Mielikioski tarjoaa yli 18-vuotiaille välitöntä, maksutonta, anonyymiä ja luottamuksellista keskustelutukea mielenterveyden vahvistamiseksi sekä neuvontaa ja ohjausta muiden palvelujen käytössä. Vertaistukea järjestetään järjestöjen kanssa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Mielikioski tarjoaa yli 18-vuotiaille välitöntä, maksutonta, anonyymiä ja luottamuksellista keskustelutukea mielenterveyden vahvistamiseksi sekä neuvontaa ja ohjausta muiden palvelujen käytössä. Vertaistukea järjestetään järjestöjen kanssa.
Toimintamalli lyhyesti
Mielikioskin tavoitteena oli vahvistaa kaupunkilaisten mielen hyvinvointia, lisätä kaupungin henkilöstön mielenterveysosaamista eri sektoreilla sekä vähentää mielenterveyden haasteisiin liittyvää stigmaa. Kaupunkilaisille tarjottiin maksutonta, luottamuksellista ja anonyymiä matalan kynnyksen keskustelutukea, vertaistukea sekä ohjausta muiden palveluiden käytössä. Kaupunkilaisille ja kaupungin työntekijöille järjestettiin Mielenterveyden ensiapu® -koulutuksia ja tuotiinn järjestöjen osaaminen sekä vertaistuki osaksi perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.
Ylöjärven kaupunki perusti Suomen ensimmäisen terveyskioskin vuonna 2009 ja perhekioskin vuonna 2015 kauppakeskuksen yhteyteen mahdollistamaan ennaltaehkäisevää terveysneuvontaa ja perheiden varhaista tukea. Ylöjärveläiset ovat löytäneet terveys- ja perhekioskit hyvällä menestyksellä (yli 10 000 käyntiä vuodessa). Vastaavaa toimipistettä ei kuitenkaan ollut mielen hyvinvoinnin tukemiseen, vaikka mielenterveyden ongelmat ovat valtakunnallisesti merkittäviä syitä sairauspoissaoloihin, ennenaikaiseen eläköitymiseen ja syrjäytymiseen. Mielikioski perustettiin vastaamaan tähän tarpeeseen sekä maailmassa tapahtuneiden muutosten tuomiin mielen hyvinvointiin vaikuttaviin haasteisiin. Mielikioskin palvelut olivat täysi-ikäisten kuntalaisten saatavilla nopeasti, ilman ajanvarausta, luottamuksellisesti, maksuttomasti ja anonyymisti.
Sosiaaliset ongelmat, henkinen stressi ja talousvaikeudet olivat ahdistuneisuuden ohella lisääntyneet erityisesti koronapandemian ja yleisen maailman tilanteen aikana ja tarvetta sosiaaliseen ja mielenterveyden tukeen sekä palveluohjaukseen oli enemmän. Mielenterveyspalveluiden saatavuuden oikea-aikaisuudessa oli haasteita ja sosiaalipalvelut ja etuudet olivat eriytyneitä eri toimijoille. Kuntalaisilla saattoi olla vaikeuksia edetä vaikeasti hahmotettavassa palveluverkossa. Mielikioskilta sai keskustelutuen lisäksi palveluohjausta ja konkreettista apua esimerkiksi sähköiseen asiointiin eri palveluissa.
Julkisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen, kokemusasiantuntijatoiminnan ja järjestöjen yhteistoiminnalle ei ollut Ylöjärvellä vakiintunutta koordinaatiota ja yhteistyö oli satunnaista. Tietoisuus eri toimijoiden toimintamahdollisuuksista oli vähäistä. Terveyskeskuksen yhteydessä toimiva Mielikioski mahdollisti yhteistyössä järjestöjen kanssa monialaisen tuen antamisen kuntalaisille. Mielikioskin kautta kunnan työntekijöiden ja kuntalaisten oli mahdollista osallistua Mieli Suomen Mielenterveys ry:n Mielenterveyden ensiapu® -koulutuksiin, jolloin mielenterveysosaaminen kunnassa vahvistui ja mielenterveys- ja päihdeongelmien ympärillä oleva stigma väheni. Järjestöjen tarjoama tuki sekä vertaistuki ja kokemusasiantuntijatoiminta olivat osa Mielikioskin toimintaa osana perustason terveyspalveluita. Mielikioskissa työskenteli sosiaaliohjaaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja, jotka koordinoivat toimintaa, ohjasivat mielenterveyden ensiapu® -koulutuksia kuntalaisille ja kunnan työntekijöille sekä tarjosivat keskustelutukea erilaisia yhteydenottokanavia pitkin kuntalaisille.
20.12.2022 Ylöjärven Mielikioski ja Terveyskioski yhdistyivät yhteiseksi Hyvinvointikioskiksi. Mielikioskin toinen PodBooth-tila siirrettiin terveysasemalta kauppakeskukseen Terveyskioskin tilaan ja walk in -vastaanottoaikaa laajennettiin vuoden 2023 alusta alkaen niin, että työntekijä oli tavattavissa terveysaseman lisäksi Elon kauppakeskuksessa kolmena päivänä viikossa.
Vuoden 2023 alusta alkaen Hyvinvointikioskin toiminta siirtyi Pirkanmaan hyvinvointialueen toiminnaksi. Tämä toi omat haasteensa toimintaan, kun esimerkiksi yhtenäistä kokemusasiantuntijoiden palkkionmaksujärjestelmää ei ollut käytössä. Näin ollen Mielikioskin kautta ei voitu enää järjestää kokemusasiantuntijoiden tapaamisia, vaan asiakkaat ohjattiin olemaan yhteydessä suoraan järjestöihin.
Mielikioski-toimintamallin kohderyhmänä olivat kaikki yli 18-vuotiaat kaupunkilaiset, jotka omasta mielestään kaipasivat tukea mielen hyvinvointiin liityvissä asioissa. Yhteydenottaja saattoi olla myös mielenterveyden- tai riippuvuusongelmista kärsivän omainen, joka kaipasi tukea omaan jaksamiseensa tai apua läheisen tukemiseen. Yhteydenottajat kokivat toiminnan erittäin hyödylliseksi, koska apua sai oikea-aikaisesti juuri silloin, kun sitä tarvitsi. Useimmiten heille riitti 1-3 käyntiä ja tieto siitä, että Mielikioskille saattoi tulla uudelleen, helpotti monia. Yhteydenottaja päätti itse, halusiko hän olla yhteydessä puhelimitse, chatin tai sähköpostin välityksellä vai tavata kasvokkain. Myös vastaanottoajat sovittiin yhteydenottajan tarpeiden mukaan ja tarvittaessa joustettiin aukioloajoissa. Toimintaa kehitettiin jatkuvasti asiakkailta saadun palautteen mukaan.
Yhteydenottajille tarjottiin vertaistukea, jota kyettiin järjestämään Mielikioskilla eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kouluttamien kokemusasiantuntijoiden avulla. Eniten vertaistapaamisia järjestettiin Tampereen A-kilta ry:n, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry:n sekä Mielen ry:n kautta. Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden taustajärjestö kartoitettiin aina yksilöllisesti yhteydenottajan tarpeiden mukaan, joten tapaamisia järjestettiin myös mm. Käpy ry:n ja Suomen Kipu ry:n kautta. Palaute tapaamisista oli poikkeuksetta myönteistä.
Mielenterveyden ensiapu® -koulutusten avulla vahvistettiin mielen hyvinvointiin ja sen tukemiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Koulutukseen osallistuneet kokivat, että mielenterveyteen liittyvien asioiden puheeksi ottaminen helpottui ja niihin liittyvä stigma pieneni.
Toiminnassa työntekijäresurssina oli psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja. Mielikioskin vastaanottotiloiksi Ylöjärvelle hankittiin kaksi äänieristettyä PodBooth-palaveritilaa, koska työ-/vastaanottotiloja ei ollut muutoin saatavilla. Tilat sijoitettiin alkuvaiheessa Ylöjärven terveyskeskuksen toiseen sisääntuloaulaan. Toiminta-alueen ollessa laaja ja jotta päästiin jalkautumaan myös reuna-alueiden olemassa oleviin palveluihin (lähitorit, porinapiirit, perhekahvilat ym.), työntekijöiltä vaadittiin oman auton käyttöä.
Toiminnan tunnettuuden edistämiseksi viestintään ja markkinointiin panostettiin etenkin toiminnan alussa. Graafikko suunnitteli ja toteutti visuaalisen ilmeen Mielikioskille, videotuotannon ammattilainen teki YouTube-esittelyvideon Mielikioskista, Posti jakoi julkisen Mielikioskitiedotteen yli 13 000 ylöjärveläistalouteen ja paikallislehdet tekivät useita artikkeleita Mielikioskista. Näiden lisäksi Ylöjärven kaupungin viestintäammattilaiset viestivät Mielikioskin toiminnasta kaupungin sosiaalisen median kanavissa ja loivat sekä ylläpitivät Mielikioskin verkkosivuja kaupungin verkkosivuilla. Yhteistyö kaupungin viestintäpäällikön sekä -koordinaattorin kanssa oli tiivistä. Toiminnan siirryttyä vuoden vaihteessa 2023 kaupungilta Pirkanmaan hyvinvointialueelle toimivia ja tehokkaita viestimisen tapoja etsittiin hankekauden loppuun saakka, mutta viestinnällisesti ei päästy tiiviiseen yhteistyöhön Pirhan viestinnästä vastaavien toimijoiden kanssa. Mielikioskin perustiedot saatiin Pirkanmaan Hyvinvointialueen verkkosivuille. Jatkossa on tehtävä uusi viestintäsuunnitelma muuttuneen toimintaympäristön vuoksi ja rakennettava yhteistyötä pitkäjänteisesti hyvinvointialueen viestinnän kanssa.
Mielikioskin matalan kynnyksen keskustelutuen järjestäminen ilman ajanvarausta monien yhteydenottokanavien välityksellä vaati työntekijöiltä keskinäistä suunnittelua ja toiminnan organisointia niin, että jalkautuminen esimerkiksi lähitoreille, puhelimen ja chatin päivystäminen sekä walk-in toiminta päällekkäin olivat mahdollisia. Toimintaa ja aukioloaikoja muokattiin aina kevät- ja syyskausittain yhteistyötahojen sekä kuntalaisten toiveiden mukaan.
Ylöjärven kaupungin toimintana Mielikioski saatiin juurrutettua toimivaksi osaksi perusterveydenhuollon palveluita. Järjestöyhteistyö oli tiivistä ja sujuvaa ja vertaistapaamiset koordinoitiin Mielikioskin kautta. Asiakaspalaute oli positiivista ja etenkin palvelun helppo saatavuus koettiin merkitykselliseksi. Oikea-aikaisuuden lisäksi asiakkaat olivat tyytyväisiä siihen, että palvelu oli anonyymia, eikä sitä kirjattu potilastietojärjestelmiin.
Mielikioskilla oli reilun kahden toimintavuoden aikana yhteydenottoja yhteensä noin 1250. Yhteydenotoista 55 % oli käyntejä, 29 % puheluita ja 16 % chatteja. Mielikioskin yhteydenottajista 25 % ei tarvinnut yhteydenoton jälkeen jatkohoitoon ohjausta lainkaan. Tieto siitä, että voi ottaa yhteyttä uudelleen kannatteli monia asiakkaita. Yhteydenottajista 35 %:lle riitti toinen yhteydenotto Mielikioskille. Järjestöjen toiminnasta kerrottiin asiakkaille systemaattisesti.
Vertaistapaamisia järjestettiin 48. Kokemusasiantuntijat olivat pääasiassa Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry:n, Tampereen A-kilta ry:n ja Mieli ry:n kautta, mutta joitakin tapaamisia järjestettiin myös yhteistyössä Suomen Kipu ry:n ja Käpy ry:n kanssa. Mielikioski oli esillä erilaisissa kaupungin tapahtumissa ja jalkautui jo olemassa oleviin palveluihin, kuten Lähitoreille, porinapiireihin ja perhekahviloihin. Tämän kaltaisia tilaisuuksia oli 119 ja niiden kautta tavoitettiin noin 2150 kuntalaista ja ammattilaista.
Mielenterveyden ensiapu® -koulutuksia järjestettiin yhteensä 13, joista Mielenterveyden ensiapu® 1 -koulutuksia oli kolme, Mielenterveyden ensiapu® 2 -koulutuksia oli viisi ja Nuoren mielen ensiapu® -koulutuksia viisi. Osallistujia kaikkiin koulutuksiin oli yhteensä 116, joista osa oli kuntalaisia ja osa kaupungin työntekijöitä mm. sosiaali- ja terveyspalveluista sekä sivistystoimesta.
Mielikioski oli paljon esillä erilaisissa paikallismedioissa, kuten lehdissä, radiossa ja paikallisissa tv-uutisissa. Erilaisia uutisia tai artikkeleita eri medioissa oli yhteensä 30 ja näiden avulla toiminta tuli alueellisesti tunnetuksi. Mielikioski-toimintamalli herätti kiinnostusta laajemminkin ja sitä esiteltiin erilaisissa kansallisissa tilaisuuksissa sekä joillekin yksittäisille alueellisille toimijoille.
Kansikuva
