Lääkeautomaattien käyttöönotto, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4,I4)

Ikääntyneiden kotihoidossa pilotoitiin vuoden 2023 aikana Axitare lääkeautomaattien käyttöä. Lääkeautomaatti on tehokas investointi,​ joka maksaa tulosten mukaan itsensä tehokkaasti takaisin.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Lääkeautomaattien käyttöönotto, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4,I4)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Ikääntyneiden kotihoidossa pilotoitiin vuoden 2023 aikana Axitare lääkeautomaattien käyttöä. Lääkeautomaatti on tehokas investointi,​ joka maksaa tulosten mukaan itsensä tehokkaasti takaisin.

Toteutuspaikka
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, kotihoito
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

16.04.2024

Viimeksi muokattu

23.04.2024

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Automaatilla voidaan annostella erityyppisiä lääkkeitä kuten säännöllisesti, määräaikaisesti sekä tarvittaessa otettavia lääkkeitä.

Lääkeautomaatti kehottaa lääkkeenottoon puheella ja lääkekippo tulee automaattisesti esiin. Asiakas ottaa lääkkeen ja lääkkeenotto rekisteröityy automaatin etäjärjestelmään. Hoitaja voi etäjärjestelmän avulla seurata asiakkaan lääkkeenhoidon toteutumista. Mikäli lääkettä ei kehotuksesta huolimatta oteta, palautuu se määräajan jälkeen automaattiin ja lääke kirjataan unohtuneeksi. Unohtuneesta lääkkeenotosta menee automaattisesti hälytys hoitajan puhelimeen ja hoitaja voi olla yhteydessä asiakkaaseen tai tarvittaessa käydä hänen luonaan tarkastamassa tilanne. Lääkeautomaatti toimii molemmilla kotimaisilla kielillä, joten asiakas saa omalla äidinkielellään kehotuksen ottaa lääke.

Toimintaympäristö **

Kotihoidon yksiköissä pilotoitiin vuonna 2023 ja 2024 alussa Axitare lääkeautomaattien käyttöä. Pilotti toteutettiin Suomen kestävän kasvun hankkeen rahoituksella. Hankittiin 20 lääkeautomaattia, jotka jaettiin asiakkaille Porvoossa, Myrskylässä ja Pukkilassa. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä oli ikääntyneiden kotihoitopalveluita käyttävät asiakkaat. Asiakkaista valittiin pilottijaksolle ne, jotka olivat motivoituneita kokeilemaan lääkeautomaattia ja hoitajan arvion mukaan asiakkaat joiden kyky käyttämään autoomaatteja oli riittävä. Asiakkaan kanssa sovittiin lääkeautomaatin käytöstä ja asiakas sai automaatista esitteen, johon hän tutustui etukäteen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Pilottijakso suunniteltiin työryhmässä johon osallistui kotihoidon esihenkilöt, laitetoimittajan edustajat ja hanketyöntekijä. Esihenkilöt vei toimintamallin kotihoitajille jotka toteuttivat pilottijaksin. Hoitajat seurasivat viikottain kotikäyntien määrää lääkeautomaattia käyttävillä asiakkailla ja tuloksista tehtiin yhteenveto ja vaikuttavuuslaskelma. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Säästöjä syntyy, kun kotihoidon asiakas ottaa päivittäiset lääkkeensä itse lääkeautomaatista, eikä lääkkeenotto tarvitse hoitajan fyysistä läsnäoloa​. Samalla kotihoidon asiakkaan itsenäisyyden tunne voimistuu. Lääketurvallisuus parane, kun hän saa oikeaan aikaan vain siihen aikaan tarkoitetun lääkeannoksen. Asiakas hyötyy myös rahallisesti lääkeautomaatin käytöstä, koska asiakasmaksu vähenee, kun hoitaja ei käy yhtä usein asiakkaan kotona.

Hoitajan aikaa vapautuu, kun ei tarvitse tiettyyn aikaan (lääkkeenottoaika) olla asiakkaan luona. Hoitaja voi joustavammin suunnitella ajankäyttöään ja kohdentaa fyysiset käynnit niille asiakkaille, jotka tarvitsevat tiettyyn kellonaikaan apua kotona. Aikaa ei myöskään kulu matkoihin asiakkaan luokse yhtä paljon, kun käynnit vähenevät.

Myös rahallista säästöä syntyy, kun hoitajan kotikäynnit vähenevät lääkeautomaatin käytön myötä. Pilottijakson aikana kerätyistä seurantatiedoista tehtiin hyötylaskelma. Asiakkaita tutkimuksessa on yhteensä 21 kpl. Analysointijakso ja tietojen keräämisjakso oli 23 viikkoa vuoden 2023 keväällä ja kesällä. Kuuden asiakkaan kohdalla toimintakyvyssä tapahtui muutoksia, jotka vaativat kotikäyntien lisäämistä. Tämä ei johtunut lääkeautomaatista. Nämä kuusi asiakasta jätettiin varsinaisen analyysin ulkopuolelle. Huomion arvoista on, että he silti kykenivät jatkamaan lääkeautomaatin käyttöä. 

Lähes kaikilla asiakkailla saatiin positiivisia tuloksia. Vain yhdellä asiakkaalla ei raportoitu hoitokäyntien muutoksia. Keskimäärin fyysiset käynnit asiakasta kohden vähenivät vuodessa 298 kpl. Fyysiset käynnit vähenivät 15 asiakkaalla yhteensä vuodessa 4.472 kpl​. Työtunteja säästyi keskimäärin 124 tuntia per asiakas/vuosi.​

Kansikuva
Itä-Uusimaa

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis