Opetusklinikka NoVa, Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1 ja I2)

Opetusklinikka NoVa tarjoaa matalan kynnyksen apua ja tukea hyvinvointiin ja terveyteen yli 18-vuotiaille Pohjanmaan asukkaille – ilman ajanvarausta ja maksuttomasti. Opiskelijat suorittavat työharjoittelua opetusklinikalla ammattilaisen valvonnassa.

Toimintamallin nimi
Opetusklinikka NoVa, Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1 ja I2)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Opetusklinikka NoVa tarjoaa matalan kynnyksen apua ja tukea hyvinvointiin ja terveyteen yli 18-vuotiaille Pohjanmaan asukkaille – ilman ajanvarausta ja maksuttomasti. Opiskelijat suorittavat työharjoittelua opetusklinikalla ammattilaisen valvonnassa.

Toteutuspaikka
Pohjanmaan hyvinvointialue (Vaasa), Vaasan ammattikorkeakoulun tiloissa
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjanmaan hyvinvointialue
Vaasa
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Mari Viljamaa

Luotu

27.09.2024

Viimeksi muokattu

11.03.2025
Ratkaisun perusidea

Opetusklinikkatoimintaa on kehitetty osana Kestävän kasvun ohjelmaa Prima Botnia -hankkeessa Pohjanmaan hyvinvointialueella. Kehittäminen on toteutettu mielenterveys ja päihdetyön sekä hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen projektikokonaisuuksien yhteistyönä. Klinikkatoiminta on käynnistynyt 16.9.2024.

Opetusklinikka NoVa tarjoaa matalan kynnyksen apua ja tukea hyvinvointiin ja terveyteen. Klinikalla työskentelevät Vaasan ammattikorkeakoulujen (VAMK ja Novia) sosiaali- ja terveysalan opiskelijat hyvinvointialueen ammattilaisen valvonnassa. Klinikalle ovat tervetulleita kaikki yli 18-vuotiaat Pohjanmaan asukkaat. 

Opetusklinikalla tarjotaan asukkaille helposti saatavilla olevaa palvelua valjastamalla ammattikorkeakouluissa oleva taito ja osaaminen tiiviimmäksi osaksi alueen hyvinvointipalveluja. Klinikan toiminta keskittyy matalan kynnyksen auttamiseen ja painopiste on ennaltaehkäisyssä. Klinikan asiakkaaksi voi tulla, jos kokee tarvitsevansa tukea mielen hyvinvointiin tai ohjausta parempiin elintapoihin. Lisäksi on mahdollista tulla tarkistamaan omat verensokeriarvot sekä verenpaineet. Opiskelijat myös ohjeistavat hyvinvointialueen digitaalisten palveluiden käytössä.

Asiakas voi varata klinikalle joko henkilökohtaisen vastaanottoajan soittamalla klinikalle tai poiketa ilman ajanvarausta. Asiointi on maksutonta. Opetusklinikka on auki ma-ti sekä to-pe klo 9-15, ja se sijaitsee Palosaarella VAMKin ja Novian korkeakoulutilassa Aleressa osoitteessa Wolffintie 31, Vaasa. 

Toimintaympäristö

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve on kasvanut, mikä on johtanut kasvaviin hoitojonoihin. Opetusklinikka NoValla asiointi on maksutonta ja asioida voi myös ilman ajanvarausta. Opetusklinikka sijaitsee lähellä asukkaita. Nämä yhdessä tekevät avun ja tuen hakemisesta  helppoa ja vaivatonta, mikä edistää toiminnan saavutettavuutta, madaltaa kynnystä hakea apua ja ennaltaehkäisee ongelmia.

Opetusklinikalla on huomioitu Pohjanmaan alueen kaksikielinen toimintaympäristö. Opiskelijat sekä suomen- että ruotsinkielisistä ammattikorkeakouluista suorittavat klinikalla työharjoittelujaksojaan. Tällä pyritään varmistamaan, että asiakkaat saavat palvelua omalla äidinkielellään, mikä parantaa palvelun saavutettavuutta ja asiakaskokemusta. Vaasa on kaupunkina monikulttuurinen ja kielinen, joten opetusklinikka pyrkii enenevissä määrin vastaamaan tarpeisiin myös englanninkielellä. Opetusklinikan sijainti korkeakoulujen yhteydessä edistää toiminnan yhteistä kehittämistä.

Klinikalla tarjoaan tukea hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen käytössä, mikä on tärkeää asiakkaille, jotka kokevat haasteita digitaalisten palvelujen kanssa. Tämä varmistaa, että kaikki voivat saada tarvitsemaansa apua ja ohjausta digitalisoituvassa toimintaympäristössä, jossa palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon ja digitaalisiksi.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Opetusklinikalle ovat tervetulleita kaikki yli 18-vuotiaat Pohjanmaan asukkaat. Palvelun tuotanto on rajattu käynnistymisvaiheessa kohdistumaan täysi-ikäisiin, sillä alaikäisten kanssa toimiminen vaatii vastuukysymysten erityistä huomioimista. Ikärajan laajentamista voidaan myöhemmässä vaiheessa harkita uudelleen. 

Klinikan toiminnan sisältöä on alusta alkaen mietitty sekä asiakkaiden, mutta myös organisaation ja oppilaitosten tarpeiden näkökulmasta. Tavoitteena on ollut löytää yhteinen ymmärrys ja rajata palveluntuotanto käynnistymisvaiheessa sellaiseksi, että se palvelee kaikkien tahojen tarpeita ja toiveita. Asiakasymmärrys oli alusta alkaen suhteellisen selkeä, sillä esimerkiksi tiettyjen palveluiden (kuten mielenterveyspalveluiden) runsaat jonot kertovat palvelun tarpeellisuudesta. Näin ollen klinikalle haluttiin tuottaa sellaista palvelua, josta asiakkaat hyötyisivät mahdollisimman paljon.

Asiakasnäkökulmaa tai –palautetta ei kerätty laajemmin toiminnan valmistelu- ja käynnistymisvaiheessa. Asiakkaiden tarpeista palveluiden tuotannon näkökulmasta on jo runsaasti tietoa hyvinvointialueen toimialueilla, ja kehittäjillä on ollut tieto siitä, mille matalan kynnyksen palveluille on tarve. Toiminnan käynnistäminen on vaatinut ison työn hallinnollisesti, ja paljon rajauksia mm. palvelutuotantoon liittyen on tehty. Tavoitteena on ollut, että toiminta saadaan käynnistettyä sovitussa aikataulussa tietyillä raameilla ja rajatulla palvelutuotannolla, ja että toiminta saadaan pysyväksi palvelumuodoksi ja sitä on mahdollista yhteistyössä asiakkaiden kanssa kehittää jatkossa.

Asiakaspalautteen keruu toiminnasta ja palvelusta on käynnistetty heti klinikan avauduttua asiakkaille. Toimintaa kehitetään jatkossa myös asiakaspalaute huomioiden. Klinikan toiminta on ketterästi mukautuvaa, mikä mahdollistaa myös palvelutuotannon ja toimintatapojen muutokset vailla suurempia haasteita.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Opetusklinikkaa on kehitetty osana Kestävän kasvun ohjelmaa. Resurssi toiminnan käynnistämiselle on tullut hyvinvointialueen puolelta hankkeesta, ja opetusklinikalle palkatut ammattilaiset (2kpl) on palkattu hankerahoituksella. Toiminta on siten ollut mahdollista käynnistää ilman, että hyvinvointialueen asiakastyöstä olisi tarvinnut nimetä vakituista työntekijää klinikalle. 

Uuden toiminnan käynnistäminen on vaatinut sopivien hanketyöntekijöiden löytämistä.  Klinikalla työskentelevät opiskelijat ovat terveydenhoitaja-, sairaanhoitaja- tai sosionomi-opiskelijoita. Tästä syystä klinikalle haluttiin löytää sekä terveydenhuollon (terveydenhoitaja/sairaanhoitaja) että sosiaalihuollon ammattilainen (sosionomi).  Kehittämisen näkökulmasta oli tarpeellista löytää ammattilaisia, jotka ovat itseohjautuvia ja oma-aloitteisia sekä kiinnostuneita kehittämisestä. Alkuvaiheessa ammattikorkeakoulujen lehtorit auttoivat löytämään kehittämisestä kiinnostuneita opiskelijoita ensimmäiselle harjoittelujaksolle opetusklinikan avauduttua. Ensimmäiset opiskleijat olivat tiiviisti mukana toiminnan alkuvaiheen kehittämisessä ja ideoinnissa.

 Klinikalla työskentelee toiminnan käynnistyessä yksi sairaanhoitaja ja yksi sosionomi, kummatkin 50% työpanoksella. He ovat klinikalla kahtena päivänä viikossa eri päivinä. Alkuvaiheessa asiakasvirta on pientä, joten ei ole tarpeen, että klinikalla on kaksi ammattilaista yhtä aikaa päivittäin.

Toiminnan käynnistämisessä on ollut tärkeää määritellä, millaista palvelua klinikalla tuotetaan. Ennaltaehkäisevää palvelua on mahdollista tuottaa hyvin erilaista, mutta alkuun on tärkeä rajata palvelutuotantoa ja saada toiminnalle selkeät raamit. Tämä helpottaa myös markkinointia kun pystytään selkeästi kuvaamaan sekä asukkaille että yhteistyötahoille sitä, mihin asioihin klinikalta voi hakea apua ja tukea. 

Opetusklinikka NoVan palvelutuotanto määriteltiin siten, että se a) tukee projektikokonaisuuksien tavoitteita; b) vastaa hyvinvointialueen ja asiakkaiden tarpeisiin; ja c) tukee korkeakoulujen opiskelijoiden työharjoittelun tavoitteita. Klinikka tarjoaa 16.9.2024 alkaen apua ja tukea seuraaviin asioihin:

Mielen hyvinvointi

Asiakkaille tarjotaan tukikeskusteluja, ohjattua omahoitoa, ohjausta ja neuvontaa. Ohjatun omahoidon tukena opiskelijoilla on strukturoidut ohjeet valikoituihin menetelmiin. Käytössä olevat menetelmät ovat ahdistuksen omahoito, mielen hyvinvoinnin omahoito ja yksinäisyyden omahoito. Klinikalle on hankittu erilaisia apuvälineitä vastaanottotyön tueksi liittyen mielen hyvinvointiin. Lisäksi tarjotaan viikossa 2 hoidontarpeen arvioinnin vastaanottokäyntiä, joka toteutetaan yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Ohjautuminen hoidontarpeen arvioon tapahtuu nuorisoasema Klaarasta. Ammattikorkeakoulut ovat lisänneet HUS Terapiat etulinjaan-mallin ohjatun omahoidon sekä terapianavigaattorin käytön opetussuunnitelmiinsa, opiskelijat pääsevät harjoittelemaan näitä ammattilaisen ohjauksessa opetusklinikalla 

Elintapaneuvonta

Klinikalla tarjotaan kevyttä neuvontaa ja ohjausta elintapoihin. Neuvonta sisältää kevyttä ohjausta parempiin arjen valintoihin sekä ohjausta alueen palveluihin (esim. Kunnan liikuntapalvelut). Asiakkaita neuvotaan sähköisten palveluiden käytössä ja löytämisessä (esim. Omaolon valmennukset, Verkkopuntari jne). Osana elintapaneuvontaa vastaanotolla voidaan tehdä erilaisia mittauksia (verenpaine, -sokeri) ja ohjata eteenpäin, mikäli terveydellisiä ongelmia havaitaan. Ikääntyneiden osalta tehdään tiivistä yhteistyötä Seniorineuvolan kanssa. Klinikalla voi olla mahdollista tavoittaa jatko-ohjauksen tarpeessa olevia ikääntyneitä, jotka eivät muutoin hakeutuisi sote-palveluiden piiriin.

Verensokerin ja verenpaineen mittaus

Klinikalla voidaan tehdä kevyitä mittauksia. Mikäli arvioissa on huomioitavaa, asiakas ohjataan eteenpäin. Mittausten kautta on mahdollista tunnistaa riskissä olevat asiakkaat ennen kuin ongelmat eskaloituvat.

Tuki hyvinvointialueen digitaalisten palveluiden käyttöön

Hyvinvointialueella on otettu erilaisia digitaalisia palveluita käyttöön, joiden käyttöön annetaan asiakkaille tukea. Näitä palveluja ovat muun muassa sähköinen ajanvaraus, Omaolo ja digitaalinen palvelutarjotin. Klinikka mahdollistaa digituen tarjoamisen asiakkaille, jotka eivät välttämättä muuta kautta saisi asiaan apua.

Klinikan tuottamiin palveluihin liittyen tehdään tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen oman palvelutuotannon kanssa. Tavoitte on, että sote-palveluista voidaan ohjata tiettyjä asiakkaita/asiakasryhmiä klinikalle, sekä ohjata tarvittaessa klinikalta asiakkaita hyvinvointialueelle. Klinikan käynnistyttyä 16.9.2024 yhteistyö on käynnistynyt psykososiaalisten palveluiden ja Seniorineuvolan kanssa. Tulevaisuudessa yhteistyötahoja on tarkoitus lisätä. Tavoitteena on, että erityisesti saataisiin lisättyä asiakasohjausta sote-palveluista klinikalle. Tiedottaminen ja vuoropuhelun käyminen ovat tässä keskeisessä roolissa. Erityisesti alkuvaiheessa klinikan markkinointi sote-ammattilaisten suuntaan on tärkeää, jotta heille saadaan tieto klinikan toiminnan käynnistymisestä, sen palvelutarjonnasta ja aukioloajoista.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Opetusklinikka on auennut asiakkaille 16.9.2024.  Toimintaa seurataan ja tilastoidaan, ja tulokset raportoidaan myöhemmin.

Palautteenantajien tyytyväisyys palveluun ajalla syyskuu 2024 –tammikuu 2025 on ollut korkealla tasolla keskiarvon ollessa 4,9 (asteikolla 1–5, jossa 1 on erittäin tyytymätön ja 5 erittäin tyytyväinen). Klinikan kolme suosituinta palvelua ajalla 16.09.2024-04.03.2025 ovat verensokerin mittaus, verenpaineen mittaus, sekä tukikeskustelut.  Klinikan asiakkaiden keskimääräinen ikä on 51-74 vuotta.  Klinikan toiminnassa on kehitetty yhteistyötä eri tahojen kanssa ja uusia ryhmätoimintoja on parasta aikaa kehitteillä. 

 

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

a. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?

Tämä toimintamalli pitäisi palkita, koska olemme rakentaneet täysin uudenlaisen toimintamallin vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden muuttuviin tarpeisiin. Opetusklinikka on mahdollistanut kaksikielisen moniammatillisen toimintaympäristön, jossa opiskelijat voivat tarjota ennaltaehkäisevää apua ja tukea asiakkaille matalalla kynnyksellä, hyvinvointialan ohjauksen ja ammattikorkeakoulujen pedagogisen tuen alaisina.

Asiakkaiden tyytyväisyys palveluun on korkealla tasolla, palautekyselyjen keskiarvon ollessa 4,9 (asteikolla 1–5, jossa 1 on erittäin tyytymätön ja 5 erittäin tyytyväinen). 

Tämä toimintamalli on myös monistettavissa muidenkin hyvinvointialueiden käyttöön jatkossa.


b. Miten toimintamallissanne näkyy TerveSos -palkinnon tämän vuoden teema:  Rohkeat ja raikkaat ilmiölähtöiset ratkaisut tulevaisuuteen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve on kasvanut, mikä on johtanut kasvaviin hoitojonoihin. Opetusklinikka NoVa vastaa tähän tarjontaan ja nopeuttaa avun saantia. Lisäksi opetusklinikalla asiointi on maksutonta ja asioida voi myös ilman ajanvarausta. Opetusklinikka sijaitsee lähellä asukkaita. Nämä yhdessä tekevät avun ja tuen hakemisesta  helppoa ja vaivatonta, mikä edistää toiminnan saavutettavuutta, madaltaa kynnystä hakea apua ja ennaltaehkäisee ongelmia. 

Toiminta on kustannustehokasta, koska osana palveluntuotantoa ovat ammattikorkeakoulujen opiskelijat.  Yhteistyö suomenkielisen ja ruotsinkielisen ammattikorkeakoulun sekä Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa on aivan uudenlaista Suomessa. Yhteistyö koulujen kanssa tuo myös mahdollisuuksia kehittää digitaalisten palveluiden kuten etäohjauksen tarjontaa opetusklinikan palveluvalikoimassa.

Matalan kynnyksen ennaltaehkäisevät palvelut ovat nykyaikaa, matalalla kynnyksellä poikkeaminen on tehty asiakkaille helpoksi. Opetusklinikka tavoittaa myös taloudellisesti heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä, näin myös vähennetään yhteiskunnallista eriarvoisuutta.

Matalan kynnyksen neuvontapisteiden toteuttaminen yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa palvelee sekä korkeakoulujen, että hyvinvointialueen intressejä: 

  • korkeakoulut saavat opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja opiskelijat pääsevät kiinni konkreettisesti käytännön työn toteutukseen
  • parantaa valmiuksia siirtyä työelämään valmistumisen jälkeen
  • tekee opettamisesta käytännönläheisempää ja lisää opiskelijoiden mielenkiintoa opetukseen
  • hyvinvointialue saa matalan kynnyksen palveluntuotantoa pienellä panostuksella 
  • työelämälähtöinen toiminta on kiinnostavaa opiskelijoiden näkökulmasta 
  • opiskelija tulee tietoisemmaksi hyvinvointialueen työantajista sekä uramahdollisuuksista 
  • opiskelijat saadaan kiinnittymään paremmin alueelle, kun tehdään mahdollisuudet jo opiskeluvaiheessa näkyväksi
  • ammattikorkeakoulut ovat lisänneet HUS Terapiat etulinjaan-mallin ohjatun omahoidon sekä terapianavigaattorin käytön opetussuunnitelmiinsa, opiskelijat pääsevät harjoittelemaan näitä ammattilaisen ohjauksessa opetusklinikalla 
  • opetusklinikalla työskentelee suomen- ja ruotsinkielisen ammattikorkeakoulun sekä  sosiaali- että terveysalan opiskelijoita kahdella kielellä moniammatillisesti

 

 

_____________________________________________________________________________________________________

Aktiivinen suunnitteluvaihe toiminnan käynnistämiseen vei noin vuoden. Toimintaa kehitettiin hyvinvointialueen sekä suomenkielisen ja ruotsinkielisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Suunnitteluvaiheessa ei ollut muiden tahojen toimijoita mukana. Hyvänä koettiin, että kehittämistyötä tehtiin rajatulla ihmismäärällä. Vuoden aikana hallinnolliset tehtävät veivät merkittävästi eniten aikaa, ja niihin on resurssien puolesta hyvä myös varata riittävästi työvoimaa.

-Hallinnollisiin tehtäviin kuului lakisääteisten dokumenttien, kuten omavalvonta-, turvallisuus- ja tietosuojaselosteiden, valmistelu. Lakisääteiset dokumentit ovat edellytyksenä palvelun tuottamiselle.

-Toiminnan toteuttamisen kannalta on tärkeä miettiä tarkasti, kuka palvelun omistaa eli kuka toimii ns. ”isäntäorganisaationa”. Opetusklinikkatoiminnan kannalta hyvinvointialue oli paras vaihtoehto isäntäorganisaatioksi. Tämä vähensi muun muassa ylimääräisten lupien hakemista ja helpotti vastuukysymyksiä. 

-Suunnitteluvaiheessa palvelutarjonnan rajaaminen on todella tärkeää. Toiminnan keskittyessä matalaan kynnykseen, ennaltaehkäisyyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, on vaihtoehtoja palvelun tarjonnalle todella paljon! On todella tärkeää, että palvelutarjontaa rajataan riittävästi, jotta klinikalla työskentelevät henkilöt pystyvät omaksumaan tuotettavan palvelun sisällön, palvelun sisällöstä pystytään viestimään selkeästi asiakkaille, ja että asiakkaat tietävät, millaista apua ja tukea klinikalta saa. Toiminta on myös helpompi käynnistää, kun erilaista palvelua tuotetaan rajatusti. Opetusklinikka Novan palvelu saatiin rajattua hyvin, mutta hyvinkin rajattu tuotanto vaati paljon työtä: työvälineiden ja esitteiden tilaamista, palveluketjujen ja prosessien määrittelemistä ja rajaamista, klinikan ohjaajien kouluttamista jne. On tärkeää, että klinikalla työskentelevillä ammattilaisille on osaamista kyseisen palvelun tarjoamiseen (esim. sosionomilla ei välttämättä ole osaamista tiettyihin terveydenhuollon toimenpiteiden toteuttamiseen).

-Palvelun käynnistyessä viestintä ja markkinointi on tärkeää. Vie paljon aikaa, että asiakkaat löytävät klinikalle. On tärkeä tiedostaa, että alkuun asiakastunkua ei välttämättä ole. Viestintä tulee olla monikanavaista ja monipuolista. Opetusklinikan toiminnasta on markkinoitu paikallislehdissä, sosiaalisessa mediassa, erilaisissa tapahtumissa ja messuilla sekä jalkautumalla eri toimipisteisiin. On tärkeä huomioida, että eri asukasryhmät saavat tiedon toiminnasta eri kanavia pitkin. Klinikan auettua huomioitiin, että erityisesti monet iäkkäämmät henkilöt olivat saaneet tiedon klinikkatoiminnasta paikallislehdestä. 

-Palvelun tarkka rajaus helpottaa palvelusta viestimistä. Ei kannata myöskään olla liian sirpaleista rakennetta ”viikko-ohjelmalle”, jotta viestintä on helpompaa. Opetusklinikka Novan suhteen on koettu hyväksi, että asiakas voi tulla aukioloaikojen puitteissa koska tahansa klinikalle ilman ajanvarausta tai varata henkilökohtaisen ajan aamu- tai iltapäivälle. Tämä on käynnistysvaiheessa toiminut hyvin, sillä asiakasvirta on vielä ollut sen verran pientä. Mikäli asiakasvirta kasvaa tulevaisuudessa, tulee viikko-rakenteen toimivuutta mahdollisesti tarkastella uudestaan.

-Drop in –mahdollisuus klinikalle on koettu todella hyväksi asiakkaiden puolesta ja siitä on saatu kiitosta.

-Klinikan auettua 16.9. päätettiin sen aukioloajoiksi ma-ti ja to-pe. Keskiviikkoisin klinikka on ollut suljettu asiakkailta, mikä on koettu kehittämisen kannalta toimivaksi ratkaisuksi. Tällöin klinikan ohjaajilla on ollut mahdollista keskittyä hallinnollisiin tehtäviin, klinikan toiminnan suunnitteluun, viestinnällisiin tehtäviin jne.