Lasten toiminnanohjaustaitojen kartoittaminen digitaalisen pelin avulla, Keski-Suomen HVA (RRP, P4, I1)

Näky-pilotissa selvitetään, voidaanko digitaalisella pelillä sujuvoittaa 8-12-vuotiaiden koululaisten tarkkaavuuden ja toiminnanohjaustaitojen arviointiprosessia sekä vahvistaa koululaisten yksilöllisten tukitoimien suunnittelua.

Toimintamallin nimi
Lasten toiminnanohjaustaitojen kartoittaminen digitaalisen pelin avulla, Keski-Suomen HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Näky-pilotissa selvitetään, voidaanko digitaalisella pelillä sujuvoittaa 8-12-vuotiaiden koululaisten tarkkaavuuden ja toiminnanohjaustaitojen arviointiprosessia sekä vahvistaa koululaisten yksilöllisten tukitoimien suunnittelua.

Toteutuspaikka
Keski-Suomen hyvinvointialueen opiskeluhuolto sekä Laukaan ja Äänekosken perusopetus
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Suomen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Luotu

07.12.2023

Viimeksi muokattu

25.06.2025
Ratkaisun perusidea

NÄKY-pilotin tavoitteena on tarjota objektiivista tietoa lapsen tarkkaavuudesta ja toiminnanohjaustaidoista digitaalisen ja pelillisen simulaation avulla. Tämän avulla voidaan edistää opettajien valmiuksia tarjota yksilöllistä tukea oppilaille sekä tukea terveydenhuollon ammattilaisten päätöksentekoa tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen arvioinneissa sekä ADHD-kartoituksissa.

Toimintaympäristö

Lasten tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteiden lisääntyminen sekä ADHD-diagnoosien kasvu ovat valtakunnallinen ilmiö.

Keski-Suomen hyvinvointialue toteuttaa Kestävän kasvun ohjelman tuella NÄKY-pilotin yhteistyössä ohjelmointiyritys Peili Visionin kanssa. Peili Vision on kehittänyt yliopistotutkimuksiin perustuvan digitaalisen pelin, joka kartoittaa lasten toiminnanohjaustaitoja. Lukuvuonna 2023–2024 peliä pilotoitiin virtuaalitodellisuusteknologian avulla Äänekosken ja Laukaan alakouluissa yhdessä opiskeluhuollon ammattilaisten kanssa.

Tammikuussa 2025 käynnistyy laajempi pilotti Jyväskylän alakouluissa, jossa virtuaalitodellisuusteknologian sijaan käytetään selainpohjaista tietokonepeliä. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Näky-pilotin kohderyhmä koostuu perusopetuksen opiskeluhuollon ammattilaisista (psykologeista, kouluterveydenhoitajista ja koululääkäreistä), koulun ammattilaisista (opettajista ja testitilanteiden valvojina toimivista koulunkäynninohjaajista) sekä testipeluutuksen toteuttaneista lapsista että heidän huoltajistaan. Pilotin aikana kaikilta kohderyhmään kuuluvilta kysyttiin näkökulmia ja kokemuksia kyselyiden avulla. Lasten kokemuksia kysyttiin heti testitilanteen jälkeen hymynaamojen avulla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Pilotointi jatkuu syksyllä 2025 hyvinvointialueen omana toimintana. Toimenpiteen edistäminen Kestävän kasvun ohjelmassa päättyy. Jos EFSim-testi otetaan opiskeluhuoltoon pysyvään käyttöön, tulee se asettumaan  Keski-Suomen hyvinvointialueen koululaisten tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen arviointiprosessiin. Tällöin tulee vielä avata tarkemmin, missä tilanteissa EFSim-testiä käytetään ja kuka peluutusten valvojana toimii.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Näky-pilotissa nähtiin, että suurin hyöty EFSim-testille on lasten alkuvaiheen tarkkaavuuden ja toiminnanohjaustaitojen selvittelyissä, erityisesti niissä tilanteissa, kun on ristiriitaa vanhempien keskinäisissä näkemyksissä tai kodin ja koulun välillä.  Erityisesti kouluterveydenhoitajat kokivat EFSim-testin hyödyllisenä omassa työssään, mm. jatkosuunnitelmaa pohtiessa sekä keskusteltaessa opettajien ja huoltajien kanssa. Viimeisimmän pilotin lopussa tehtiin EFSim-portaalin mittareihin ja ulkoasuun päivitys, joka paransi psykologien mahdollisuuksia hyödyntää testituloksia, mutta tätä ei ehditty pilotin aikana kokeilla eikä saada siitä tuloksia

Lapset (n=157) ilmoittivat testitilanteen jälkeen hymynaamoilla, miltä pelin pelaaminen tuntui. 80% lapsista oli valinnut hymyilevän tai nauravan hymynaaman, 18%:lla oli neutraali naama ja lopuilla 2%:lla suu hieman alaspäin oleva naama.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Pilotoinnin aikana havaittiin, että EFSim-testi asettuu hyvin Keski-Suomen hyvinvointialueen koululaisten tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen arviointiprosessiin. Oleellista on, ettei EFSim-testiä voida käyttää yksinään ainoana arviointimenetelmänä, kuten ei mitään muutakaan arviointimenetelmää, vaan se tuo lisätietoa lapsen taidoista muiden arviointimenetelmien rinnalla, kokonaisarviota tehdessä.