Mielikioski tarjoaa yli 18-vuotiaille välitöntä, maksutonta, anonyymiä ja luottamuksellista keskustelutukea mielenterveyden vahvistamiseksi sekä neuvontaa ja ohjausta muiden palvelujen käytössä. Vertaistukea järjestetään järjestöjen kanssa.
Ylöjärven kaupunki perusti Suomen ensimmäisen terveyskioskin vuonna 2009 ja perhekioskin vuonna 2015 kauppakeskuksen yhteyteen mahdollistamaan ennaltaehkäisevää terveysneuvontaa ja perheiden varhaista tukea. Ylöjärveläiset ovat löytäneet terveys- ja perhekioskit hyvällä menestyksellä (yli 10 000 käyntiä vuodessa). Vastaavaa toimipistettä ei kuitenkaan ollut mielen hyvinvoinnin tukemiseen, vaikka mielenterveyden ongelmat ovat valtakunnallisesti merkittäviä syitä sairauspoissaoloihin, ennenaikaiseen eläköitymiseen ja syrjäytymiseen. Mielikioski perustettiin vastaamaan tähän tarpeeseen sekä maailmassa tapahtuneiden muutosten tuomiin mielen hyvinvointiin vaikuttaviin haasteisiin. Mielikioskin palvelut olivat täysi-ikäisten kuntalaisten saatavilla nopeasti, ilman ajanvarausta, luottamuksellisesti, maksuttomasti ja anonyymisti.
Sosiaaliset ongelmat, henkinen stressi ja talousvaikeudet olivat ahdistuneisuuden ohella lisääntyneet erityisesti koronapandemian ja yleisen maailman tilanteen aikana ja tarvetta sosiaaliseen ja mielenterveyden tukeen sekä palveluohjaukseen oli enemmän. Mielenterveyspalveluiden saatavuuden oikea-aikaisuudessa oli haasteita ja sosiaalipalvelut ja etuudet olivat eriytyneitä eri toimijoille. Kuntalaisilla saattoi olla vaikeuksia edetä vaikeasti hahmotettavassa palveluverkossa. Mielikioskilta sai keskustelutuen lisäksi palveluohjausta ja konkreettista apua esimerkiksi sähköiseen asiointiin eri palveluissa.
Julkisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen, kokemusasiantuntijatoiminnan ja järjestöjen yhteistoiminnalle ei ollut Ylöjärvellä vakiintunutta koordinaatiota ja yhteistyö oli satunnaista. Tietoisuus eri toimijoiden toimintamahdollisuuksista oli vähäistä. Terveyskeskuksen yhteydessä toimiva Mielikioski mahdollisti yhteistyössä järjestöjen kanssa monialaisen tuen antamisen kuntalaisille. Mielikioskin kautta kunnan työntekijöiden ja kuntalaisten oli mahdollista osallistua Mieli Suomen Mielenterveys ry:n Mielenterveyden ensiapu® -koulutuksiin, jolloin mielenterveysosaaminen kunnassa vahvistui ja mielenterveys- ja päihdeongelmien ympärillä oleva stigma väheni. Järjestöjen tarjoama tuki sekä vertaistuki ja kokemusasiantuntijatoiminta olivat osa Mielikioskin toimintaa osana perustason terveyspalveluita. Mielikioskissa työskenteli sosiaaliohjaaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja, jotka koordinoivat toimintaa, ohjasivat mielenterveyden ensiapu® -koulutuksia kuntalaisille ja kunnan työntekijöille sekä tarjosivat keskustelutukea erilaisia yhteydenottokanavia pitkin kuntalaisille.
20.12.2022 Ylöjärven Mielikioski ja Terveyskioski yhdistyivät yhteiseksi Hyvinvointikioskiksi. Mielikioskin toinen PodBooth-tila siirrettiin terveysasemalta kauppakeskukseen Terveyskioskin tilaan ja walk in -vastaanottoaikaa laajennettiin vuoden 2023 alusta alkaen niin, että työntekijä oli tavattavissa terveysaseman lisäksi Elon kauppakeskuksessa kolmena päivänä viikossa.
Vuoden 2023 alusta alkaen Hyvinvointikioskin toiminta siirtyi Pirkanmaan hyvinvointialueen toiminnaksi. Tämä toi omat haasteensa toimintaan, kun esimerkiksi yhtenäistä kokemusasiantuntijoiden palkkionmaksujärjestelmää ei ollut käytössä. Näin ollen Mielikioskin kautta ei voitu enää järjestää kokemusasiantuntijoiden tapaamisia, vaan asiakkaat ohjattiin olemaan yhteydessä suoraan järjestöihin.
Toimintamallin kehittämistyö lähti alueellisesta tarpeesta ja kuntalaisten osallisuuden sekä ammattilaisten osaamisen vahvistamisesta. Taustalla oli Kansallisen mielenterveystrategian 2020-2030 mukaiset painopisteet, erityisesti "mielenterveys pääomana" ja "tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut". Mielikioski-toimintamallissa painopisteenä oli matalan kynnyksen ennaltaehkäisevien mielenterveyspalveluiden tarjoaminen ja mielenterveysosaamisen lisääminen. Toiminnan tavoitteena oli vähentää mielenterveyshäiriöihin liittyvää stigmaa muun muassa koulutusten ja Mielikioskissa tapahtuvan psykososiaalisen tuen avulla. Mielikioski ei korvannut mitään sosiaali- ja terveyspalveluiden tavanomaista toimintaa, vaan toimi varhaisen tuen ja puheeksiottamisen tukipisteenä yhdessä eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja vertaistoimijoiden kanssa. Toiminta oli näin ollen verrattavissa Ylöjärvellä aiemmin toimineeseen terveyskioskiin ja edelleen toimivaan perhekioskiin.
Mielikioski toimintamallin kehittäminen kuului POIMI - poikkea Mielipointtiin -hankkeeseen. Samaan aikaan oli käynnissä Pirkanmaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus (PirSOTE) -hanke. POIMI-hankkeen tavoitteet sisältyivät PirSOTE -hankkeen tavoitteeseen "Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen vahvistaminen", jossa tarkoituksena oli selkeyttää ja virtaviivaistaa päihde- ja mielenterveyspalveluja Pirkanmaalla.
Kehittämistyötä tehtiin yhteistyössä terveyskeskuksen ja mielenterveyspalveluiden henkilökunnan sekä aikuissosiaalityön kanssa. Tavoitteena oli hoidon ja arkea tukevien palvelujen tarjoaminen ongelmien alkuvaiheessa perustasolla silloin, kun asiakkuutta ei vielä tarvittu terveys- tai sosiaalipalveluihin.
Vertaistukea ja järjestöjen tarjoamaa tukea kehitettiin ja järjestetettiin Mielikioskin kautta tiiviissä yhteistyössä eri järjestöjen, muun muassa Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry, Mielen ry, Tampereen A-kilta, MIELI, Ylöjärven mielenterveys ry, Mielenterveysyhdistys Tammi ry, työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Yhdistämällä Mielikioskiin järjestöjen palveluita, tuki monipuolistui ja mahdollisuudet integroida mm. vertaistukea terveyskeskuksen ja mielenterveys- sekä päihdepalveluiden muihin toimintoihin lisääntyi.
Järjestöt olivat avainasemassa vertaistuen tarjoajina ja monilla järjestöillä oli vapaaehtoisina toimivia koulutettuja kokemusasiantuntijoita, joita kaupungin henkilöstö pystyi Mielikioskin kautta tilaamaan esim. mukaan asiakastapaamisiin, vertaistapaamisiin, ryhmiin tai koulutustilaisuuksiin. Järjestökenttä on laaja ja toimijoita on paljon. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilla oli mahdollisuus olla matalalla kynnyksellä yhteydessä Mielikioskiin sopivan kokemusasiantuntijan etsimiseksi ja Mielikioski välitti pyynnön eteenpäin oikealle järjestötaholle. Mielikioski järjesti kaupunkilaisille vertaistapaamisia myös suoraan oman yhteydenoton perusteella. Mielikioskin toiminnan yhtenä tavoitteena oli mallintaa ja tuoda kokemusasiantuntijatoiminta osaksi normaalia toimintaa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
Hankkeen ohjausryhmään kutsuttiin laajasti mukaan asiantuntijoita eri sidosryhmistä ja toimialoilta: Ylöjärven kaupunkia edustivat hyvinvointipäällikkö sekä terveysaseman apulaisylilääkäri, PirSOTE-hankkeesta mukana olivat Ylöjärven hankekoordinaattori sekä PirSOTE-hankkeen päällikkö, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry:stä mukana oli toiminnanjohtaja, Mielen ry:stä ohjausryhmään osallistui järjestö- ja hankejohtaja, Ylöjärven Mieli ry:stä mukana oli yhdistyksen puheenjohtaja, joka niin ikään toimi PASEK-hankkeen hankepäällikkönä ja työskenteli Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin psykiatrian palveluissa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL) edusti vieraileva tutkija ja Kumppanuusyhdistys Arttelista mukana oli toiminnanjohtaja. Keskeisiä toimijoita ja yhteistyökumppaneita toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa olivat niin ikään kaupungin perusturvan johtoryhmä ja mielenterveysneuvosto.
Pirkanmaalaisia sosiaali- ja terveysalan järjestötoimijoita kutsuttiin yhteiskehittämään Mielikioskille vertais- sekä järjestötoimintaa. Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry:n, Tampereen A-kilta ry:n sekä Mielen ry:n koordinaattoreiden ja koulutettujen kokemusasiantuntijoiden kanssa luotiin Mielikioskille kokemusasiantuntijoille palkkiojärjestelmä, sovittiin kuukausittaiset vertaistapaamisajat toimintaan mukaan lähteneille kokemusasiantuntijoille ja sovittiin työnohjauksellisesta ja muusta tuesta.
Ylöjärven lähitoriohjaajien kanssa sovittiin Mielikioskin jalkautumisista säännöllisesti ympäri kaupunkia kokoontuviin lähitoreihin ja porinapiireihin ja näissä oltiin mukana mielen hyvinvointia tukevilla teemoilla säännöllisesti. MLL:n Kurun perhekahvilan ohjaajan kanssa sovittiin jalkautumisista perhekahviloihin pikkulapsiperheiden mielen hyvinvointia tukevilla teemoilla.
Zoturi-verkkopalvelun kanssa sovittiin Enjaksa.fi-chatin ylläpitämisestä Ylöjärvellä osana Mielikioskin digitaalisia palveluja.
Kuntalaisia innostettiin osallistumaan Mielikioskin palveluvalikoiman kehittämiseen "toive-julisteilla", joihin sai kirjoittaa toiveita Mielikioskille. Näissä korostuivat yhteisöllisyys, vertaistuki, iltavastaanottoajat sekä erilaiset mielen hyvinvointiin liittyvät koulutukselliset tapahtumat. Toimintaa kehitettiin jatkuvasti myös yhteydenottajilta saadun palautteen pohjalta helpommin saavutettavaksi.
Ylöjärven kaupungin henkilöstöä pyydettiin arvioimaan omaa mielenterveys- ja päihdeosaamistaan sekä koulutustoiveita Webropol-kyselyllä, jossa kävi ilmi henkilöstön halu kehittää omaa mielenterveys- ja päihdeosaamistaan. Kyselyn perusteella päätettiin tarjota useita Mielenterveyden ensiapu® -koulutuksia maksuttomasti henkilöstölle ja tavoitteena oli myös saada Mielenterveyden ensiapu® 1- koulutus osaksi henkilöstön perehdyttämispolkua. Tähän koulutusta ei kuitenkaan saatu sisällytettyä.
Mielikioskin toimintaa esiteltiin säännöllisesti eri henkilöstöryhmille osasto-, tiimi- ja työhyvinvointitapahtumissa ja henkilöstöä tiedotettiin säännöllisesti sisäisellä sähköpostilla sekä noin puolivuosittain sähköisessä PirSOTE-hankkeen uutiskirjeessä.
Mielikioski-toimintamallin kehittämisestä koko toiminnan ajan vastasi hanketiimi, johon kuuluivat hankepäällikkö Paula Pasanen-Aro ja hanketyöntekijät Mervi Heiskanen ja Anne Salminen.
Toimintamallin tavoitteena oli, että mielen hyvinvoinnista puhuminen helpottuu, mielenterveysosaaminen vahvistuu ja päihde- ja mielenterveysongelmien ympärillä oleva stigma vähenee. Kaupunkilaiset saavat mielen hyvinvointiin tukea välittömästi, kun tarve ilmenee. Järjestöt, kokemusasiantuntijat ja vertaistuki tulevat osaksi perustason terveyspalveluita. Kaupunkilaisille tarjoutuu mahdollisuus vertaistukeen, jonka tarjoaminen on eri ammattilaisille helppoa, kun se on organisoitu keskitetysti Mielikioskin kautta. Kaupungin henkilöstön mielenterveysosaaminen ja puheeksioton taidot lisääntyvät, mielen hyvinvointi on osa työhyvinvointia ja Mielenterveyden ensiapu® -koulutukset ovat osa työhön perehtymistä.
Kunnan henkilöstön mielenterveystaitoja ja -osaamista mitattiin hankkeen alussa Webropol kyselyllä heidän itsensä kokemana. Henkilöstön kyselyssä selvitettiin osaamisen nykytilaa, koulutustarpeita, asenteita sekä miten mielenterveysosaamista voisi hyödyntää työssään. Kysely toteutettiin yhdessä PirSOTE -hankkeen kanssa ja se julkaistiin sekä PirSOTE -uutiskirjeessä, joka lähetettiin henkilöstölle sisäisenä sähköpostijakeluna, että kunnan sisäisessä verkossa Ylönetissä.
Kuntalaisilta kerättiin palautetta Laajassa hyvinvointikyselyssä sekä PirSOTE -hankkeen laatimassa kyselyssä 2021 liittyen hyvinvointiin ja palvelutarpeisiin. Kyselyissä kävi ilmi, että matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluille koettiin olevan tarvetta ja pitäisi olla paikka, johon voisi tulla keskustelemaan luottamuksellisesti ja maksutta ilman ajanvarausta. Mielikioski vastasi osaltaan tähän toiveeseen ja tarpeeseen.
Hankkeen toiminnasta kerättiin määrällistä seurantatietoa; toteutuneista yhteydenotoista Mielikioskilla, vertaistapaamisista sekä henkilöstön ja kuntalaisten koulutusten osallistujamääristä. Mielenterveyden ensiapu®-koulutuksista kerättiin osallistujilta oma palaute. Yhteydenottajista ei kerätty yksilöitäviä tunnistetietoja, eikä yhteydenottoja kirjattu potilas- tai asiakastietojärjestelmiin. Tilastointi koostui yhteydenottomääristä, ikäryhmästä, yhteydenottosyystä, jatko-ohjauksesta, yhteydenottajan kohtaamisen kokemuksesta sekä siitä, mistä yhteydenottaja oli saanut tiedon Mielikioskista. Mielikioskin työntekijöillä oli käytössään havainnointilomake, jonka avulla koottiin em. määrällistä seurantatietoa ja arvioitiin toiminnan vaikuttavuutta. Vertaistapaamisten osalta kerättiin tietoa tapaamisten määrästä sekä vertaisten ja asiakkaiden kokemuksista tapaamisiin liittyen.
Mielikioski tukipiste avattiin huhtikuussa 2021 etäyhteyksin (puhelin, chat ja sähköposti) ja tukipisteelle luotiin aukioloajat. Mielikioskin puhelin ja chat oli avoinna ma klo 12 - 18 ja ti - pe klo 9 - 15. Koronapandemiasta johtuen kasvokkaisia tapaamisia ei voitu järjestää sen hetkisten terveysturvallisuusrajoitusten puitteissa. Työn tueksi määrällistä tilastointia varten luotiin havainnointilomake Webropolissa.
Koronan vuoksi Mielikioski tukipisteen "walk in"-toiminta avattiin vasta elokuussa 2021, jolloin tukipiste palveli kuntalaisia arkisin ilman ajanvarausta ma 12 - 18 ja ti - pe 9 - 15 vuoden loppuun saakka. Puhelinpäivystys ja chat toimivat Mielikioskin aukioloaikoina. Järjestöt olivat toiminnassa mukana ja syyskaudelle 2021 suunniteltiin yhteistyössä viikko-ohjelma. Järjestötoimijat olivat viikoittain Mielikioskilla tarjoamassa omia palveluitaan ja mukana oli aina myös kokemusasiantuntija, jolloin kuntalaisilla oli mahdollisuus saada myös vertaistukea tilanteeseensa. Mielikioski palveli kuntalaisia yhtenä päivänä kuukaudessa myös Ylöjärven reuna-alueilla Kurussa ja Viljakkalassa ja kerran viikossa klo 9-12 kauppakeskuksessa sijaitsevassa Perhekioskissa.
Vuoden 2022 alusta alkaen aukioloaikoja muutettiin siten, että työntekijä oli tavattavissa kauppakeskuksessa Perhekioskilla kerran viikossa klo 9-17, iltapäivystys terveysasemalla maanantaisin lopetettiin ja reuna-alueille jalkauduttiin lähitoreille ja porinapiireihin sovitusti. Puhelinpäivystys ja chat toimivat kioskin aukioloaikoina.
Vuonna 2023 Mielikioskin aukioloajat laajenivat edelleen siten, että toinen Mielikioskin työntekijöistä oli tavoitettavissa kauppakeskuksessa Hyvinvointikioskilla ilman ajanvarausta ma klo 12 - 15, ke klo 9 - 17 ja to klo 9 - 15 ja toinen työntekijöistä oli tavoitettavissa terveysasemalla ma klo 12 - 15, ke ja to klo 9 - 15 sekä pe klo 9 - 12. Puhelin palveli ma klo 12 - 15, ti - to klo 9 - 15 ja pe klo 9 - 12. Chatin kautta työntekijän tavoitti ti - to klo 9 - 15 osoitteessa www.enjaksa.fi/ylojarvi. Kesän ajaksi (29.5. - 27.8.2023) luotiin kesäaukioloajat, jolloin terveysaseman Mielikioskin vastaanottopiste oli kiinni ja kauppakeskuksen vastaanottopiste oli avoinna arkisin ma - pe klo 9 - 12 ja 13 - 15. Puhelin oli avoinna ma - pe klo 9 - 15 ja chat palveli ti - to klo 9 - 15.
Mielikioskin työntekijät kävivät kevään 2021 aikana Mielenterveyden ensiapu® 1 ja 2 sekä Nuoren mielen ensiapu®-peruskoulutukset ja syksyn 2021 aikana oli tavoitteena käydä näihin ohjaajakoulutukset. MTEA®1 ja MTEA®2 -ohjaajakoulutukset toteutuivat vuonna 2021, mutta vallinneen pandemiatilanteen vuoksi työntekijät pääsivät NMEA® -ohjaajakoulutukseen vasta keväällä 2022. Henkilöstön ja kuntalaisten Mielenterveyden ensiapu® -koulutukset aloitettiin loppuvuodesta 2021. Koulutukset jatkuivat vuoden 2022 aikana ja niitä ostettiin kolme kokonaisuutta myös hankkeen ulkopuolisilta ohjaajilta. Tavoitteena oli kouluttaa noin 120 henkilöä vuoden aikana. Mielenterveyden ensiapu® ja Nuoren mielen ensiapu® -koulutuksia järjestettiin vuosina 2021 - 2023 kaikkiaan 13 ja osallistujia oli yhteensä 116, niin kuntalaisia kuin kunnan henkilöstöä.
Mielikioskin ja Ylöjärvellä toimivan mielenterveysneuvoston yhteisenä tavoitteena oli avata Ylöjärvelle kerran kuukaudessa kokoontuva Mielikahvila, jonka käytännön toiminnasta vastaisivat paikalliset mielenterveysseurat yhdessä Mielikioskin työntekijöiden kanssa. Mielikahvilatoiminnalla tähdättiin mielenterveysosaamisen lisäämiseen ja stigman vähenemiseen, asioiden puheeksiottoon sekä yksinäisyyden vähentämiseen. Kuntavaalit, mielenterveysneuvoston toimikauden päättyminen sekä yhteistyötahojen henkilöstövaihdokset vaikuttivat siihen, että toimintaa ei pystytty hankkeen aikana käynnistämään.
Vuoden 2023 alusta Mieli- ja Terveyskioskin yhdistyttyä Hyvinvointikioskiksi tavoitteena oli tulevaisuudessa tarjota kaikille hyvinvointialueen asukkaille kokonaisvaltaista kehon ja mielen hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä vahvistaa hyvinvointialueella ennalta ehkäisevää, terveyttä ja mielen hyvinvointia edistävää matalan kynnyksen terveydenhoitotyötä.
Mielikioski-toimintamallin kohderyhmänä olivat kaikki yli 18-vuotiaat kaupunkilaiset, jotka omasta mielestään kaipasivat tukea mielen hyvinvointiin liityvissä asioissa. Yhteydenottaja saattoi olla myös mielenterveyden- tai riippuvuusongelmista kärsivän omainen, joka kaipasi tukea omaan jaksamiseensa tai apua läheisen tukemiseen. Yhteydenottajat kokivat toiminnan erittäin hyödylliseksi, koska apua sai oikea-aikaisesti juuri silloin, kun sitä tarvitsi. Useimmiten heille riitti 1-3 käyntiä ja tieto siitä, että Mielikioskille saattoi tulla uudelleen, helpotti monia. Yhteydenottaja päätti itse, halusiko hän olla yhteydessä puhelimitse, chatin tai sähköpostin välityksellä vai tavata kasvokkain. Myös vastaanottoajat sovittiin yhteydenottajan tarpeiden mukaan ja tarvittaessa joustettiin aukioloajoissa. Toimintaa kehitettiin jatkuvasti asiakkailta saadun palautteen mukaan.
Yhteydenottajille tarjottiin vertaistukea, jota kyettiin järjestämään Mielikioskilla eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kouluttamien kokemusasiantuntijoiden avulla. Eniten vertaistapaamisia järjestettiin Tampereen A-kilta ry:n, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry:n sekä Mielen ry:n kautta. Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden taustajärjestö kartoitettiin aina yksilöllisesti yhteydenottajan tarpeiden mukaan, joten tapaamisia järjestettiin myös mm. Käpy ry:n ja Suomen Kipu ry:n kautta. Palaute tapaamisista oli poikkeuksetta myönteistä.
Mielenterveyden ensiapu® -koulutusten avulla vahvistettiin mielen hyvinvointiin ja sen tukemiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Koulutukseen osallistuneet kokivat, että mielenterveyteen liittyvien asioiden puheeksi ottaminen helpottui ja niihin liittyvä stigma pieneni.
Hyvinvointia kioskista toimintamalli tarjoaa työttömille ohjausta, neuvontaa ja tukea terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn ilman ajanvarausta. Kioski voi sijaita aina samassa paikassa tai se voi olla väliaikainen, pop up -kioski. Se voi myös jalkautua jonkin toisen palvelun toimintaympäristöön. Myös mielikioski jalkautui pop up -tyyppisesti eri paikkoihin ja toisen palvelun toimintaympäristöön kuten perhekioskin tiloihin, lähitoreille ja Ylöjärven reuna-alueiden terveysasemille Kuruun ja Viljakkalaan.
Hyvinvointikioski - hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä kansalaisille | Innokylä (innokyla.fi)
Hyvinvointikioskin tavoitteena on asiakaslähtöisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen julkisessa matalan kynnyksen toiminnassa, yhdessä kumppanuustoimijoiden kanssa. Toimintaperiaate on neuvoa ja ohjata asiakkaita itsehoidossa. Myös Mielikioskitoimintamallissa tavoite oli asiakaslähtöinen mielen hyvinvoinnin ja sitä kautta kokonaishyvinvoinnin tukeminen perustason palveluissa matalalla kynnyksellä maksuttomasti ja luottamuksellisesti. Asiakkaita ohjattiin ja neuvottiin myös itsehoitoon ja tarjottiin mm. vertaistukea yhdessä yhteistyöjärjestöjen kanssa.
Hyvinvointikioski Vinkkivarikko | Innokylä (innokyla.fi)
Vinkkivarikon idea kaikille kaupungin asukkaille tarkoitetusta matalan kynnyksen kohtaamispaikasta kauppakeskuksen tiloissa sekä tapahtumissa ja järjestöyhteistyö vertaistuen mahdollistamisineen toteutui myös Mielikioski toimintamallissa. Mielikioskin toiminta painottui mielen hyvinvoinnin tukemiseen ja vahvistamiseen sekä neuvontaan ja ohjaukseen niin kaupungin palveluihin kuin järjestötoimintaan.
Mielenterveyspalvelupiste Mieppi | Helsingin kaupunki
Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupiste Miepistä saa keskustelutukea mielen hyvinvointiin. Mieppi palvelee kaikkia yli 13-vuotiaita nuoria ja aikuisia. Miepit sijaitsevat Helsingissä. Miepeissä työskentelee mielenterveystyön ammattilaisia, joiden kanssa voi jutella joko kasvokkain tai etäyhteydellä. Mieppiin voi ottaa yhteyttä, kun on esimerkiksi elämäntilanteeseen tai mielenterveyteen liittyviä huolia ja toivoo keskustelutukea. Miepissä on mahdollista sopia tarpeen mukaan 1-5 keskusteluaikaa tai saada neuvontaa ja palveluohjausta. Mielikioskin kohderyhmä rajattiin aikuisväestöön ja siellä työskenteli kaksi ammattilaista, sosiaaliohjaaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Yhteydenotot tapahtuivat asiakkaan toiveiden mukaisesti joko kasvokkain tai etäyhteydellä (puhelin, chat, sähköposti). Mielikioski tarjosi asiakkaille yksittäisiä keskusteluaikoja, joiden määrää ei tarkemmin rajattu, mutta jotka pysyttelivät pääsääntöisesti 1-3 kerrassa. Myös mielikioskin tavoitteena oli vastata oikea-aikaisesti asiakkaan mielen hyvinvoinnin tukemiseen kaikissa elämäntilanteissa.
Pohjana oli POIMI-hankkeen hankesuunnitelma, jossa matalan kynnyksen tukipisteen tarjoaman tuen tavoitteena oli vähentää yksinäisyyttä, lisätä mielenterveysosaamista, vahvistaa mielen hyvinvointia ja tarjota tukea, ohjausta ja neuvontaa myös muiden palvelujen käytössä.
Mielikioskin yhteydenottokanavat: paikanpäällä Mielikioskin tiloissa, kauppakeskuksessa, jo olemassa olevissa palveluissa (Lähitorit, porinapiirit, perhekahvilat, sähköinen perhekeskus), puhelimitse, chatin välityksellä, sähköpostitse.
Aukioloajat tarpeiden ja toiveiden mukaan:
* Kevät / syksy 2021: ma klo 12 - 18, ke klo 9 - 12, to ja pe klo 9 - 15 (walk-in, puhelin ja chat), ti puhelin ja chat klo 9 - 15.
* Kevät, kesä ja syksy 2022: walk-in ma klo 12 - 15, ke klo 9 - 17, to klo 9 - 15 ja pe klo 9 - 12, puhelin ja chat ti - pe klo 9 - 15, ma klo 12 - 15.
* Kevät 2023: walk-in sekä terveysasemalla että kauppakeskuksessa. Terveysaseman aukioloajat: ma klo 12 - 15, ke - to klo 9 - 15 ja pe klo 9 - 12. Kauppakeskuksen aukioloajat: ma klo 12 - 15, ke - to klo 9 - 15. Puhelinpäivystys terveysaseman aukioloaikojen mukaan, chat ti - to klo 9 - 15.
* Kesä 29.5. - 27.8.2023: walk-in ainoastaan kauppakeskuksessa ma - pe klo 9 - 12 ja 13 - 15. Puhelinpäivystys aukioloaikoina, chat ti - to klo 9 - 15.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen koulututettuja kokemusasiantuntijoita tilattiin vertaistapaamisiin Mielikioskille tarvittaessa. Yhteydenottajille tarjottiin säännönmukaisesti mahdollisuutta vertaistapaamiseen, joita oli mahdollista järjestää 1 - 3 Mielikioskin kautta. Mielikioski maksoi kokemusasiantuntijalle palkkion ja korvasi toteutuneet matkakustannukset. Kokemusasiantuntijoita pyydettiin mukaan erilaisiin kehittämistyöpajoihin, tapahtumiin ja koulutuksiin ja heille maksettiin työstään palkkio Ylöjärven kaupungin korvauskäytännön mukaisesti.
Mielenterveyden ensiapu® -koulutuksia (MTEA®1, MTEA®2 ja NMEA®) järjestettiin ylöjärveläisille ja kaupungin henkilöstölle säännöllisesti liittyen mielenterveysosaamisen lisäämiseen ja mielenterveyden vahvistamiseen. Tavoitteena oli tarjota MTEA®1-koulutuksia säännöllisesti henkilöstölle osana työhön perehtymistä. Kaupunkilaisille tavoitteena oli tarjota koulutuksia maksuttomasti tai materiaalikustannuksien hinnalla niin, että jokaista koulutusta olisi tarjolla vähintään yksi / vuosi.
Yksinäisyyden vähentämiseksi, yhteisöllisyyden lisäämiseksi ja stigman hälventämiseksi suunniteltiin säännöllisesti järjestettäväksi Mielikahvilatoimintaa, jossa tarjolla olisi ollut ammattilaisten alustuksia mielenterveyden ja hyvinvoinnin teemoista, kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja sekä yhteistä keskustelua kahvilan kulloiseenkiin teemaan liittyen. Toiminta oli tarkoitus käynnistää yhteistyössä mielenterveysneuvoston, järjestötoimijoiden ja heidän kokemusasiantuntijoidensa sekä perustason mielenterveys- ja päihdetyön tiimin kanssa, mutta pandemiarajoituksista, suunnittelujoukossa tapahtuneista henkilöstövaihdoksista sekä poliittiseen päätökseentekoon liittyneistä muutoksista johtuen toimintaa ei päästy koskaan käynnistämään.
Terveysaseman aulaan hankittiin kaksi PodBooth palaveritilaa Mielikioskin walk-in toimintapisteiksi. Tällaiseen tilaratkaisuun päädyttiin, koska terveysasemalla tai sen läheisyydessä ei ollut riittävästi työtiloja ja kaikki sen hetkiset toimitilat olivat käytössä. PodBoothit olivat äänieristettyjä ja näkösuojattuja. Näissä tiloissa matalan kynnyksen walk-in vastaanottotoiminnan piti alkaa 1.4.2021, mutta vallitsevan pandelmiatilanteen vuoksi walk-in toiminta päästiin aloittamaan 23.8.2021. Huhtikuusta 2021 lähtien Mielikioski palveli kuitenkin puhelimitse ja chatin sekä sähköpostin välityksellä ja asiakkaita tavattiin muissa väljemmissä vastaanottotiloissa ajanvarauksella. Kulloisetkin pandemiarajoitukset ja ohjeistukset vaikuttivat Mielikioskin toimintaan kesään 2022 saakka.
Kesästä 2022 lähtien Mielikioskin toimintaan kuuluivat puhelinpalvelu, chat sekä walk-in vastaanotto terveysasemalla ja kauppakeskuksessa. Yksi osa toimintaa olivat ikäihmisille suunnatut mielen hyvinvointia tukevat ryhmätapaamiset porinapiireissä ja lähitoreilla sekä perheille suunnatuissa MLL:n perhekahvilaoissa, Mielenterveyden ensiapu® - koulutukset sekä erilaisiin tapahtumiin jalkautumiset mielen hyvinvoinnin teemoilla ja Mielikioskin toimintaa esittelemällä.
KESKEISIN TAI KESKEISIMMÄT KOHDERYHMÄ(T):
Kaikki yli 18 vuotiaat ylöjärveläiset ilman yläikärajaa ja mielenterveysosaamisen lisäämisen näkökulmasta sivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö.
YDINTAVOITE TAI TAVOITTEET:
Kaupungin asukkaiden mielenterveyden vahvistaminen ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy oikea-aikaisella matalan kynnyksen toiminnalla. Keskustelutuen tarjoaminen monitahoisesti walk in -toiminnalla, puhelimitse, chatin tai sähköpostin välityksellä. Asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden mielenterveysosaamisen ja -tuntemuksen vahvistaminen sekä stigman vähentäminen järjestämällä Mieli ry:n Mielenterveyden ensiapu ®-koulutuksia. Järjestöyhteistyön ja vertaistuen juurruttaminen perustason palveluihin kunnassa.
Asiakkaat kokivat, että kynnys oli aidosti matala, kun yhteyden sai nimettömästi, keskusteluja ei kirjattu asiakastietoihin, toiminta oli maksutonta ja luottamuksellista, Mielikioskille pääsi nopeasti ja sai tarvittaessa opastusta ja neuvoja eteenpäin muihin palveluihin.
Kaupunkilaiset esittivät toiveita Mielikioskin toiminnalle: vertaistoimintaa, vertaisryhmiä, aikaa keskustelulle, hyvän mielen harjoituksia ja vinkkejä omaan arkeen, talousneuvontaa, ohjausta teknologian käyttöön, opastusta palvelujen käytössä, tapahtumia enemmän. Toiveita pyrittiin mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan.
Osa asiakkaista koki tukipisteen sijainnin terveysasemalla nostavan kynnystä avun hakemiseen, koska leimaantumisen tunne oli vahva. Tämän vuoksi he kokivat, että oli helpompi tulla kauppakeskukseen tapaamaan työntekijää, koska kauppakeskuksessa pystyi hoitamaan monia asioita yhdellä kertaa, eikä ollut "leimaantumisen vaaraa". Tähän toiveeseen vastattiin yhdistämällä vuoden 2023 alussa Terveyskioski ja Mielikioski yhteiseksi Hyvinvointikioskiksi, missä asiakas sai kokonaisvaltaista tukea kehon ja mielen hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn.
Kuva
Kuva
Uudenlaiselle toiminnalle ja sen käynnistymiselle on uskallettava antaa aikaa. Toiminnasta on tiedotettava säännöllisesti ja aktiivisesti niin sosiaalisessa mediassa, paikallislehdissä, jalkautuen kaupunkilaisten pariin kuin kaupungin verkkosivuillakin. Mielikioskin toiminnasta tiedottaminen säännöllisesti sidosryhmille, yhteistyökumppaneille, kaupungin henkilöstölle, kaupunginvaltuustolle ja mielenterveysneuvostolle lisäsi tunnettuutta ja "puskaradio" kaupunkilaisten keskuudessa toimi niin ikään hyvin.
Julkisena tiedotteena kaikkiin paikallisiin kotitalouksiin lähetetty Mielikioskitiedote lisäsi loppuvuonna 2021 yhteydenottojen määrää merkittävästi. Jatkossa tällainen julkinen tiedote toiminnasta olisi hyvä lähettää ainakin kerran vuodessa kaikkiin alueen kotitalouksiin.
Terveyskeskuksen aulassa sijaitsevat PodBooth-palaveritilat Mielikioski-teippauksineen eivät kaikkien yhteydenottajien mielestä olleet kynnystä madaltavia vaan itse asiassa lisäsivät kynnystä hakeutua palveluun. Nuoret aikuiset, jotka eivät juurikaan asioi terveyskeskuksessa, kokivat, että jo sinne tuleminen on kynnyksen ylittämistä. Kun vielä mentiin aulatiloissa sijaitsevaan "lasikoppiin", jossa luki isoilla kirjaimilla MIELIKIOSKI, tuli leimautuneeksi mielenterveysongelmaiseksi.
Viestintään ja markkinointiin tulee panostaa toiminnan alusta lähtien ja viestintäbudjetin tulee olla sellainen, että voidaan hyödyntää viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisia, jotka osaavat tehdä toivotunlaisia esitteitä, videoita, tiedotteita, mainoksia, luoda verkkosivut ja päivittää somekanavia oikeanlaisella sisällöllä. Viestintäsuunnitelma on tärkeää paitsi tehdä niin myös päivittää vähintään kerran vuodessa ja hyödyntää toiminnassa sekä sen kehittämisessä.
Mielikioskin tavoitteena oli vahvistaa kaupunkilaisten mielen hyvinvointia, lisätä kaupungin henkilöstön mielenterveysosaamista eri sektoreilla sekä vähentää mielenterveyden haasteisiin liittyvää stigmaa. Kaupunkilaisille tarjottiin maksutonta, luottamuksellista ja anonyymiä matalan kynnyksen keskustelutukea, vertaistukea sekä ohjausta muiden palveluiden käytössä. Kaupunkilaisille ja kaupungin työntekijöille järjestettiin Mielenterveyden ensiapu® -koulutuksia ja tuotiinn järjestöjen osaaminen sekä vertaistuki osaksi perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.
Toiminnassa työntekijäresurssina oli psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja. Mielikioskin vastaanottotiloiksi Ylöjärvelle hankittiin kaksi äänieristettyä PodBooth-palaveritilaa, koska työ-/vastaanottotiloja ei ollut muutoin saatavilla. Tilat sijoitettiin alkuvaiheessa Ylöjärven terveyskeskuksen toiseen sisääntuloaulaan. Toiminta-alueen ollessa laaja ja jotta päästiin jalkautumaan myös reuna-alueiden olemassa oleviin palveluihin (lähitorit, porinapiirit, perhekahvilat ym.), työntekijöiltä vaadittiin oman auton käyttöä.
Toiminnan tunnettuuden edistämiseksi viestintään ja markkinointiin panostettiin etenkin toiminnan alussa. Graafikko suunnitteli ja toteutti visuaalisen ilmeen Mielikioskille, videotuotannon ammattilainen teki YouTube-esittelyvideon Mielikioskista, Posti jakoi julkisen Mielikioskitiedotteen yli 13 000 ylöjärveläistalouteen ja paikallislehdet tekivät useita artikkeleita Mielikioskista. Näiden lisäksi Ylöjärven kaupungin viestintäammattilaiset viestivät Mielikioskin toiminnasta kaupungin sosiaalisen median kanavissa ja loivat sekä ylläpitivät Mielikioskin verkkosivuja kaupungin verkkosivuilla. Yhteistyö kaupungin viestintäpäällikön sekä -koordinaattorin kanssa oli tiivistä. Toiminnan siirryttyä vuoden vaihteessa 2023 kaupungilta Pirkanmaan hyvinvointialueelle toimivia ja tehokkaita viestimisen tapoja etsittiin hankekauden loppuun saakka, mutta viestinnällisesti ei päästy tiiviiseen yhteistyöhön Pirhan viestinnästä vastaavien toimijoiden kanssa. Mielikioskin perustiedot saatiin Pirkanmaan Hyvinvointialueen verkkosivuille. Jatkossa on tehtävä uusi viestintäsuunnitelma muuttuneen toimintaympäristön vuoksi ja rakennettava yhteistyötä pitkäjänteisesti hyvinvointialueen viestinnän kanssa.
Mielikioskin matalan kynnyksen keskustelutuen järjestäminen ilman ajanvarausta monien yhteydenottokanavien välityksellä vaati työntekijöiltä keskinäistä suunnittelua ja toiminnan organisointia niin, että jalkautuminen esimerkiksi lähitoreille, puhelimen ja chatin päivystäminen sekä walk-in toiminta päällekkäin olivat mahdollisia. Toimintaa ja aukioloaikoja muokattiin aina kevät- ja syyskausittain yhteistyötahojen sekä kuntalaisten toiveiden mukaan.
Kuva
Ylöjärven kaupungin toimintana Mielikioski saatiin juurrutettua toimivaksi osaksi perusterveydenhuollon palveluita. Järjestöyhteistyö oli tiivistä ja sujuvaa ja vertaistapaamiset koordinoitiin Mielikioskin kautta. Asiakaspalaute oli positiivista ja etenkin palvelun helppo saatavuus koettiin merkitykselliseksi. Oikea-aikaisuuden lisäksi asiakkaat olivat tyytyväisiä siihen, että palvelu oli anonyymia, eikä sitä kirjattu potilastietojärjestelmiin.
Mielikioskilla oli reilun kahden toimintavuoden aikana yhteydenottoja yhteensä noin 1250. Yhteydenotoista 55 % oli käyntejä, 29 % puheluita ja 16 % chatteja. Mielikioskin yhteydenottajista 25 % ei tarvinnut yhteydenoton jälkeen jatkohoitoon ohjausta lainkaan. Tieto siitä, että voi ottaa yhteyttä uudelleen kannatteli monia asiakkaita. Yhteydenottajista 35 %:lle riitti toinen yhteydenotto Mielikioskille. Järjestöjen toiminnasta kerrottiin asiakkaille systemaattisesti.
Vertaistapaamisia järjestettiin 48. Kokemusasiantuntijat olivat pääasiassa Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry:n, Tampereen A-kilta ry:n ja Mieli ry:n kautta, mutta joitakin tapaamisia järjestettiin myös yhteistyössä Suomen Kipu ry:n ja Käpy ry:n kanssa. Mielikioski oli esillä erilaisissa kaupungin tapahtumissa ja jalkautui jo olemassa oleviin palveluihin, kuten Lähitoreille, porinapiireihin ja perhekahviloihin. Tämän kaltaisia tilaisuuksia oli 119 ja niiden kautta tavoitettiin noin 2150 kuntalaista ja ammattilaista.
Mielenterveyden ensiapu® -koulutuksia järjestettiin yhteensä 13, joista Mielenterveyden ensiapu® 1 -koulutuksia oli kolme, Mielenterveyden ensiapu® 2 -koulutuksia oli viisi ja Nuoren mielen ensiapu® -koulutuksia viisi. Osallistujia kaikkiin koulutuksiin oli yhteensä 116, joista osa oli kuntalaisia ja osa kaupungin työntekijöitä mm. sosiaali- ja terveyspalveluista sekä sivistystoimesta.
Mielikioski oli paljon esillä erilaisissa paikallismedioissa, kuten lehdissä, radiossa ja paikallisissa tv-uutisissa. Erilaisia uutisia tai artikkeleita eri medioissa oli yhteensä 30 ja näiden avulla toiminta tuli alueellisesti tunnetuksi. Mielikioski-toimintamalli herätti kiinnostusta laajemminkin ja sitä esiteltiin erilaisissa kansallisissa tilaisuuksissa sekä joillekin yksittäisille alueellisille toimijoille.