Muistisairaan palveluketju
Muistisairaan palveluketju on tehty Etelä-Pohjanmaan sote-rakenneuudistus- ja IkäKoti(TulKoti)-hankkeessa. Palveluketju tarjoaa muistisairaille ja läheisille tietoa ja tukea ja ammattilaisille työvälineitä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Muistisairaan palveluketju on tehty Etelä-Pohjanmaan sote-rakenneuudistus- ja IkäKoti(TulKoti)-hankkeessa. Palveluketju tarjoaa muistisairaille ja läheisille tietoa ja tukea ja ammattilaisille työvälineitä.
Toimintamalli lyhyesti
Muistisairaan palveluketjun avulla yhtenäistetään alueen muistisairaiden palveluita ja halutaan varmistaa, että kaikilla olisi asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus saada samankaltaista palvelua. Palveluketju on kaikkien käyttöön suunniteltu kokonaisuus, joka tarjoaa muistisairaille ja läheisille tietoa ja tukea ja ammattilaisille työvälineitä omaan työhönsä. Ammattilaisille palveluketju tarjoaa työkaluja työn tekemiseen, kuten fraaseja, ohjausmateriaaleja ja konsultaatiokanavia. Esimerkiksi muistihoitajilla on käytettävissään yhtenäistä ohjausmateriaalia diagnoosikäynnille ja myöhemmin käytettäväksi.
Palveluketju julkaistiin maaliskuussa 2022 ja se on tiettävästi laajuudeltaan aihepiirinsä laajin Suomessa. Palveluketju on tehty sähköiselle alustalle ja sen käytettävyys myös mobiilisti on erittäin hyvä. Palveluketjun jokainen osio on myös tulostettavissa missä tahansa vastaanotolla tai läheisen toimesta. Tällä varmistetaan yhtenäinen tiedonsaanti myös heille, joille ei sähköisen alustan käyttö ole mahdollista ja saavutettavissa. Rakenteellisesti palveluketjun jokaisesta osiosta avautuu ensin oma sivunsa asiakkaalle ja toiselta välilehdeltä sivu ammattilaisille. Palveluketjua voi käyttää ja hyödyntää kuka tahansa, osittain myös eri puolilta Suomea. Se on julkaistu myös Terveysportissa.
Alkuvuonna 2020 valmistuneiden väestöennusteiden mukaan Etelä-Pohjamaan alueella yli 75 vuotiaiden ikäihmisten määrä tulee nousemaan noin puolitoistakertaiseksi vuoteen 2030 mennessä (20594 henkilöstä 30311 henkilöön). Väestö ikääntyy muuta maata keskimäärin nopeammin ja muistisairaiden osuus väestöstä Etelä-Pohjanmaalla on maan korkeimpia => Ilmiöt: Ikääntyminen ja muistisairaus. Tarve yhtenäisille ja toimiville palveluille on suuri!
Muistisairaan palveluketjun avulla yhtenäistetään alueen muistisairaiden palveluita ja halutaan varmistaa, että kaikilla olisi asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus saada samankaltaista palvelua.
Alueen muistisairaita ja läheisiä osallistui alkukartoitukseen, jossa kysyttiin heidän kokemuksiaan omalta polulta. Miten esimerkiksi diagnoosin saaminen sujui tai onko tuensaanti ollut riittävää? Lisäksi kysyttiin millaista tukea he olisivat toivoneet vielä saavansa.
Ennen Muistisairaan palveluketjun julkaisua, muistisairailta ja läheisiltä kysyttiin myös kommentteja ja kehittämisehdotuksia palveluketjun rakenteesta ja käytettävyydestä. Tällöin saatiin varmistettua myös käyttäjien näkökulmasta mahdollisimman hyvä kokonaisuus.
Juurruttamisprosessissa hoito- ja palveluketju tehdään tunnetuksi ja opastetaan sen käyttöön, löydettävyyteen ja käyttöolosuhteisiin. Pelkkä hoitoketjun julkaisu ei riitä. Juurruttamisessa on kyse tiedottamisesta, kouluttamisesta ja yhteisesti sovitun toimintamallin käyttöönotosta.
Muistisairaan palveluketjun kohdalla alueellisella kartoituksella selvitettiin hoitoketjun juurruttamistarpeita eri yksiköissä. Mikäli alueilla ilmeni laaja-alaisempaa juurruttamisen tarvetta, voitiin se toteuttaa case-tyyppistä koulutusta tai työpajatyöskentelyä hyödyntäen. Case-tyyppinen koulutus: Tavoitteena oli tehdä palveluketju tutuksi. Opittiin käyttämään palveluketjua case-tapauksien ratkaisemisessa, mikä edesauttaa ketjun käyttöönottoa arjen työssä. Case-tapauksissa hyödynnettiin aitoja potilastapauksia ja niitä ratkaistiin pienryhmissä. Työpajatyöskentely: Tavoitteena oli kartoittaa nykytilan haasteet ja kehittämistarpeet henkilöstöä kuunnellen ja löytää ratkaisuja myös palveluketjua hyödyntäen. Toteutettiin kaksi työpajaa, joiden välillä sovittiin vielä välitehtävällä asioiden edistämistä. Sovittiin jatkotyöskentelystä ja jatkokoulutuksista.
Juurruttamisen pilotti toteutettiin silloisen Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella, josta nousi tarve ja halu kehittää muistioireiden tunnistamista ja muistihoitajien ja geriatrin välistä työnjakoa. Pääsimme kokeilemaan uudenlaista juurruttamisen mallia työpajatyöskentelyn muodossa. Kehittämisprosessi sisälsi seuraavat vaiheet: alkukartoitus, interaktiiviset työpajat ja välitehtävät, sovittujen kehittämistarpeiden käytäntöön vienti ja arviointi. 1. työpajassa täsmennettiin alueen kehittämistarpeet: puheeksiottamisen tavat, tunnistamisen/muistitestin reitit, jatkohoitoon ohjautuminen ja vastuut diagnoosin jälkeen ja työnjakoon liittyvät asiat. Työpajaan osallistuivat muistihoitajat, lääkäri, kotihoidon edustaja, asiakasohjauksen palvelupäällikkö, fysioterapeutti, avosairaanhoidon palveluesimies ja ikäihmisten palvelujohtaja. Välitehtävä: osallistujat saivat välitehtäväkseen pohtia asiakokonaisuuksia oman työnsä kannalta. Jo ennen toista työpajaa toimintoja oli jo suunniteltu ja muokattu. 2. työpajassa pureuduttiin vielä asiakokonaisuuksiin. Lisäksi kartoitettiin vielä koulutustarpeet ja sovittiin tarpeenmukaisista koulutuksista. Loppuarviointi: Pidettiin vielä arviointikokous ja katsottiin, kuinka sovitut kehittämistarpeet ovat toteutuneet ja onko palveluketju otettu käyttöön. Työskentely koettiin hyväksi ja jo varsin lyhyessä ajassa toiminta kehittyi toivottuun suuntaan. Tätä juurruttamisen mallia, case-tyyppisen koulutuksen lisäksi, tullaan hyödyntämään laajemminkin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella eri hoito- ja palveluketjujen juurruttamisessa.
Juurruttamisen menetelmien lisäksi tärkeää on viestintä ja eri verkostot, joiden kautta tieto alueille ja eri kohderyhmille kulkee. Esimerkiksi esihenkilöverkostokokouksiin osallistuminen edistää palveluketjun käytäntöön vientiä eri yksiköihin. Osastotunneille osallistuminen oli myös yksi tapa viedä yksikkötasolla tietoa eteenpäin. Lisäksi tiedotus paikallislehdissä ja sosiaalisessa mediassa vie viestiä eteenpäin asiakaskunnalle, jotka tässä tapauksessa ovat muistisairaita ja läheisiä. Yhteistyö paikallisen Muistiyhdistyksen kanssa on myös ensiarvoisen tärkeää, koska esimerkiksi heidän kanssaan järjestettiin avoimia infoja palveluketjusta.
Palveluketjun kehittämisessä ja juurruttamisessa on ollut mukana yksi täyspäiväinen työntekijä, joka on työskennellyt eri sote-hankkeissa muistisairaiden palveluiden kehittäjänä. Rahoitus on tullut hankkeiden kautta. Kehittäminen ja juurruttaminen vaativat yhden työntekijän panoksen, jos halutaan saada onnistunut tulos aikaan.
Muistisairaan palveluketjun pitkäaikaiset vaikutukset eivät vielä näy. Käyttäjäpalautetta on kuitenkin kertaalleen jo kysytty ja sen perusteella voidaan jo sanoa, että sitä hyödynnetään eri palveluissa. Palveluketjusta ammattilaiset ovat löytäneet mm. yhtenäisiä tapoja toimia, työhön liittyvää materiaalia ja tulostettavia ohjeita asiakkaille. Koetaan hyväksi, että kaikki tieto ja materiaali löytyy nyt yhdestä paikasta. Lisäksi esimerkiksi kaikenikäiset muistisairaat ja läheiset saavat diagnoosin saatuaan tiedon tästä palveluketjusta, johon voivat tutustua ja sitä hyödyntää.
Kansikuva
