KokoNainen-opassarja, näkökulmia ja työvälineitä naiseuden huomioimiseen osana päihteistä toipumista
KokoNainen-opassarja on kehitetty työvälineeksi sosiaali-ja terveysalan sekä seurakuntien työntekijöille, jotka kohtaavat työssään päihdehaittoja kokevia naisia.
Oppaat tarjoavat työotteen, jossa naiseus nähdään voimavarana päihteistä kuntoutumisessa sekä vertaisryhmämallin.
Toimintamallin nimi
KokoNainen-opassarja on kehitetty työvälineeksi sosiaali-ja terveysalan sekä seurakuntien työntekijöille, jotka kohtaavat työssään päihdehaittoja kokevia naisia.
Oppaat tarjoavat työotteen, jossa naiseus nähdään voimavarana päihteistä kuntoutumisessa sekä vertaisryhmämallin.
KokoNainen-työote on yksi tapa tai ajatusmalli lähestyä naisten päihdehaittoja ja naisten kokonaisvaltaista toipumista.
Naiserityisestä näkökulmasta tarkasteltuna naisten päihdehoidon toimivuutta edistävä tekijä on naiseuden merkityksen kokonaisvaltainen ymmärtäminen osana päihdeongelmia ja niistä toipumista. KokoNainen-työotteessa keskiössä ovat nainen ja naiseus. Päihteet ovat työotteessa kaiken läpileikkaava teema, mutta työote keskittyy ennen kaikkea naiseuden kautta tapahtuvaan työskentelyyn. Työote painottuu päihdehaittoja kokeville naisille tärkeisiin ja sensitiivisiin teemoihin fokusoituvaan työhön. Työotteessa tiedostetaan ja huomioidaan myös naisten fysiologiset ja sosiaaliset tarpeet.
Toiminnan keskiössä nähdään ennen kaikkea oman naiseuden työstäminen, muutokset itsetunnossa ja itsensä hyväksymisen osa-alueilla. Työskentelyn tavoitteena ovat myös sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen, turvallisuuden tunteen vahvistuminen sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääntyminen. Onnistumista tai tuloksellisuutta ei siis mitata vain päihteiden käytön vähenemisen tai loppumisen kautta.
KokoNainen-työotteessa naiseuden huomioiminen nähdään voimavarana kuntoutumisessa ja naiseus itsessään arvostettavana asiana. Oman naiseuden ja siihen liittyvien seikkojen ymmärtäminen on tärkeä osa kuntoutumista, raittiuden ylläpitämistä ja kokonaisvaltaista muutosta.
Päihteiden käyttö on monella tapaa sukupuolittunutta. Naisten päihteiden käyttö on edelleen kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti asia, johon liittyy vahvaa stigmatisointia ja moraalisia kannanottoja ja mielipiteitä. Naiset kantavat syyllisyyttä paitsi päihteiden käytöstään myös siitä, etteivät täytä niitä odotuksia ja rooleja, joita yhteiskunta naisille asettaa.
Naiset ovat vähemmistöä päihteiden käyttäjissä ja päihdepalveluissa, vaikkakin naisten päihteiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Päihdepalvelut ovat rakentuneet miesten tarpeisiin ja naisten päihteiden käyttöön ja naiseuteen liittyviä erityispiirteitä ei palveluissa aina osata tai pystytä huomioimaan.
Naisten päihteiden käyttö ja siitä kuntoutuminen on monimutkainen vyyhti ja naiset tarvitsevat päihteiden käytöstä toipuakseen sukupuolierityistä, juuri naisille räätälöityä pitkäaikaista tukea.
Toimintamallin on Yhdessä kokoNAINEN -hankkeen kokemusten perusteella havaittu soveltuvan parhaiten naisille, jotka ovat tehneet tai haluavat tehdä muutoksia päihteiden käyttöönsä. Toiminnan voidaankin ajatella soveltuvan erityisesti kuntoutuksen jälkitukivaiheeseen, jossa tuetaan saavutettua päihteettömyyttä ja pyritään ehkäisemään retkahduksia sekä tukemaan toipumista kokonaisvaltaisesti.
Toimintamalli on suunnattu erityisestä päihteiden käytöstä toipuville naisille, sille asiakasnaisten ja kokemusasiantuntijoiden kokemusten mukaan toimintamallissa käsiteltävät aiheet soveltuvat parhaiten jo toipumisvaiheessa oleville naisille.
Kehittämisessä on höydynnetty muutamaa koulutettua kokemusasiantuntijaa, jotka ovat olleet hankkeen toiminnassa mukana sekä asiakkaina että kehittäjäryhmän jäsenenä. Lisäksi toimintamallin sisältöjen kehittämistä ja ryhmätoimintaa varten on tehty kyselyjä ja haastatteluja hankkeen asiakasnaisille. Ryhmähaastatteluilla on hankittu lisää ymmärrystä siitä, mitkä ryhmätoiminnan käytännöt ovat toimivia ja mitkä ryhmämallin teemasisällöt ovat merkityksellisimpiä.
Työotteen käyttöönotto osaksi oman organisaation toimintaa ei vaadi erillisiä resursseja, mutta on tiettyjä seikkoja, jotka on hyvä huomioida.
Työyhteisön valmiudet työotteen käyttöönottoa ajatellen
- Työyhteisön käyttämä kieli ja sanat rakentavat yhteistä todellisuutta. Siksi on tärkeää, että stigmatisoivaa ja eriarvoistavaa kieltä ei käytetä asiakastilanteissa mutta ei myöskään työyhteisön sisällä.
- Ymmärrys kokonaisvaltaisesta toipumisesta ja naisten pitkäkestoisesta tuen tarpeesta myös sen jälkeen, kun päihteettömyys on saavutettu, on keskeinen asia työn merkityksellisyyden kokemiseksi.
- Edellytys työotteen käyttöönotolle on työntekijän motivaatio tukea naista erityisesti naiseuteen, seksuaalisuuteen ja rajoihin liittyvissä kysymyksissä ja näihin teemoihin perehtyminen.
- Työote voi vaatia työntekijältä normaalia enemmän työskentelyä itsensä ja oman naiseutensa kanssa. Tämä korostuu erityisesti sensitiivisten aiheiden, kuten seksuaalisuuden, väkivallan kokemusten ja rajojen käsittelyssä.
Toimintamallin mukaista KokoNaiset-ryhmätoiminnan käynnistämistä varten on varattava kahden ryhmänohjaajan työaika resurssi tai suunniteltava yhteistyö toisen organisaation kanssa. Lisäksi ryhmätoiminnan käynnistäminen vaatii toiminnalle soveltuvan ryhmätilan.
Työotteen tuloksellisuutta on mitattu arviointikaavakkeiden avulla, jotka asiakkaat täyttävät asiakkuuden alussa ja lopussa. Lomakkeet sisältävät asiakkaan omaan tilanteeseen ja päihteiden käyttöön liittyviä kysymyksiä sekä itsetuntoon, minuuteen ja omaan toimijuuteen liittyviä väittämiä.
Työotteen mukaiseen asiakastyöhön osallistuneiden naisten omat rajat ja kyky itsenäisempiin päätöksiin vahvistuivat ja naisten itsetunto kasvoi, mikä tuki päihteistä kuntoutumista ja edisti saavutettua raittiutta. Tulosten perusteella kokonaisavaltainen päihteistä kuntoutuminen eteni. Minäkuvaan liittyvät muutokset olivat selkeästi nähtävissä. Omien rajojen asettaminen ja kyky itsenäisempiin päätöksiin oli selkeä tulos arjenhallinnan näkökulmasta.
KokoNaiset-vertaisryhmätoiminnan tulosten mukaan ryhmätoiminta tuki saavutettua päihteettömyyttä tai vähensi osallistujien päihteiden käyttöä. Naiset kokivat ryhmätoiminnan opettaneen uusia taitoja arjesta selviytymiseen. Erityisesti omista rajoista kiinni pitäminen, sosiaaliset kontaktit sekä itseymmärrys oli lisääntynyt. Lisäksi lähes kaikki naiset raportoivat ryhmätoiminnan tukeneen omaa naiseutta. Naiset raportoivat erityisesti vertaistuen lisääntymisestä, kasvaneesta luottamuksesta itseensä ja muihin ihmisiin sekä kyvystä asettaa omat rajat aiempaa paremmin.
Kansikuva
