Matalankynnyksen yksilöohjausmalli kiusaamisen jälkihoitoon nuorille

Selviydytään kiusaamisesta -projektissa kehitetään matalan kynnyksen yksilötukea kiusaamista kokeneille nuorille sekä  kiusaamiskokemuksen käsittelyn ja hyvinvoinnin tueksi. YKsilötyö perustuu kehitettyyn Selviytjyjät -vertaisryhmämalliin.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Matalankynnyksen yksilöohjausmalli kiusaamisen jälkihoitoon nuorille
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Selviydytään kiusaamisesta -projektissa kehitetään matalan kynnyksen yksilötukea kiusaamista kokeneille nuorille sekä  kiusaamiskokemuksen käsittelyn ja hyvinvoinnin tueksi. YKsilötyö perustuu kehitettyyn Selviytjyjät -vertaisryhmämalliin.

Toteutuspaikka
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

30.06.2020
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Asiakasymmärrystä on kerrytetty hankekauden 2017-2019 tutkimusten perusteella ja tiivis asiakastyö vertiasryhmien, yksilötyön ja pajojen avulla on vahvistanut käsitystä kohderyhmästä.

Tiedetään, että kiusaamisella on negatiivisia sosiaalisia, psyykkisiä ja fyysisiä vaikutuksia, ja nämä vaikutukset ovat usein hyvin pitkäaikaisia. (McDougall & Vaillancourt 2015, 300) Lapsuudessa kiusattujen koettu pahaolo, heikompi elämänlaatu ja vähäisempi tyytyväisyys elämään on todettu aikuisuudessakin olevan muita vertaisia heikompi. (Takizawa, Maughan & Arseneault 2014, 779.) On hyvä kuitenkin muistaa, että kaikille ei muodostu minkäänlaisia pidempiaikaisia ongelmia kiusaamisen seurauksena. (McDougall & Vaillancourt 2015, 300) Laajan australialaisen tutkimuksen mukaan noin puolet kiusatuista kokee, että voi yhtä hyvin kuin ennen kiusaamiskokemustakin, 40% voi huonommin kuin ennen kiusaamiskokemusta ja 7% oli voi mielestään paremmin kuin ennen kiusaamiskokemusta. Huonommin voivien osuus kasvaa selkeästi, jopa 50%, kun tarkkaillaan niitä nuoria, jotka olivat kertoneet kiusaamiskokemusten olevan jatkuvaa. (Rigby 2002, 108.)

Lasten ja nuorten onnellisuus on tiiviisti yhteydessä ihmissuhteiden laatuun. Kaverit tarjoavat iloa, tukea niin huonoina kuin hyvinäkin hetkinä. (Cowie & Down 2008, 41) Kavereiden puute ja vertaisryhmän ulkopuolelle jääminen aiheuttaa tunne-elämän ongelmia. (Christina 2008, 17.) Kiusatut kuvaavat kiusaamisen aiheuttavat tunteita kuten vihaa, epäilyä, surua, turhautuneisuutta, syyllisyyttä, häpeää ja pelkoa. (Cong 2017, 77.) Negatiivisten tunteiden lisäksi kiusaaminen on yhdistetty mielenterveyden häiriöihin kuten ahdistuneisuuteen ja masennukseen. (McDougall & Vaillancourt 2015, 302.) Psyykkisiä oireita on todettu ilmenevän vuosikymmeniä kiusaamisen jälkeenkin. (Takizawa, Maughan & Arseneault 2014, 779.) Projektin aikainen työskentely on osoittanut tutkimukset siitä, että kiusatun nuoren tunne-elämä on varsin negatiivinen ja tunnetaidot heikot. Ymmärrys vaikeitenkin tunteiden sallittavuudesta ja keinot omien tunteiden käsittelyyn auttavat kiusattua nuorta paljon.

Kiusaaminen heikentää itsetuntoa ja kykyä nähdä itsensä realistisessa valossa. (Noser & Steele 2006, 2392Rigby 2002, 107-108.) Pitkään jatkunut nimittely, vähättely ja eristäminen johtaa siihen, että kiusattu alkaa itsekin uskoa, että hänessä on jotain vikaa. Hän ajattelee, että kukaan ei halua olla hänen kanssaan. (Hamarus 2012, 98.) Näyttäisi siltä, että internetissä kiusatuksi joutuminen kuten online keskustelu palstoilla haukkuminen tai nöyryyttäminen, naurun alaiseksi tekeminen tai yksityisten keskusteluiden jakaminen vaikuttaa kiusatun itsetuntoon jopa enemmän kuin perinteisempi koulukiusaaminen. (Brewer & Kerslake 2015, 258.) Projektin asiakastyön aikana on esimerkkejä siitä, että usein kiusatulla on vielä vuosienkin jälkeen vaikea uskoa siihen, että kukaan pitäisi hänestä ja vertaisryhmässä koettu hyvä kohtelu ja positiivinen palaute muilta nuorilta on monelle suuri yllätys ja vaikea uskoa todeksi. Positiiviset kokemukset voivat auttaa nuoria rakentamaan uutta positiivisempaa minäkuvaa. Itseensä luottava ja itseään arvostava lapsi uskoo voivansa vaikuttaa siihen, mitä hänelle tapahtuu. Hän pitää vastarinnan edessä kiinni oikeiksi tietämistään asioista eikä anna loukata itseään tietoisesti, vaan puolustautuu. Hyvän itsetuntemuksen omaava lapsi tai nuori osaa tunnistaa tunteita ja hän tunnistaa myös hämmentävät, pelottavat ja turvallisuutta uhkaavat tilanteet. (Lajunen ym. 2012, 29.) Itsevarmuus ja hyvät vuorovaikutustaidot auttavat lapsia ja nuoria suojelemaan itseään kiusaajien haitalliselta käyttäytymiseltä. Jämäkkyys, eli vakuuttava itseilmaisu, omien rajojen ilmaiseminen ja itsensä puolustaminen kiusaamistilanteissa näyttäisi ehkäisevän tehokkaasti kiusatuksi joutumiselta myös jatkossa. (Cowie 2008, 45-46.)

Sosiaalisia suhteita hankaloittaa minäkäsityksen lisäksi myös se, että usein kiusattu lapsi alkaa pitämään ikätovereita pahantahtoisena ja epäluotettavina. Mitä enemmän lasta kiusataan, sitä negatiivisempi käsitys vertaisista muodostuu. (Salmivalli 2008, 45-46.) Negatiivinen kuva vertaisista vaikuttaa luottamukseen. Kun kiusaamisen aikana luottamus on jatkuvasti petetty, on vaikeaa uskoa, että joku voisi olla luottamuksen arvoinen. Tämän vuoksi kiusaamista kokenut pitää mieluusti etäisyyttä sosiaalisiin tilanteisiin. (Hamarus 2010, 94-95.) Tämä voi johtaa eristäytymiseen ja syrjäytymiseen. (Cowie & Down 2008, 41-42.) Positiiviset vertaiskokemukset ja usko siihen, että myös hyvää tarkoittavia nuoria ja vertaisia on olemassa auttaa nuoria sosiaaliseen minäpystyvyyden kanssa.

Kiusaaminen ja sen aiheuttama stressitila aiheuttaa somaattisia ongelmia. (McDougall & Vaillancourt 2015, 302.) Kiusatut kokevat kaksi kertaa enemmän pää- tai mahakipuja ja yleensäkin kokevat fyysisiä ongelmia useammin kuin muut lapset ja nuoret. (Rigby 2003, 588.) Tieto kehon ja mielen rentoutumisen menetelmistä voi auttaa kiusaamista kohdanneen stressin lieventämisessä.

Tietyt yksilölliset tekijät on tunnistettu, joko suojaamaan tai altistamaan kiusaamisen pitkäaikaisilta vaikutuksilta. (McDougall & Vaillancourt 2015, 300) . Tiedetään, että jatkuvasti lapsuudessa kiusatuksi joutuneet ovat useammin työttömiä, heillä on alempi koulutustaso kuin muilla vertaisille. (Takizawa, Maughan & Arseneault 2014, 779.)  Vahvistamalla kiusaamista kokeneiden suojaavia tekijöi voidaan yksilötyössä auttaa nuoria kiusaamiskokemuksistaan eteenpäin niin, että ne eivät vaikuttaisi liikaa tulevaisuuteen

.

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Psykososiaalinen tuki Ennaltaehkäisy Ehkäisevä työ Erityistä tukea tarvitseva lapsi Asiakaslähtöisyys

Ilmiöt

Osallistuva yksilö Syrjäytyminen Yksinäisyys

Kohderyhmä

Lapset ja varhaisnuoret Nuoret Opiskelijat