Tavoitteena sujuvoittaa kuntoutukseen ohjautumista ja kuntoutuksen oikea-aikaista aloitusta lapsilla, joilla todettu lääkinnällisen kuntoutuksen tarve. Vahvistaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen, koulun sekä perhekeskuksen kanssa.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
SOTE-uudistus, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, asiakkaiden omat toimintaympäristöt.
Oulun seudulla on ollut paljon asiakkaita odottamassa kuntoutuksen aloitusta. Tavoitteena on ollut sujuvoittaa kuntoutukseen ohjautumista ja kuntoutuksen oikea-aikaista aloitusta lapsilla, joilla todettu lääkinnällisen kuntoutuksen tarve. Pilotti liittyy lasten ja nuorten kuntoutuspolkuun.
Yhtenä tavoitteena on yhtenäistää kuntoutukseen ohjautumisen periaatteita. Tunnistaa ja mahdollisesti ennaltaehkäisemään haasteiden kasautuminen ja pidempiaikaisen kuntoutuksen tarve.
Kohderyhmänä ovat olleet toimintaterapia-arviointia tai -jaksoa odottavat Oulun seudun lapset ja nuoret. Lisäksi yhteistyötä on tehty vanhempien, varhaiskasvatuksen opettajien, luokanopettajien, erityisopettajien sekä muiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa.
Pilottiin osallistuneita asiakasperheitä on ollut yhteensä 25. Asiakkaat ovat olleet 5-12 vuotiaita, pääosin esi- ja alkuopetusikäisiä. Asiakkaiden haasteet ovat painottuneet itse- ja tunnesäätelyn osa-alueille. Ohjauksellisilla toimintaterapiajaksoilla on pyritty vahvistamaan yhteistyötä asiakkaiden lähiverkostojen kanssa. Tämä on pitänyt sisällään esimerkiksi keskittymisen tukemista kouluympäristössä, tunnetaitojen vahvistamista tai itsestä huolehtimisen toimintojen sujuvoittamista. Keinoja on harjoiteltu yhdessä lapsen kanssa ja ohjattu käytäntöön niin koti- kuin kouluympäristöissä. Käyntikerrat ovat vaihdelleet välillä 2-11, asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioiden.
Pilotissa oli mukana myös pohjoisen alueen yksikkö Kuusamosta. Kuusamon terveyskeskuksessa ei ole ollut kolmeen vuoteen lasten toimintaterapeuttia ja sinä aikana lasten arvioinnit ja terapiat on ostettu yksityiseltä palveluntuottajalta. Pilotin aikana saimme Kuusamon terveyskeskukselle lasten toimintaterapeutin, joka lähti kehittämään toimintamallia Kuusamoon lasten ja nuorten polun mukaisesti.
Kuusamossa ehdittiin toteuttaa pilottia marras-joulukuun välillä 60 % työpanoksella ja sen aikana käynnissä olevia arviointijaksoja oli viisi ja yksi oli päättynyt. Lisäksi kuntoutustyöryhmässä käsiteltyjä asioita ollut tällä ajalla 10-15. Vanhempien alkuhaastattelut oli tehty osittain puhelinkeskusteluna ajanvarauksen yhteydessä. Arviointijaksot oli pyritty tekemään lapsen omissa aidoissa toimintaympäristöissä, mutta osa arvioinneista toteutettiin terapeutin työhuoneella, joka oli koettu osan kohdalla rauhallisemmaksi tilaksi.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimintaterapiapalvelut ovat ruuhkautuneet. Tällä hetkellä toimintaterapia-arvioinnit toteutuvat sekä omana että ostopalvelutoimintana. Ohjauksellisiin toimintaterapiajaksoihin resurssit ovat omana toimintana riittämättömät ja toimintaterapiajaksot toteutuvat tällä hetkellä pääsääntöisesti ostopalveluna. Arvioinnin jälkeen perheet voivat joutua odottamaan terapiajaksoa pitkiäkin aikoja, jolloin toimintaterapian oikea-aikaisuus ei välttämättä toteudu.
Pilotin tavoitteena on ollut sujuvoittaa kuntoutukseen ohjautumista ja kuntoutuksen oikea-aikaista aloittamista lapsilla, joilla on todettu lääkinnällisen kuntoutuksen tarve. Kyseinen pilotti on toteutunut kahden toimintaterapeutin toimesta syys-joulukuun 2023 välisenä ajanjaksona. Pilotin aikana on toteutettu lyhyitä, ohjauksellisia toimintaterapiajaksoja, asiakkaiden omissa toimintaympäristössä. Vanhempien sekä esikoulujen ja koulujen henkilöstön ohjaus ja neuvonta olivat keskeisessä roolissa pilotin toteutusta.
Tärkeää olisi varhaisen tuen vahvistaminen lyhyillä ohjauksellisilla toimintaterapiajaksoilla heti arviointijakson yhteydessä. Täten pystyttäisiin tunnistamaan ja mahdollisesti ennaltaehkäisemään haasteiden kasautuminen ja pidempiaikaisen kuntoutuksen tarve. Ohjauksen ja neuvonnan avulla vanhemmat ja koulujen henkilöstö pystyisivät juurruttamaan toimintaterapeutin ohjaamia keinoja osaksi arkea. Tämän kaltaisen toimintamallin toteutumiseksi on välttämätöntä, että toimintaterapeutti jalkautuu perheen ja lapsen arkiympäristöön ja on konkreettisesti ohjaamassa ja neuvomassa. Toimintaterapiaresurssia voisi kohdentaa arviointityön lisäksi myös ohjauksellisten terapiajaksojen toteuttamiseen.
Asiakasprosessit ovat olleet monimuotoisia. Ohjauksellisten jaksojen sisältö on vaihdellut muutaman kerran arvioinneista ja ohjauksesta aina yksilöterapiaa sisältäneisiin pidempiin toimintaterapiajaksoihin. Pääosin pilottiin osallistuneilla asiakkailla ei ole entuudestaan tehty toimintaterapia-arviointia. Esitiedot ovat voineet olla jo vanhentuneita, sillä asiakkaat ovat voineet odottaa toimintaterapia-arviointia jo pitkän aikaa. Tämän vuoksi selvitys sen hetkisestä elämäntilanteesta ja haasteista on ollut äärimmäisen tärkeää. Selvittelyiden ja mahdollisen arvioinnin jälkeen jaksoihin on sisältynyt taitojen vahvistamista sekä ohjausta ja neuvontaa arkiympäristöissä. Toimintaterapiakäynnit ovat toteutuneet pääosin esikoulu- ja koulukäynteinä, joista osa on ollut yksilökäyntejä ja osa tuntityöskentelyn ohjaamista oppitunnilla. Jaksojen päätyttyä toimintaterapeutti on kirjoittanut yhteenvedon toiminnallisuuden arvioinnista ja edistämisestä sekä mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Jatkotoimenpiteet ovat yksilöllisesti vaihtelevat. Esimerkiksi osa asiakkaista ohjautuu Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen ja osalla toimintaterapian tarvetta ei enää havaittu.
Toimintamallin juurruttamiseksi olisi tärkeää tunnistaa asiakasaines, joka hyötyisi lyhyistä ohjauksellisista jaksoista, eikä tarvetta pidempiaikaiselle kuntoutukselle ole. Tärkeää olisi toimintakyvyn arvioinnin tekeminen, jonka perusteella kyseisestä kuntoutusmuodosta hyötyvät asiakkaat tunnistetaan. Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna ohjaukselliset käynnit arviointikäyntien yhteydessä säästävät resurssia, kun ohjauksellinen toimintaterapiajakso toteutuisi heti arvioinnin yhteydessä. Omana palveluna toteutunut ohjauksellinen toimintaterapiajakso säästäisi aikaa ja rahaa, kun yksityistä palveluntuottajaa ei tarvitsisi etsiä. Tällä hetkellä arvioinnin ja mahdollisen terapiajakson alkamisen välissä kuluu aikaa, jolloin yksityinen palveluntuottaja joutuu tekemään uudelleen tilannekartoitusta ja uudelleen arviointia. Perheiden näkökulmasta tarkasteltuna omana toimintana toteutetut jaksot vähentäisivät siirtymävaiheita ja pitkiä odotusaikoja lapsen kuntoutuspolussa.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.