Muisti mukana menossa - Järjestölähtöinen aivoterveyden edistämisen jalkauttamismalli
Suomalaisten kansan- ja muistiterveyttä uhkaavien sairauksien ehkäisyyn on kehitetty konkreettinen ryhmätoimintamalli, jossa huomioidaan uusin tutkimusnäyttö ja jota voidaan jatkossa toteuttaa järjestölähtöisesti, osin vapaaehtoistoiminnan toteuttamana.
Toimintamallin nimi
Suomalaisten kansan- ja muistiterveyttä uhkaavien sairauksien ehkäisyyn on kehitetty konkreettinen ryhmätoimintamalli, jossa huomioidaan uusin tutkimusnäyttö ja jota voidaan jatkossa toteuttaa järjestölähtöisesti, osin vapaaehtoistoiminnan toteuttamana.
Luodaan suomalaisten kansan- ja muistiterveyttä uhkaavien suurimpien kansansairauksien ehkäisemiseen konkreettinen jalkauttamismalli, jossa huomioidaan uusin tutkimusnäyttö ja jota voidaan jatkossa toteuttaa järjestölähtöisesti ja osin vapaaehtoistoimijoiden toteuttamana.
Konkreettisen kerhotoiminnan kautta ikääntyneitä valmennetaan käytännönläheisesti hyvinvointia ja aivoterveyttä edistäviin teemoihin: liikkumis- ja ruokailutottumuksiin, muistiharjoitteluun, palautumiseen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaan. Kehittämisen tuotoksena syntynyttä työkirjaa käytetään kerhotoiminnassa materiaalina.
Yhteistyötahoina ovat maakunnalliset toimijat Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys, Etelä-Pohjanmaan Diabetes ja Sydän-Suomen alue, Etelä-Pohjanmaa. Toimijoiden tiiviin yhteistyön avulla tavoitetaan laajasti muistisairauksien riskiryhmiä.
Tilastokeskuksen julkaisema 2021 väestöennuste ulottuu vuoteen 2070 saakka. Ennuste on samanlainen aikaisempien väestön ikääntymisen ennusteiden kanssa, eli ikääntyneiden määrää tulee lisääntymään Suomessa (Tilastokeskus 2021). Ikääntyminen ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan väestö tulee ikääntymään kaikkialla maailmassa myös Euroopassa (Euroopan komissio 2015).
Ikääntyneiden määrän lisääntyminen vaikuttaa myös muistisairaiden määrän lisääntymiseen. Tällä hetkellä Suomessa muistisairautta sairastaa 193 000 henkilöä, joista 100 000 henkilöllä on lieviä kognitiivisia vaikeuksia ja 93 000 henkilöllä on keskivaikea tai vaikea muistisairaus. Joka vuosi Suomessa muistisairauteen sairastuu 14 500 henkilöä. Arvioidaan että muistisairaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2030. Muistisairauksiin voi sairastua myös työikäisenä. Tällä hetkellä Suomessa muistisairauteen sairastuneita työikäisiä on 7000 - 10 000 henkilöä. Muistisairaus koskettaa monia henkilöitä ei vain muistisairasta itseään vaan koko perhettä, lähipiiriä ja työyhteisöjä (Muistiliitto).
Suomalaisista kansansairauksista diabetesta sairastaa yli 500 000 henkilöä ja sen määrä tulee kasvamaan ikääntyvillä. Sydän ja verisuonisairaudet ovat edelleen yleisin kuolinsyy Suomessa. Tutkimusnäyttö osoittaa, että 2-tyypin diabeteksen ja sydänsairauksien riskitekijät kasvattavat muistisairauksien riskiä.
Kansallisen muistiohjelman 2012-2020 (STM) mukaan muistiystävällinen Suomi rakentuu neljän kivijalan varaan:
1. Aivoterveyden edistäminen.
2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen.
3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisten tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin.
4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen.
Muistiystävällinen Suomi tarkoittaa, että yhteiskunnassa otetaan vakavasti aivoterveyden edistäminen ja muistioireiden varhainen tunnistaminen.
Diabeteksen, sydänsairauksien ja muistisairauksien riskitekijöiden hyvä hoito ja ennaltaehkäisevät toimet ovat yhteiskunnallisesti tuottavia investointeja, ennakoivaa ja kestävää terveystaloutta.
1. Eteläpohjalaiset +50-vuotiaat ikääntyneet, joilla on muistipulmia, diabetes tai sydänsairaus.
Kohderyhmä on tavoitettu eri paikkakuntien aivoterveyttä edistävissä muistiryhmistä, omaishoitajien ryhmistä, sydänyhdistyksistä ja diabeteskerhoista sekä muista ikääntyneiden ryhmistä. Kohderyhmälle on kerrottu aivoterveyden merkityksestä ja alkamassa olevasta ryhmätoiminnasta, sen tavoitteista ja aikataulusta. Osallistujia on motivoitu osallistumaan aivoterveyttä edistävään toimintaan.
Toimintaan osallistuvat ovat allekirjoittaneet kirjallinen suostumuslomakkeen, toiminnan käytännöstä ja tavoitteista. Asiakkaat ovat sitoutuneet heitä koskeviin henkilökohtaisiin kartoituksiin ja mittauksiin.
Kuuden kerran kerhotoiminnassa aivoterveysasioita on käsitelty positiivisesti ja toiminta on ollut ryhmäläisiä osallistavaa, huomioiden ryhmäläisten omat kokemukset. Ryhmäläiset ovat saaneet tehdä kirjallisia tehtäviä ja toiminnallisia harjoituksia.
2. Eteläpohjalaiset muistipulmaiset, diabeetikot, verenpainetautia sairastavat, vähän liikkuvat, ylipainoiset, tupakoivat, jotka jäävät säännöllisen tuen ulkopuolella eivätkä kuulu mihinkään yhdistys toimintaan.
Näitä henkilöitä on saatu mukaan yhteistyössä aikuisneuvoloiden ja diabeteshoitajien kautta. Terveysalan ammattilaiset ovat kertoneet asiakkaalleen tulevasta toiminnasta ja ovat motivoineet asiakkaita osallistumaan alkavaan ryhmään. Mukaan lähteneet henkilöt ovat allekirjoittaneet myös suostumuslomakkeen ennen toiminnan aloittamista.
Tämän kohderyhmän kuuden kerran kerhotoiminnassa, aivoterveysasioita on käsitelty positiivisesti ja ketään syyllistämättä. Toiminta on ollut ryhmäläisiä osallistavaa, huomioiden ryhmäläisten omat kokemukset. Ryhmäläiset ovat saaneet tehdä kirjallisia tehtäviä ja toiminnallisia harjoituksia.
3. Yhdistysten vapaaehtoistoimijat, asiantuntijat, kokemuskouluttajat, vertaistukihenkilöt, ryhmien ohjaajat sekä muut toiminnasta kiinnostuneet.
Kohderyhmää on tavoitettu erilaisista ryhmistä, kerhoista ja yhdistyksistä. Ryhmille on järjestetty informaatiotilaisuuksia aivoterveydestä ja kerrottu toiminnan tavoitteista ja tuloksista. Tilaisuudessa osallistujia on motivoitu ottamaan toimintatapa oman toimintaan. Kiinnostuneille vapaaehtoisille kerhojen ohjaajille on järjestetty perehdytys, jossa on käyty materiaalia läpi konkreettisen ja käytännönläheisen työkirjan avulla.
Ryhmien vapaaehtoisia ohjaajia tuetaan prosessin aikana muistiyhdistyksen toimesta.
4, Kolmen yhdistyksen toimijat ja muut yhteistyökumppanit
Kolmen yhdistyksen toimijat ja yhteistyökumppanit ovat olleet aiesopimuksen solmimisesta lähtien kiinnostuneita toimintamallista ja ovat osallistuneet aktiivisesti ohjaustyöryhmissä ja muissa yhteisissä tapahtumissa. Kuntatoimijoiden ja ammattikorkeakoulun kanssa tiedonvaihto ja yhteistyö on ollut onnistunutta.
Toimintamallin juurruttaminen:
Toiminta juurrutetaan olemassa oleville toimijoille: yhdistyksille, kerhoille ja vapaaehtoistoimijoille. Näitä tahoja voivat olla sydänyhdistykset, diabeteskerhot, eläkeyhdistykset, ja muut hyvinvointikerhot. Toimintamallia voivat käyttää myös aikuisneuvolat, työterveyshuolto, liikuntatoimi ja muut terveyttä ja hyvinvointia järjestävät tahot.
Toimintamalliin mukaan lähtevät perehdytetään materiaalin käyttämiseen yhteisen perehdyttämispäivän avulla. Konkreettisen työkirjan avulla aivoterveysaiheita on helppo käydä läpi keskustelemalla ja tekemällä työkirjan tehtäviä aihe kerrallaan, yhdessä tai yksin. Aiheiden käsittelyyn jokainen toimija voi itse suunnitella aikataulun. Vapaaehtoisilla ryhmien ohjaajilla on mahdollisuus käyttää hankkeessa valmistettua videota avuksi työkirjan perehtymiseen. Lisäksi vapaaehtoiset saavat tukea Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen työntekijöiltä.
Toimintamallin prosessi:
Osallistujien mukaan saaminen ja ryhmien perustaminen:
Omasta muistista ja hyvinvoinnista huolehtiminen kiinnostaa kaikkia. Osallistujia saadaan mukaan toimintaan erilaisista ikääntyneiden ryhmistä, omaishoitajien ryhmistä, sydänyhdistyksistä, diabeteskerhoista, eläkeyhdistysten ryhmistä ja SPR:n ryhmistä. Osallistujia voidaan saada myös aikuisneuvoloiden, työterveyshuollon tai diabeteshoitajien rekrytoimana.
Ryhmille järjestetään informaatiotilaisuus, jossa kerrotaan aivoterveydestä ja toimintamallista motivoiden osallistujia osallistumaan mukaan toimintaan. Ryhmäkoko voi olla 7-15 henkilöä. Toimintaan mukaan lähteneille osallistujille kerrotaan toiminnan tavoitteet ja aikataulu.
Osallistujien alkukartoitukset ja testaukset:
Jos organisaatiosta löytyy ammattilainen, voidaan osallistujille tehdä alkukartoitus, sekä pienimuotoiset terveys- ja toimintakyvyn mittaukset, tai mittaukset voidaan tehdä yhteistyössä esimerkiksi paikkakunnan aikuisneuvolan tai fysioterapeutin toteuttamana. Mittaukset uusitaan 6 kuukauden tai 9 kuukauden kuluttua.
Osallistujat voivat seurata itsenäisesti terveytensä edistymistä myös oman työkirjansa avulla kirjaamalla työkirjaan verenpaineen, painon, vyötärönympäryksen, tasapainon ja alaraajojen toimintakyvyn. Omat mittaukset he voivat suorittaa puolen vuoden kuluttua uudelleen.
Ryhmätoiminta:
Ryhmätoiminnassa hyödynnetään toimintamallissa kehitettyä työkirjaa ja kerhojen sisällössä käsitellään pääteemoja: muistisairauksien riskitekijät, ravitsemus, liikkuminen, muisti- ja ajattelutoiminnot sekä muistiharjoitukset, sosiaalisuus, kulttuuri sekä palautuminen ja uni. Työkirjan sisällön avulla osallistujia motivoidaan positiivisesti ja voimavaralähtöisesti elämäntapamuutoksiin.
Ryhmät voivat kokoontua 1-2 kertaa kuukaudessa noin 2 tuntia kerrallaan yhteensä 4-6 kertaa.
Ikääntyneet ovat olleet erittäin kiinnostuneita omasta aivoterveyden edistämisestä ja toimintamallista.
Toimintaan on osallistunut 159 henkilöä 19 eri ryhmästä ja 15 eri paikkakunnalta. Osallistujista 70 % on ollut naisia.
Osallistujien keski-ikä on ollut 71,5 vuotta, nuorin osallistuja on ollut 53-vuotias, vanhin 88-vuotias. Yli 80-vuotiaita henkilöitä on ollut mukana 16 % osallistujista.
Tulokset:
Ryhmätoiminnan avulla 95 % osallistujista kokivat tunnistavansa omat muistisairauksien riskitekijät. 98 % koki saaneensa tietoa muistisairausriskin alentamiseksi. Osallistujista 97 % koki saaneensa intoa ja motivaatiota terveellisen ruokavalion noudattamiseen, liikkumiseen, sosiaalisuuteen ja oman terveyden tarkkailuun ja 96 % kiinnostui hyvinvoinnin edistämisestä kulttuurin, sosiaalisen toiminnan, erilaisten tapahtumien ja muistijumpan avulla. (n=86).
Mittaustulokset:
Testituloksista halutaan nostaa otanta kolmen pilottiryhmän tuloksista ja halutaan osoittaa toiminnan vaikuttavuutta ja osallistujien sitoutuneisuutta vielä kahden vuoden kuluttua alkutestauksista. Testituloksissa käsitellään keskiarvotuloksia verraten alkutilannetta ja 24 kuukauden tilannetta. Tuloksista nostetaan tulokset, joissa oli eniten tapahtunut muutosta. (n=33).
- Osallistujien ateriarytmi tuli säännöllisemmäksi ja eniten lisääntyi lounaan syöminen.
- Osallistujien paino putosi 5,5 kg ja vyötärönympärys kaventui 8 cm.
- Verenpaineiden ylä- ja alapaineet laskivat 5 % ollen molemmat arvot nyt normaalilla tasolla.
- Osallistujien liikkuminen lisääntyi niin että jokapäivä liikkuvia oli 29 % ja 3-4 kertaa viikossa liikkujia oli 37 %.
- Osallistujien kävelynopeus nopeutui 13 % ja istumasta seisomaan nousu -testi 14 %, eli alaraajojen toimintakyky ja tasapaino parantuivat.
- Osallistujat kokivat elämänlaadun parantuneen eniten fyysisen toimintakyvyn, psyykkisen hyvinvoinnin ja tarmokkuuden osalta. Osallistujien kokema kokonaisterveydentila kohentui 7 %.
Toiminnan avulla osallistujat pystyivät vähentämään omia muistisairausriskitekijöitään, joka näkyi muistisairaus -riskitestin pisteiden alentumisena.
Arvioidessa kaikkien osallistujien (n=159) keskiarvotuloksia 9 kuukauden kuluttua alkutilanteesta, todettiin että ne olivat samansuuntaisia kuin pilottiryhmän 24 kuukauden tulokset.
Osallistujien mielipiteitä toiminnasta:
- ”Ryhmätuella oli korvaamaton merkitys minulle, yhdessä oleminen antoi paljon, tunsi olevansa samanarvioinen ja tutustui uusiin ihmisiin”.
- ”Toiminta oli motivaatiota antavaa, keskustelut, ajatusten jakaminen oli parasta”.
- ”Asiat olivat mukaansa tempaavia, tärkeitä ja ajankohtaisia, mielenkiintoista tietoa hyvinvointiin".
- ”Kertausta jo opitusta, pienillä konsteilla on suuri vaikutus”.
- "Ajattelu oman terveyden hyvänä pitämisestä parani, seuranta oli hyvä juttu".
- ”Tajusin kuinka hyvää liikunta ja kulttuuri on”.
- ”Kannustus ja palautteet olivat positiivisia”.
Kansikuva
