Myrskyryhmän osallistava tanssielokuva (Mot)
Toimintamalli hyödyntää elokuvallista kerrontaa. Mot perustuu ikäihmisen ja taiteilijan kohtaamisille sekä yhteisen taiteellisen prosessin tuottamalle materiaalille. Elokuvallinen teos palautuu ikääntyneille, alkuperäisen idean ja kerronnan lähteille.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli hyödyntää elokuvallista kerrontaa. Mot perustuu ikäihmisen ja taiteilijan kohtaamisille sekä yhteisen taiteellisen prosessin tuottamalle materiaalille. Elokuvallinen teos palautuu ikääntyneille, alkuperäisen idean ja kerronnan lähteille.
Myrskyryhmä suunnittelee osallistavaa työskentelyä ikäihmisten parissa taiteellisista lähtökohdista. Yhteistyö vanhustyön yhteisöjen kanssa aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Osallistujien kanssa työskentely käynnistyy toiminnan esittelyllä, jonka jälkeen käynnistyvät tapaamiset. Osallistujien kanssa kehitetään ideoita mm. tanssielokuva-kohtauksiksi, koreografiaksi, taideteoiksi.
Taiteilija toteuttaa osan ideoista osallistujille näytettäväksi, arvioitavaksi ja yhteiskehittämisen tueksi. Käsikirjoitusta työstetään yhdessä ikääntyneen kanssa tai ammattilaisten toimesta. Tuotanto-rakenteet, ammattilaisten kuvausryhmä ja muut resurssit varmistavat idean saattamisen korkealaatuiseksi lopputulokseksi. Ikääntyvät voivat osallistua elokuvan kuvauksiin.
Mot-malli perustuu Myrskyryhmän taiteellisen ja osallistavan työn kokemukseen ja käytännön kehittämiseen. Teoreettista viitekehystä mallille tarjoaa mm. osallistavan taiteen tutkimus ja arviointi, mutta mallia ei ole luotu tieteellisesti tai teoriaan perustuen. Kulttuurihyvinvointi ja taiteen hyvinvointivaikutusten tutkiminen aloina ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosina. Näkökulmia laajentuvaan ammattilaisuuteen ja taidealan korkea-asteen koulutukseen tarjoaa mm. Lehikoinen (2019, 5): ”Esittävissä taiteissa hybriditaiteilijan työhön voi kuulua osallistavan tanssin tai yhteisöteatterin työpaja tai prosessi, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyden kokemusta ja kehittää luovaa pohdintaa työyhteisössä. Samalla työssä voi syntyä itsenäinen teos: kirjoitelma, kuva, video tai esitys, johon koreografi on saanut ideoita osallistavan tanssin prosessista.”
Myrskyryhmän Osallistava tanssielokuva toimintana linkittyy osallisuuden, kulttuurisen hyvinvoinnin ja kinesteettisen empatian käsitteisiin ja toiminta-ajatuksiin. Osallisuus on sitä, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen ja osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi ja vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteisiin asioihin. Osallisuus on toimijuutta. “Kulttuurihyvinvointi tarkoittaa ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia. Kulttuurin hyvinvointia tukevat vaikutukset ulottuvat läpi koko ihmisen elämänkaaren ja ilmenevät jokaisen henkilökohtaisessa taide- ja kulttuurisuhteessa.” (Lilja-Viherlampi & Rosenlöf, 2019). Kts. myös Helander ym. (2018) ja Lepistö ym. (2015).
Kinesteettinen empatia tarkoittaa kehollista liikkeeseen samaistumista ja asettumista toisen liikekokemuksiin. Kinesteettistä empatiaa hyödynnetään yksilöiden välisen kokemusten jakamiseen ja ymmärtämiseen. Katsojan hermoston liikkeen tuottamiseen osallistuvat osat aktivoituvat, kun hän katsoo toisen liikettä. (Ikonen, 2014.) Kts. myös Fischman (2012).
Osallistavan tanssielokuvan toimintaympäristö on ikäihmisen elinympäristö, koti. Menetelmä sopii toteutettavaksi niin itsenäisen kuin tuetun asumisen yksikössä. Toimintamallin toteuttaminen edellyttää taiteilijan työpanosta. Taiteilijalla on oltava menetelmän eli tanssielokuvan osaamista, kokemusta taiteen soveltavasta käytöstä ja ymmärrystä ikääntyvien kohtaamisesta. Toteuttamista edistää tiivis ja toimiva yhteistyö taiteen ammattilaisten ja ikääntyvien parissa toimivien kanssa. Tanssielokuvan tuotantoon saattamiseksi tarvitaan verkostoja ja ymmärrystä elokuvatuotannon prosesseista.
Osallistujien läheiset ovat osallistujan lisäksi asiantuntijoita kohderyhmän arjen edellytysten tunnistamisessa, tarpeiden kartoittamisessa ja osallistujalle merkityksellisten asioiden sanoittajina. He mahdollistavat työtavan yksilöllisen juurtumisen ja edistävät toimintamallin tunnettuutta.
Keskeisiä toimijoita ovat vanhustyön yhteisöt, joilla on kohderyhmän tuntemusta, asiantuntemusta ikääntyvien tarpeista sekä yhteydet potentiaalisiin osallistujiin sekä tilat työskentelyn toteuttamiseen.
Kotona itsenäisesti asuvat, kulttuuripalveluiden ulkopuolelle eri syistä jäävät ikäihmiset, (+75- vuotiaat). Hoivayksiköiden asukkaat. Osallistujien läheiset ovat osallistujan lisäksi asiantuntijoita kohderyhmän arjen edellytysten tunnistamisessa, tarpeiden kartoittamisessa ja osallistujalle merkityksellisten asioiden sanoittajina.
Myrskyryhmä on kehittänyt osallistujien palautejärjestelmää ja taidetoiminnan arviointilomakkeen tilaajan työkaluksi. Toiminnan laatua on arvioitu alan suositusten sekä Myrskyryhmän luomien kulttuurisen vanhustyön kriteerien avulla. Palautetta kerätään toimintaan osallistuvilta, vapaaehtoisilta, läheisiltä sekä yhteistyökumppaneilta. Työskentelyyn osallistuvilta kartoitetaan toiveita ja tarpeita toiminnan sisällöistä.
Toimintamalli juurrutetaan käytäntöön toimivilla rakenteilla, jatkuvalla arvioinnilla ja riittävällä resurssoinnilla. Juurruttaminen mahdollistuu hyte-toimijoiden sitoutumisella toimintamalliin, toimivalla yhteistyöllä ja taiteellisen työskentelyn taloudellisella resurssoinnilla. Osallistavan tanssielokuvan juurruttamiseksi ja työtavan ylläpitämiseksi tarvitaan jatkuvaa vuorovaikutusta, yhteistyösuhteiden sekä kumppanuuksien ylläpitoa ja viestintää toiminnasta.
Malli asettaa taiteen osaksi työn tekemisen kulttuuria, kokoaa tietoa iäkkäiden aktiivisuuden tavoista, toiveista ja vahvistaa ikäihmisten hyvinvointia ja voimavaroja kotona asumisen tukena. Iäkkäiden kohdalla tunnistetaan vaikutuksia elämän merkityksellisyydessä ja kuulluksi tulemisessa; iäkäs tulee nähdyksi prosessin aikana ja sen jälkeen yksilönä, osana henkilökohtaista elämäntarinaa ja -historiaa. Lopputuloksena ovat ikäihmisten kanssa luodut tanssielokuvat.
Toimintamallin arviointi kehittyy jatkuvasti. Toiminnan laatua on arvioitu mm. Taikusydämen toimittaman arviointioppaan (Jensen, 2020) suositusten pohjalta sekä Myrskyryhmän luomien kulttuurisen vanhustyön kriteerien avulla. Kirjallista palautetta on kerätty yhteistyökumppaneilta. Yhteistyökumppanit keräävät ja kirjaavat kokemuksia ja tietoa osallistujilta kyselylomakkeilla, keskustellen ja havainnoimalla. Kirjallista palautetta kerätään toimintaan osallistuvilta, vapaaehtoisilta ja läheisiltä. Työskentelyyn osallistuvilta kerätään suullista palautetta, sekä kartoitetaan toiveita ja tarpeita toiminnan sisällöistä. Myrskyryhmä on kehittänyt taidetoiminnan arviointilomakkeen tilaajan työkaluksi.
Tilaajayhteistyössä tilaaja, esim. vanhustyön yhteisö on saattanut ennen tilausta tehdä tarvearvioinnin, todentaa tarpeet, joihin osallistavalla tanssielokuvatyöskentelyllä vastataan. Tavoitteisiin vastaavuutta arvioidaan toiminnan aikana ja parhaimmillaan pystytään toteuttamaan osallistujakohtaista seurantaa. Osallistavaa tanssielokuvaa seurataan rahoittajien edellyttämillä arviointi- ja seurantatavoilla. Hyödynnettävissä ovat myös vanhustyön yhteisöjen kirjaamistavat, kuten RAI (THL, 2021). Syksyllä 2019 kehitettiin kulttuurisen seniori- ja vanhustyön AILI-verkoston toimesta RAI-LTC eli pitkäaikaishoivan ohjelmistoon kulttuurinen vanhustyön henkilöprofiili, joka kokoaa yhteen raporttiin tiedot ikääntyneen kulttuurisesta taustasta, toiveista ja mieltymyksistä (AILI-verkosto, 2021a; AILI-verkosto, 2021b).
Osallistujat vastaavat toiminnan alussa ja lopussa kyselyyn, jossa kartoitetaan heidän koettua terveyttä ja hyvinvointiaan sekä osallisuuden tunnetta ja kokemusta. Kyselyt selkeyttävät osaltaan ihmisten toiveita ja tarpeita ja auttavat kehittämään toimintaa haluttuun suuntaan. Yhteistyökumppaneiden työntekijät, vapaaehtoiset ja osallistujien läheiset kirjaavat paitsi ikäihmisten, myös omia kokemuksiaan. Arviointimenetelmiin kuuluu videotallennus, jotta saadaan tallennettua työskentelyn hetkiä, kokemuksia ja tunnelmia, samalla tallennetaan kokemusviisautta. Taiteilijat kirjaavat hankkeessa omia ja osallistujien kokemuksia työpäiväkirjoihinsa.
Kansikuva
