Lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden (pth) ensikäyntiajanvarausten uudistaminen, Etelä-Savon HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallissa ajanvarauskäytäntöjä uudistetaan siten, että kun hoidon tarve on hoitoon hakeutumisen yhteydessä todettu, asiakkaalle annetaan ensikäyntiaika heti ensimmäisellä yhteydenotolla.
Model name
Toimintamallissa ajanvarauskäytäntöjä uudistetaan siten, että kun hoidon tarve on hoitoon hakeutumisen yhteydessä todettu, asiakkaalle annetaan ensikäyntiaika heti ensimmäisellä yhteydenotolla.
Lasten ja nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin hakeudutaan Palveluluukun kautta, missä tehdään hoidon tarpeen arvio. Mikäli hoidon tarve Palveluluukussa todetaan, asiakkaalle annetaan ensikäyntiaika heti ensimmäisellä yhteydenotolla. Aiemmin tieto hoidon tarpeesta on välitetty Palveluluukusta hoitaviin yksiköihin, joista työntekijä on ottanut yhteyttä palvelun tarvitsijaan ja ilmoittanut ensikäyntiajan. Uuden toimintamallin tavoitteena on sujuvoittaa prosessia siten, että yhteydenottajan ei tarvitse jäädä odottamaan aikaa ja hoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan nopeammin ja asiakaslähtöisemmin.
Etelä-Savon hyvinvointialueen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut hyvinvointialueen muodostamisen jälkeen alueellisia eroavaisuuksia palvelujen tuottamisessa ja niiden järjestämisessä. Hoitoon hakeutumisen käytännöissä on ollut eroja ja tätä yhtenäistettiin alkuvuonna 2024 ottamalla käyttöön keskitetty hoidon tarpeen arvio, jota on toteutettu Palveluluukussa. Aiemmin tieto hoidon tarpeesta on välitetty Palveluluukusta hoitaviin yksiköihin, joista työntekijä on ottanut yhteyttä palvelun tarvitsijaan ja ilmoittanut ensikäyntiajan. Eri yksiköiden tiimikäytännöissä on ollut eroja ja näin ollen alueella on ollut eroavaisuutta siinä, kuinka nopeasti tieto ensikäyntiajasta on asiakkaan saavuttanut.
Välittömänä kohderyhmänä on alueen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin perusterveydenhuoltoon hakeutuvat alle 18-vuotiaat asiakkaat.
Välillisenä kohderyhmänä on lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden perusterveydenhuollon työntekijät.
Ajanvarauskäytännön uudistamiseksi tuli selvittää ja ratkaista mm. seuraavat asiat:
- Ajanvarauskirjojen kokoaminen yhteen ns. resurssikirjoiksi
- Yhtenäisten käytäntöjen sopiminen siitä, kuinka paljon vapaita ensikäyntiaikoja kalentereihin laitetaan
- Potilastietojärjestelmissä ajanvarauskirjojen yhtenäistäminen (mm. yhtenäiset vastaanottolajit)
- Käytäntöjen sopiminen tilanteisiin, joissa suoraa ensikäyntiaikaa ei voida antaa sekä tilanteisiin, joissa jääviys-haasteita
- Toimintatapojen sopiminen ensikäyntiaikojen perumiseksi ja siirtämiseksi.
Edellä mainittuja asioita pohdittiin ja työstettiin yhdessä sekä mielenterveys- ja riippuvuustyötä tekevien yksiköiden että aikoja antavien Palveluluukun työntekijöiden kanssa. Potilastietojärjestelmien reunaehtoja ja teknistä toteutusta suunniteltiin potilastietojärjestelmien pääkäyttäjien kanssa. Aikojen siirtämiseen ja perumiseen liittyvien käytäntöjen osalta yhteistyötä tehtiin Palveluluukun sihteerilinjan kanssa. Tiedotusta sovituista käytännöistä tehtiin koko prosessin ajan ja käytäntöjen juurtumisen varmistaminen jatkuu Palveluluukun olemassa olevissa tiimeissä.
Asiakkaan näkökulma sekä kansallinen näkökulma:
Hoitoon pääsy on sujuvoitunut ja asiakkaalle on voitu antaa ensikäyntiaika jo ensimmäisellä yhteydenotolla, mikäli hoidon tarve on todettu. Hoitotakuu toteutuu.
Työntekijän näkökulma:
Ensikäyntejä toteuttavat sairaanhoitajat kokivat muutoksen pääosin hyväksi. Työntekijöiden antaman kouluarvosanan keskiarvo uudistukselle oli 7,9. 72% työntekijöistä oli täysin samaa tai samaa mieltä siitä, että uudistus on ollut toimiva asiakkaan näkökulmasta ja vajaat 64% samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että uudistus on ollut toimiva työntekijän näkökulmasta. 64% arvioi uudistuksen helpottaneen työtä ja 65% arvioi tiimiaikaa vapautuneen muille asioille.