Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen
POPsoten Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen järjestämä seminaarityöpaja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiseksi. Seminaarityöpajaan kutsuttiin Pohjois-Pohjanmaan toimijoita ja kuntalaisia ideoimaan ja kehittämään nuorille kohdennettuja toimintamalleja.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
POPsoten Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen järjestämä seminaarityöpaja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiseksi. Seminaarityöpajaan kutsuttiin Pohjois-Pohjanmaan toimijoita ja kuntalaisia ideoimaan ja kehittämään nuorille kohdennettuja toimintamalleja.
Toimintamallin kuvaus
Seminaarityöpajan tavoitteena oli keskustella Pohjois-Pohjanmaan nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuudesta ja vaikuttavuudesta sekä ideoida uusia matalan kynnyksen monialaisia toimintamalleja nuorille, jotka tarvitsevat tukea mielenterveyden oireisiin tai päihteiden käytön vuoksi. Työpajassa syntyneiden ideoiden pohjalta käynnistetään pilottikokeiluja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden parantamiseksi.
Seminaarityöpaja järjestettiin lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ja heidän esihenkilöillensä, seurakuntien ja järjestöjen edustajille, kokemustoimijoille, oppilaitosten edustajille, nuorille ja heidän läheisillensä sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Työpajan suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat Tulevaisuuden sote-keskushankkeen Lapset, nuoret ja perheet-, Mielenterveys- ja päihdepalveluiden- kehittämisohjelmat sekä NMOK ja POP-alueen innovaatio- ja yhteiskehittämistoiminta.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta ja se vastaa 1.1.2023 alkaen alueen julkisista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Hyvinvointialueilla julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimen palveluja kehitetään vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin. Pohjois-Pohjanmaa on aktiivisesti mukana kansallisessa kehittämistyössä.
Pohjois-Pohjanmaalla nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteuttamisessa ja ammattilaisten osaamisessa on alueellisesti suuria eroja. Nuorten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden palvelutarpeet ovat lisääntyneet, mikä näkyy erikoissairaanhoidon lähetemäärissä sekä lastensuojelun kuormittumisena. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta lainsäädäntö ei määrittele perustasolla selkeää vastuutahoa tutkimukselle, hoidolle tai kuntoutukselle, mistä syystä palveluita toteutetaan hajanaisesti ja osittain myös päällekkäisin toiminnoin.
Asiakasymmärrystä on kerätty tutkimus- ja tilastotietojen, kyselyjen sekä järjestö- ja kokemustoimijoiden kanssa tehtävästä yhteistyön pohjalta. Lisäksi järjestetty seminaarityöpajan kohderyhmänä olivat ammattilaisten ja kokemustoimijoiden lisäksi nuoret ja heidän läheisensä.
- Työpajan tavoitteena oli ideoida uusia matalan kynnyksen monialaisia toimintamalleja nuorille, jotka tarvitsevat tukea mielenterveyden oireisiin tai päihteiden käytön vuoksi.
- Työpajan tuloksena saatiin konkreettisia ideoita toimintamalleista, joita kunnat ja kuntayhtymät voivat hyödyntää pilottikokeilujen käynnistämisessä.
- Työpajaan osallistui 103 lasten ja nuorten kanssa työskentelevää ja heidän esihenkilöitä, seurakuntien ja järjestöjen edustajia, kokemustoimijoita, oppilaitosten edustajia, nuoria ja heidän läheisiä.
- Yhteiskehittämisen työkaluna käytettiin Orchidea Workshop App-työkalua.
Työapajassa kehitetyt toimintamallit ovat hyödynnettävissä erilaisissa pilotoitavissa toimintamalleissa sekä kaikessa nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistyössä.
Työpajan tulokset sekä esitysmateriaalit liitteenä.