuranta

Kulttuuripalveluun osallistuessaan asiakkaan Kaikukortin numero otetaan talteen. Paikallinen Kaikukortti-verkosto kokoaa kulttuurin käytön tilastot sovitun aikataulun mukaan yhteen. Kulttuurinkäyttötilastot ristiintaulukoidaan vuosittain kortinhaltijoiden tilastotietojen kanssa ja näin saadaan tietoa kortin käytöstä ja korttia käyttäneiden taustatiedoista. Kunnat ja maakunnat voivat hyödyntää tilastoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä.

7. Kaikukortti-mallin arviointi ja päivitystarpeet

Kaikukortti-verkostot kommentoivat Kaikukortti-toimintaa vuosittaisissa tapaamisissa ja mallia muokataan kokemusten perusteella. Espoon ja Kainuun Kaikukortti-verkostoille on toteutettu kyselyt. Kyselyiden mukaan Kaikukortti on lisännyt kulttuuripalvelujen käytön määrää. Lisäksi kortti on vaikuttanut myönteisesti kortin haltijoiden hyvinvointiin ja kokemuksiin sosiaalisuudesta ja yhteisöllisyydestä sekä luottamukseen hyvinvoinnin lisääntymisestä kortin käytön myötä.

8. Kaikukortti-toiminta sektorirajat ylittävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä

Kaikukortti-toiminnalla tuetaan sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan rakenteellista yhteistyötä. Kaikukortti tukee kuntien ja maakuntien työtä hyvinvoinnin edistämiseksi ja voi toimia työkaluna kulttuuritoiminnan saamiseksi mukaan mm. kuntien hyvinvointikertomuksiin, HYTE-työryhmiin, kuntien hyvinvoinnin ja terveyden indikaattoreihin sekä maakunnalliseen soteen.

9. Kaikukortti valtakunnalliseksi.

Kulttuuria kaikille -palvelu kehittää Kaikukorttia valtakunnallisesti. Kehittämistä rahoittavat vuonna 2017 opetus- ja kulttuuriministeriö ja –Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry (KKP). Tavoitteena on, Kaikukortti-toiminta leviää asteittain pysyväksi toimintatavaksi koko Suomeen toiminnasta kiinnostuneille alueille. Mahdollista kokeilua vuodelle 2018 valmistellaan Oulussa, Karkkilassa ja Savonlinnassa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Tuloksia kyselyistä, esimerkiksi: 

Kortinhaltijat:

- Myönteisiä vaikutuksia omaan elämänlaatuun ja osallisuuden sekä yhteisöllisyyden kokemuksiin.

- Kortti on houkutellut ensikertalaisia.

- Seuran puute, huono terveydentila ja kulkeminen suurimmat esteet kortin käytölle

Korttia jakavat sote-työntekijät: 

- Hyödyllinen ja helppokäyttöinen työväline ja hyvä keino tukea asiakkaita paremmin.

- Edistää asiakkaiden osallisuutta ja elämänlaatua.

Kaikukortin kulttuurikohteiden kulttuurityöntekijät:

- Kaikukortin käyttäminen alennusmenetelmänä oli helppoa.

- Kortti tuo uusia yleisöjä ja lisää saavutettavuutta. 

 

Kortinhaltijoista ja kortin käytöstä kerätään vuosittain käyttäjätilastoja (kortinhaltijoiden taustatiedot: ikä, sukupuoli, äidinkieli, elämäntilanne, postinumero) sekä käyttötilastoja hyödynnettäväksi paikallisesti ja valtakunnallisesti esimerkiksi hyte-työssä. Esimerkiksi Espoossa oli vuonna 2016 1320 kortinhaltijaa, 1355 hankintaa Kaikukortilla ja noin 27 % kortinhaltijoista oli käyttänyt korttiaan ainakin kerran. 

Lisäksi Kaikukorttia arvioidaan palautteen avulla. Toiminnassa kerätään palautetta eri tavoin, kuten palautekokouksissa,  palautesähköpostin ja -puheluiden välityksellä sekä aamiaiskeskusteluissa). Kaikukortin taustalla on monialainen ohjausryhmä.

Kortinhaltijat ovat kertoneet esimerkiksi, että Kaikukortti "ei ole leimaava", ja sen avulla "voi osallistua uuden kaveriporukan kanssa". 

"[Kaikukortti on] auttanut erityisesti vähävaraisten asiakkaiden elämän sisällön tukemisessa ja toiminut ennalta ehkäisevänä toimintana päihdetyössä." (Kainuun Kaikukortti-verkoston sote-toimija v. 2017)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

 

Kulttuuria kaikille -palvelu etsii Kaikukortista kiinnostuneita kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan toimijoita. Jos kiinnostuit, otathan yhteyttä, kerromme mielellämme lisää. Lisäksi otamme mielellämme vastaan tietoa toiminnasta ja hankkeista, joilla on yhtymäkohtia Kulttuuripassin jatkohankkeeseen.

Lisätietoja: 
Aura Linnapuomi, hankejohtaja, Kulttuuria kaikille –palvelu, aura.linnapuomi (a) cultureforall.fi, puh: 040 931 0576
Mira Haataja, hankekoordinaattori, Kulttuuria kaikille –palvelu, mira.haataja (a) cultureforall.fi, puh: 040 213 6339

Kaikukortin koordinointi- ja ylläpitomalli on pyritty rakentamaan mahdollisimman kevyeksi. Kustannukset liittyvät käytännössä kokeilun valmisteluun menevään työaikaan ja viestintämateriaalin tuottamisen kustannuksiin. Mukana oleville kulttuurikohteille ei ainakaan toistaiseksi korvata Kaikukortilla hankittuja lippuja ja kurssipaikkoja.

Kokeilun valmisteluun kannattaa varata 1–2 henkilön osittaista työaikaa noin 3–6  kuukauden valmistelujaksolle. Myös kokeilun aikana kannattaa varata osittaista työaikaa ainakin yhdeltä henkilöltä. Kun Kaikukortti otetaan kokeilun jälkeen käyttöön, vaadittava työaika vähenee. Käytettävä työaika riippuu kuitenkin siitä, kuinka paljon alue haluaa panostaa korttiin ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. 

Työajan lisäksi hyvin kohtuullisia kustannuksia syntyy Kaikukortin viestintämateriaalin kääntämisestä ja painamisesta, esimerkiksi 4000–8000 euroa riippuen alueen koosta. Kaikukortin visuaalisen ilmeen graafiset InDesign-pohjat saa maksutta käyttöön Kaikukortin tukipalvelusta paikallisen Kaikukortti-viestintämateriaalin tuottamista varten.   

Aihealueet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kuntoutus Osallisuus

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön

Kohderyhmä

Ikäihmiset Nuoret Perheet Työikäiset