Hyvinvointia kioskista – avoin hyvinvoinnin arviointi-, ohjaus- ja tukipalvelu

Kioskitoiminta tarjoaa työttömille ohjausta, neuvontaa ja tukea terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn ilman ajanvarausta. Kioski voi sijaita aina samassa paikassa tai se voi olla väliaikainen, pop up -kioski. Se voi myös jalkautua jonkin toisen palvelun toimintaympäristöön.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Hyvinvointia kioskista – avoin hyvinvoinnin arviointi-, ohjaus- ja tukipalvelu
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kioskitoiminta tarjoaa työttömille ohjausta, neuvontaa ja tukea terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn ilman ajanvarausta. Kioski voi sijaita aina samassa paikassa tai se voi olla väliaikainen, pop up -kioski. Se voi myös jalkautua jonkin toisen palvelun toimintaympäristöön.

Toteutuspaikka
Hyvinvointikioski työ- ja toimintakyvyn vahvistajana (ESR 2016 – 2018). Toimintamalli on arvioitu osana Sokra-koordinaation ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Jyväskylä
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

05.08.2020

Viimeksi muokattu

10.08.2020
Ratkaisun perusidea **

Hyvinvointikioski tarjoaa maksutonta ohjausta ja neuvontaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen jalkautumalla sinne, missä ihmiset ovat. Osallistuminen on mahdollista matalalla kynnyksellä, ennakkoon suunnittelematta ja taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Kioskin toiminnalla tuetaan asiakkaita omahoidossa, motivoidaan ja ohjataan tarvittaessa eri toimijoiden palvelujen piiriin. Hyvinvointikioskilla kohdataan ihmisenä. Kioskilta saa keskustelu- ja ajanvarausapua, palveluohjausta sekä tukea elämäntapamuutokseen tai pitkäaikaissairauden hoitoon. Kioskilla tehdään myös terveysmittauksia. Kioskilla työskentelee sairaanhoitaja ja toimintaterapeutti.

 Kioski toimii ennalta sovituista paikoissa, sovittuun aikaan viikossa. Aukioloajoista tiedotetaan sosiaalisen median ja erilaisten tapahtumainfojen kautta. Lisäksi kioski voi jalkautua esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan ympäristöihin tai toimia pop up -tyyppisesti eri tapahtumissa.

Hyvinvointikioskilta voi ohjautua tarvittaviin julkisiin palveluihin, hyvinvointikioskin omiin yksilö- ja ryhmäpalveluihin, etävalmennuksiin tai järjestöjen toimintaan.

Hyvinvointikioskitoiminta edistää osallisuutta, parantaa työ- ja toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää terveys- ja hyvinvointieroja.

Toimintaympäristö **

Konseptin kehittämishankkeessa kioskipalvelu toimi liitettynä työllisyyden palveluihin, järjestöjen toimintaan sekä asuinalueilla ja erilaisissa tapahtumissa. Hyvinvointikioski oli perusta, jolle luotiin uutta ryhmätoimintaa, yksilöohjausta ja digitukea.

Kioskien palveluvalikoima riippuu taustaorganisaatioista ja resursseista. Esimerkkejä palveluvalikoimasta löytyy kohdasta Samankaltaista toimintaa on kehitetty myös -otsikon alta. Hankkeen hyvinvointikioski toteutettiin ammattikorkeakoulun palkkaaman terveydenhuollon resurssin voimin, yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Yhteistyön avulla kioski vietiin paikkaan, jossa se tavoitti työttömiä työikäisiä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Hyvinvointikioski-hankkeen toiminta oli kohdennettu työelämän ulkopuolella oleville työttömille. Pitkään työelämän ulkopuolella olleiden työ- ja toimintakyky saattaa olla työelämässä olevia heikompi. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja myönteisyys omaa fyysistä, henkistä ja sosiaalista terveyttä kohtaan on tärkeää työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Kun hyvinvointityö viedään sinne, missä ihmiset jo muutoinkin ovat (esim. kuntouttava työtoiminta ja työttömien yhdistysten toiminta), voidaan heitä motivoida huolehtimaan itsestään. Motivointia voidaan jatkaa esimerkiksi erilaisissa ryhmissä tai digitaalisten sovellusten avulla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Hyvinvointikioskilla tehdään lähinnä yksilötyötä, jonka lisänä ovat erilaiset kioskin palvelut mm. ryhmätoiminta.

Hyvinvointikioskia voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla: sovitut kioskiajat järjestötalossa työllistämisyhdistyksen tiloissa, jalkautuva toiminta työpajoilla ja pop up -kioskitoiminta tapahtumissa. Hyvinvointikioski voi toimia esimerkiksi parina päivänä viikossa kansalaistoimintakeskuksessa tai kioski voi kiertää sovitusti eri yhteistyötoimijoiden tiloissa, kuten seurakunnan kahvilassa, Ohjaamossa, kirjastoissa ja kuntouttavan työtoiminnan ryhmissä. Kioskilla voidaan tehdä terveysmittauksia tai kioskille tulevat asiakkaat voivat keskustella sairaanhoitajan ja toimintaterapeutin kanssa hyvinvointiinsa liittyen.

Jalkautuvana palveluna työntekijä tuo tarvittavat välineet sinne missä asiakkaat ovat. Hän arvioi asiakkaan hyvinvointia yhdessä asiakkaan kanssa ja ohjaa asiakasta tarvittaviin palveluihin ja kannustaa häntä omaehtoisesti edistämään hyvinvointiaan.

Hyvinvointikioskilta ohjataan Hyvinvointikioskin rinnalla toteutettavaan ryhmätoimintaan, jonka sisällöt liittyvät terveellisen ruoan valmistukseen ja tuettuun elämäntapamuutokseen. Muita ryhmätoimintoja ovat esimerkiksi unikurssi ja mindfullness.

Kasvokkaisen toiminnan rinnalla ihmisiä tuetaan ja innostetaan digitaalisten sovellusten ja terveyshyötypelien käyttöön. Terveyshyötypelit edistävät hyvinvointia ja kannustavat liikkumaan ja ulkoilemaan. Digipalveluihin kuuluu laiteneuvontaa, etäohjausta ja pelipajoja, joissa liikunnallisia sovelluksia ja pelejä esitellään ja testataan.

Hyvinvointikioskilla toteutetaan teemapäiviä. Teemoja ovat olleet esimerkiksi suun terveys, diabetes, ravitsemus ja aikuissosiaalityö. Kioskilla on järjestetty yhteistyökumppaneiden kanssa myös tapahtumia, kuten liikunnallinen hyvinvointi -päivä, Hygge-päivä ja Digiliikuttavan hyvä -päivä, jossa oli mahdollisuus tutustua hyvinvointisovelluksiin. Teema -ja tapahtumapäivien tavoitteena on kannustaa osallistujia huolehtimaan omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Osassa tapahtumista on ollut mahdollista saada myös mitattua tietoa omasta fyysisestä kunnostaan esimerkiksi erilaisten testien ja polkupyöräergometrin avulla.

Hyvinvointikioski-hankkeessa oli esimerkiksi seuraavia palveluita:

  • Terveysmittaukset (verensokeri, kolesteroli ja verenpaine), riskitestit mm. Audit (alkoholin käyttö) sekä terveys- ja hyvinvointikartoitukset sekä kuntotestit
  • Ohjaus, neuvonta ja yksilöllinen tuki elämäntapamuutoksiin liittyvissä asioissa: ravitsemus ja painonhallinta, liikunta ja arkiaktiivisuus
  • Elämän tasapaino, mielekäs arki, uni ja palautuminen
  • Palveluohjaus sekä ryhmä- ja yksilöohjaus
  • Verkkovalmennukset, hyvinvointisovellukset ja pelit, sekä etävalmennukset: Movendos Oy:n mCoach-palvelua ja JAMKin tekstiviestipohjaista eKoutsi -palvelua hyödyntäen.
  • Teemapäivät
  • Digineuvonta, laitteiden ja sähköisten palveluiden opastus kioskilla

Hyvinvointikioskin toiminta edellyttää terveydenhuollon työntekijän palkkaamista. Tiloiksi sopivat muiden toimijoiden tilat. Kustannukset riippuvat siitä, millaisia toimintoja ja mittauksia kioskilla halutaan tarjota ja millaisia välineitä niihin tarvitaan. Tapahtumat, ryhmät ja muu toiminta riippuvat asiakastarpeesta, toiminnan laadusta ja kumppaneista, siitä, mitä osaamista, tiloja ja välineitä saadaan käyttöön.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: Hyvinvointikioskilla motivaatio omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen kasvaa ja osallisuus omaan elämään vahvistuu

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Hyvinvointikioskin maksuton toiminta lisää osallisuutta tukemalla asiakasta yksilöllisesti, hänen elämäntilanteeseensa sopivalla tavalla. Neuvonta ja palvelut vahvistavat asiakkaan omia voimavaroja. (1)

Kioskin toteuttama ryhmätoiminta luo mahdollisuuksia kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa. Kioskin toimintaa kehitetään asiakaspalautteen perusteella. Lisäksi kioskin kehittämishankkeen ohjausryhmässä oli kokemusasiantuntijoita mukana. (2)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

 

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Kioskia kehitetään asiakaslähtöisesti

Hyvinvointikioskin kehittämishankkeessa kehittämistarpeita kartoitettiin asiakas- ja sidosryhmäkyselyillä sekä asiakastilanteissa kioskeilla. Kioskin toimintaa kehitettiin asiakaspalautteen perusteella. Sidosryhmille ja kumppaneille järjestettiin työpajoja ja työkokouksia, ja toimintaa kehitettiin yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Hankkeen ohjausryhmässä oli kokemusasiantuntijoita mukana, mikä auttoi kehittämään toimintaa asiakaslähtöisesti.

Toimintaa kehitettiin hankkeen aikana systeemisen innovaatiomallin avulla ja arvioitiin RE-AIM-menetelmällä (Reach Effectiveness, Adoption, Implementation ja Maitenance). (ks. Loppuraportti).

Toiminta lisäsi työntekijöiden kohderyhmä- ja asiakasosaamista. Kioskien eri toimipaikoissa painottuivat hieman eri asiat. Ruokapankin yhteydessä annettiin paljon ohjausta pitkäaikaissairauksien hoitoon, kun taas kuntouttavassa työtoiminnassa keskiössä oli ravitsemusohjaus. Hyvinvointikioskin jalkautuminen kuntouttavan työtoiminnan ryhmiin lisäsi myös ryhmien ohjaajien osaamista ja tietämystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä.

Keski-Suomessa toteutetussa kehittämishankkeessa Hyvinvointikioskin toimintaan osallistui kehittämistyön aikana 300 ihmistä. Vain 25 % Hyvinvointikioskin asiakkaista olisi hakeutunut muihin sote-palveluihin. Kioskilla tehtyihin mittauksiin osallistuivat eniten 50–60-vuotiaat. Fyysinen kunto oli monilla miehillä huolestuttavan huono. Voidaan siis sanoa, että hyvinvointikioski tavoittaa ihmisiä, joita perinteiset sote-palvelut eivät tavoita. Hyvinvointia edistävä työskentely ehkäisee sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja motivoi pitkäaikaissairauksien hoitoon.

Lisätietoa ja vinkkejä loppuraportissa (theseus.fi).

TAUSTAMATERIAALIA

  • Kerätär (2016): Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän. Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä.
  • Eva-analyysi: kadonneet työmiehet (Eva.fi)
  • Seppälä (2017): Elämänlaadun ja elämäntapojen huomioonottaminen perusterveydenhuollossa.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Hyvinvointikioski työ- ja toimintakyvyn vahvistajana -hankkeessa (ESR 2016 – 2018) tehtyyn kehittämistyöhön.

SAMANKALTAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS

Hyvinvoinnin tilat -ESR-hankkeessa kehitettiin Terveyskioski asuinalueen asiakasraatien toiveesta. Mukana toteuttamassa olivat terveysalan sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelija. Toiminta on juurtunut osaksi opiskelijoiden ammatillista harjoittelua ja opintoja. Terveyskioskitoimintaa voi järjestää säännöllisesti samassa paikassa viikoittain samaan aikaan. Toimintaa voi myös järjestää pop up -tyylisesti liikkuvana toimintana sinne, missä ihmiset ovat. Terveyskioskia voi järjestää paikallisten toimijoiden tiloissa Me-talolla, apteekeissa, kauppakäytävillä tai toreilla. Säännöllisesti terveyskioskitoiminnassa käyvistä voi tarvittaessa koota ryhmän, jotka jatkavat tapaamisia esimerkiksi elämäntapamuutosten aikaansaamiseksi. Ryhmä voi päättää itse mitä sisältöjä tapaamisiin valitaan. Ryhmää voi vetää sairaanhoitajaopiskelijat tai terveydenhoitajaopiskelijat. Terveyskioskitoiminnan yhteyteen voi järjestää erilaisia infoja tai
luentoja hyvinvoinnista ja terveydestä.

Linkki Hyvinvoinnintilat -hankkeen sivulle (Hyvinvoinnintilat.fi)

Suomessa toiminta on vakiintunut muun muassa Hyvinvointiankkurissa Varkaudessa, jossa tarjotaan samasta kioskista ehkäisevän päihdetyön, ravitsemuksen, liikunnan, pelaamisen, seksuaali- ja lisääntymisterveyden, sairauksien ehkäisyn ja pitkäaikaissairauksien tuen palveluita sekä tehdään terveys- ja hyvinvointimittauksia ja annetaan rokotteita.

Linkki Hyvinvointi Ankkuri -sivulle (Varkaus.fi)

Terve Kuopio -kioski edistää hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä asiakaslähtöisesti. Kioskilla tarjotaan maksutonta neuvontaa ja ohjausta ilman ajanvarausta liittyen liikuntaan, ravitsemukseen, elintapoihin, itsehoitoon, hoidon tarpeen arviointiin ja sähköisen asioinnin käyttöön terveyspalveluissa. Terve Kuopio -kioskilla työskentelee monialaisia sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Kioski toimii Kuopion keskustan kauppakeskuksessa ja Nilsiän hyvinvointitorilla. Kioski järjestää teemapäiviä eri alojen asiantuntijoiden ja kumppanuustoimijoiden kanssa, ajoittain myös muissa kuin vakiotoimipisteissä.

Linkki Terve Kuopio -sivulle (kuopio.fi)

Kuopion kaupungin Hyvän mielen kioski tarjoaa virtuaalisesti hyvinvoinnin edistämisen palveluja. Koronaepidemian aikana asukkaiden hyvinvointi on koetuksella. Palveluja on suljettu, liikkuminen ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat vähentyneet kaikilla, mutta erityisesti yli 70-vuotiailla. Positiivisen mielialan ylläpitämisen tarve on korostunut. Kuopiossa on koottu olemassa olevia hyvinvoinnin edistämisen virtuaalisia palveluja ja poikkeusaikana erityistarpeisiin luotuja uusia virtuaalisia palveluja uudelle www.kuopio.fi/hyvanmielenkioski -sivustolle. Sivulle on koottu kulttuuria, liikuntaa, elämäntapamuutosten tukea, auttavia puhelinnumeroita ym. asukkaiden hyvinvointia vahvistavia tietoja ja linkkejä. Kulttuuri- ja liikuntapalveluja on koottu sillä ajatuksella, että asukkaat voivat itsenäisesti saada linkeistä apua hyvinvoinnin ylläpitoon, tai omaiset tai esim. palvelutalojen ja muiden hoitolaitosten henkilökunta voivat välittää videoiden avulla asukkailleen hyvinvointipalveluja.

Kuopion kaupungin Hyvän mielen kioski, virtuaaliset hyvinvoinnin edistämisen palvelut (Innokylä.fi)

Kansikuva
Sokran arvio toimintamallista: Hyvinvointia kioskista – avoin hyvinvoinnin arviointi-, ohjaus- ja tukipalvelu

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Asiakas- ja palveluohjaus Sosiaalipalvelut Osallisuus Asiakaslähtöisyys Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ilmiöt

Elämäntapojen muutokset Eriarvoistuminen ja segregoituminen Köyhyys Liikuntakiinnostus / liikkumattomuus Osallistuva yksilö Syrjäytyminen Terveyserojen kasvaminen Verkostomainen valta voimistuu

Kohderyhmä

Työikäiset Työttömät