Leikkaukseen valmisteleva poliklinikka Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)

Yhdistetään hoidonsuunnittelu ja  anestesiakelpoisuuden arviointi yhdeksi moniammatilliseksi kokonaisuudeksi. Muokataan ammattiryhmien työnjako tarkoituksenmukaiseksi ja  potilaiden leikkauspäivän vastaanotto  leikkausyksikössä uudelleen.

Toimintamallin nimi
Leikkaukseen valmisteleva poliklinikka Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Yhdistetään hoidonsuunnittelu ja  anestesiakelpoisuuden arviointi yhdeksi moniammatilliseksi kokonaisuudeksi. Muokataan ammattiryhmien työnjako tarkoituksenmukaiseksi ja  potilaiden leikkauspäivän vastaanotto  leikkausyksikössä uudelleen.

Toteutuspaikka
Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Erikoissairaanhoidon sairaalapalvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Kati Kaihovirta

Luotu

27.06.2024

Viimeksi muokattu

02.05.2025
Ratkaisun perusidea

Muutetaan työskentelytapoja niin, että hoidon saatavuutta kyetään parantamaan.

Toimintaympäristö

Henkilöstön saatavuus tulee olemaan aiempaa heikompaa ja toisaalta sairastavuus tulee lisääntymään väestön vanhetessa. On löydettävä uudenlaisia toimintamalleja, joilla samalla työntekijämäärällä kyetään hoiamaan suurempi määrä potilaita. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Potilaalle hoidon saatavuus on olennainen asia. Haasteellinen tilanne leikkausjonojen pituudessa on luonut monenlaisia haasteita niin potilaille kuin ammattilaisille. Pitkä jonotus heikentää potilaan terveydentilaa ja hidastaa toipumista. Kompleksinen toimintamalli näyttäytyy potilaalle sekavana palveluna ja aiheuttaa asiakaspalautteessakin näkyvää turvattomuuden tunnetta. Toisaalta epävarmuus leikkauksen ajankohdasta ja tiedonkulun haasteet valmisteluvaiheessa saattavat aiheuttaa myös tarpeettomia peruuntumisia.  "Kerralla kuntoon" -periaatteen avulla näitä voidaan vähentää. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Muutoksen tekemiseen osallistuivat kaikki, joita muutos koskee. Erityisessä roolissa olivat lähijohto, hoidonsuunnittelijat ja leikkausyksikön hoitajat. Toimintamallit suunniteltiin yhdessä em. toimijoiden kanssa ja vietiin vaiheittain käytäntöön. Pilotin ajanjaksoksi sovittiin 6kk. Muutoksen etenemistä  seurattiin ja arvioitiin säännöllisesti. Jos jokin toimintamalli osoittautui toimimattomaksi muutettiin sitä jo "pilotin aikana". Lähdettiin jo pilotin alkuvaiheessa molemmissa yksiköissä siitä, että kyse on pysyvästä toiminnan muutoksesta ja huomioidaan se myös suunnittelussa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Leikkausyksikön toiminta on muuttunut suunnitellusti.  Leikkausyksikössä tehtiin henkilöstölle kysely ja sen pohjalta muutos koettiin onnistuneeksi.

Leikkaukseen valmistelevan poliklinikan muutos on edelleen työn alla. Muutoksesta on olemassa kirjallinen, ammattilaisten itse tekemä, suunnitelma, jonka edistämisestä yksikön lähijohto vastaa jatkossa. 

Molemmissa yksiköissä tarvitaan jatkokehittämistä toiminnanmuutoksessa. 

Projektin ulkopuolisilla seikoilla oli matkan varrella suurta merkitystä henkilöstön resurssointiin, mutta ne saatiin kuitenkin kohtalaisesti ratkaistua vaikka ne vaikuttivat olennaisesti projektin etenemiseen. Tietojärjestelmien käyttöönotossa oli myös ennalta odottamattomia muutoksia, jotka hidastivat niiden hyödyntämistä täydessä kapasiteetissa. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Muutokseen osallistamiseen tulee varata riittävästi aikaa ja on hyvä miettiä erilaisia osallistamisen keinoja. Viestintään tulee kiinnittää erityistä huomiota. Johdon ja henkilöstön sitoutumisen merkitys on osoittautunut myös aivan olennaiseksi tekijäksi.   Ilman sitä, muutosta ei olisi saatu aikaan.  

Kansikuva
Kollegalupaus: Toimimme yhdessä

Kehittämisen vaihe

Valmis

Ilmiöt

Kohderyhmä