Mielenterveysasiakkaan kotiin annettava (etä)sosiaaliohjaus, Helsinki (RRP, P4, I4)
Kehitetään etäpalvelumuoto kotona asuville mielenterveysasiakkaille, jossa sosiaaliohjauksen keinoin tuetaan mielenterveysasiakkaan kotona asumista, hyvinvointia, toimintakykyä sekä arjessa selviytymistä digitaalisia työvälineitä hyödyntäen.
Toimintamallin nimi
Kehitetään etäpalvelumuoto kotona asuville mielenterveysasiakkaille, jossa sosiaaliohjauksen keinoin tuetaan mielenterveysasiakkaan kotona asumista, hyvinvointia, toimintakykyä sekä arjessa selviytymistä digitaalisia työvälineitä hyödyntäen.
Kehitetään kotiin annettavaa palvelua mielenterveyskuntoutujille. Pääpaino työskentelyssä on etätapaamiset. Asiakkaita ohjataan ja neuvotaan etätapaamisilla sosiaaliohjauksen keinoin. Esimerkiksi asiakkaiden kanssa siivotaan tai tehdään ruokaa, haetaan etuuksia ja autetaan talousasioissa etätapaamisilla, kun perinteisesti nämä asiat on tehty asiakkaiden luona kotikäynneillä.
Helsingin kaupungin asumisen tuessa on havaittu puute kunnan järjestämissä kotiin vietävissä palveluissa helsinkiläisille mielenterveysasiakkaille. Sosiaalihuoltolain (2014/1301) 21§ mukaan asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut.
Etätapaamisia kehittämällä voidaan säästää resursseja sekä kehittää palveluita asiakkaiden tarpeiden mukaan. Resurssi- ja kustannustehokkuuden tarkasteleminen on yksi tärkeä aihe, johon etäsosiaaliohjauksen kehittämistyössä pyritään saamaan vastauksia. Kehittämistyön aikana toivomme löytävämme ne asiakasryhmät, keille etä- ja digitaaliset palvelut sopivat ja asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen.
Asiakaskohderyhmänä ovat täysi-ikäiset mielenterveyskuntoutujat, ketkä asuvat omissa kodeissaan. Mielenterveysdiagnoosi voi olla psykoosi- tai mielialahäiriödiagnoosi. Asiakkaat ohjautuvat asiakkuuteen yleensä avohoidon kontaktin kautta.
Nuorin asiakas on tällä hetkellä 20- vuotias ja vanhin 68-vuotias. Miehiä ja naisia on lähes yhtä paljon, muun sukupuolisia on muutamia. Asiakastyössä on käytössä FIT-palautetietoinen työskentely, mikä osallistaa asiakkaita työskentelyyn ja näin heillä on mahdollisuus vaikuttaa jokaisella tapaamiskerralla työskentelyyn. Lisäksi asiakkaiden kanssa tehdään yhdessä toteuttamissuunnitelma, johon laaditaan työskentelyn tavoitteen. Asiakkaille tehdään asiakastyytyväisyyskysely kerran vuodessa.
Asiakastyötä tekee kaksi sosiaaliohjaajaa. Työntekijöillä on sekä kotikäyntiasiakkaita, että etäasiakkaita. Tällä hetkellä yli 70 % asiakaskontakteista tapahtuu etänä. Jokaisesta asiakastapaamisesta kerätään tietoa, kuinka kauan tapaaminen kesti ja minkälaista tukea asiakas tapaamisella sai. Jokaisesta asiakkaasta kerätään myös tietoa FIT-mittarin avulla sekä taustatiedot. Tietoa keräämällä pyritään löytämään ne asiat, mitkä edesauttavat etätapaamisten juurruttamista. Tarvitsemme tietoa siitä, että kuinka asiakkaat kokevat etätapaamiset, kokevatko he saavansa tarvitsemansa tuen etätapaamisten kautta. Lisäksi tarvitsemme tietoa siitä, mitkä asiat eivät ole mahdollisia toteuttaa etätapaamisten kautta ja mitkä asiakkaiden tuen tarpeet ovat luonnollisia ja hyvin toteutettavissa etätapaamisten avulla. Näin saamme tietoa niistä asiakasryhmistä, joille etäsosiaaliohjausta voidaan tarjota ja se on hyödyllistä. Tämä auttaa asiakkaita saamaan oikea-aikaista apua ja on kustannustehokasta ja säästää resursseja.
Ensimmäinen tapaaminen asiakkaiden kanssa on heidän kotonaan. Tässä vaiheessa työntekijä ja asiakas tapaavat kasvotusten ja työntekijä näkee asiakkaan asuinympäristön. Tämä on koettu hyödyllisenä asiakassuhteen alkuvaiheessa. Asiakkaita motivoidaan etätapaamisiin, mutta tarvittaessa työntekijä voi tehdä myös kotikäyntejä asiakkaan luokse.
Kansikuva
