Päihdetyö terveysasemalla
Päihteiden osuus potilaan terveydellisissä ongelmissa otetaan aina terveysasemalla huomioon ja päihteistä puhuminen on luontevaa ja neutraalia, potilasta leimaamatonta.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Päihteiden osuus potilaan terveydellisissä ongelmissa otetaan aina terveysasemalla huomioon ja päihteistä puhuminen on luontevaa ja neutraalia, potilasta leimaamatonta.
Toimintamalli lyhyesti
Tarkoituksena on madaltaa sekä puheeksioton että hoitoon hakeutumisen kynnystä. Tavoitteena on se, että Helsingin perusterveydenhuollossa on yhtenäiset päihdetyön käytännöt sekä selkeä työnjako kaupungin eri toimijoiden välillä siten, että hoitoketjut perus- ja erityistason välillä ovat saumattomat.
Tarkoituksena on vahvistaa perusterveydenhuollossa tehtävää päihdetyötä. Perusterveydenhuollon rooli päihdetyön toteuttajana on sangen vaihteleva - toisaalla sen nähdään luontevasti kuuluvan osaksi perustyötä, kun taas toisaalla sen ei katsota kuuluvan omiin tehtäviin tai omaan osaamiseen. Perusterveydenhuolto on kuitenkin paikka, jossa voidaan tavoittaa sellainen potilasryhmä, joka ei erityistason palveluissa ole saavutettavissa. Perustasolla voidaan tavoittaa riski- ja haitalliset käyttäjät. Tällä tasolla mahdollisuus ehkäistä ongelmia ennalta on ainutlaatuinen - erityistasolla hoito on usein korjaavaa kun ongelmat ovat jo kärjistyneet.
Perusterveydenhuollon asiakkaille tarjotaan mahdollisuus hakeutua päihdehoitajan vastaanotolle. Päihdetyöntekijän tehtävänä on arvioida asiakkaan päihteiden käytön tila yhdessä asiakkaan kanssa.
Miten?
Terveysasemalla työskentelevä päihdetyöntekijä toimii osana perusterveydenhuoltoa. Asiakkaat voivat itse hakeutua päihdetyöntekijän vastaanotolle, jos ovat huolissaan omasta tai läheisensä päihteiden käytöstä. Myös asiakkaan omalääkäri tai omahoitaja voi ohjata tämän vastaanotolle. Ajanvaraus tapahtuu siis joko asiakkaan itsensä tai ohjaavan työntekijän toimesta. Lähetettä tai vastaavaa ei tarvita.
Kuka?
Päihdetyöntekijältä vaaditaan soveltuva koulutus sekä riittävä kokemus tehtävään. Soveltuva koulutus on esim. sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä, ja soveltuva kokemus on kokemus päihdetyöstä jossain päihdehoitoyksikössä (A- klinikka). Päihdetyöntekijän tulee osata kohdata asiakas siten, että syntyy luottamuksellinen ilmapiiri. Päihteiden (ongelmalliseen) käyttöön liittyy usein paljon häpeää, mikä estää asioista puhumisen. Tämän huomioon ottaminen on keskeistä päihdetyöntekijän työssä. Päihdetyöntekijän tulee tuntea ns. yleiset päihdetyön menetelmät, ja niiden oletetaan olevan hallussa koulutuksen ja kokemuksen myötä. Oleellisen tärkeää on myös se, että päihdetyöntekijä kykenee tuomaan päihdetietoutta esiin oman työyhteisönsä sisällä - hän voi kouluttaa terveysaseman muuta henkilökuntaa esim. erilaisten lomakkeiden käytössä sekä kertoa näille päihdepalveluista yleensä (miten asiakas ohjataan esim. laitoskatkolle tai A- klinikalle, mitä muita toimijoita alueella on).
Mitä?
Päihdetyöntekijän tehtävänä on arvioida asiakkaan päihteiden käytön tila yhdessä asiakkaan kanssa. Apuna haastattelun lisäksi käytetään yleisesti käytössä olevia mittareita kuten AUDITia, ADS:ää yms. sekä tarvittaessa laboratoriokokeita. Mikäli tarvetta muutokseen on, tehdään suunnitelma siitä yhdessä asiakkaan kanssa. Päihdetyöntekijän tehtävänä on tukea asiakasta muutoksen toteuttamisessa. Mikäli asiakas ei koe tarvetta muutokseen, mutta muutoksen tarve on kuitenkin ammattilaisen näkökulmasta olemassa, pyritään asiakasta motivoimaan muutokseen. Potilaan on mahdollista tavata päihdetyöntekijää 1-6 kertaa sekä osallistua terveysasemalla järjestettäviin ohjattuihin ryhmiin. Mikäli potilaan tilanne vaatii erityistason hoitoa, ohjaa päihdetyöntekijä tämän oikeaan hoitopaikkaan.
Kenelle?
Päihdetyöntekijän asiakkaita ovat ne, jotka kokevat huolta omasta päihteiden käytöstään. Asiakkaita ovat myös ne, joiden päihteiden käyttö aiheuttaa huolta muissa, hoitavissa työntekijöissä tai läheisissä. Kohderyhmänä ovat sellaiset asiakkaat, joiden hoito voidaan toteuttaa perustasolla. (Usein kysymys ei tosin ole hoidosta, vaan interventiosta.) On ajateltu, että perusterveydenhuollon päihdetyöntekijän kohderyhmänä olisivat ne potilaat, joiden ongelmat eivät vielä olisi ns. riippuvuustasoisia. Tällöin oikeampi hoitopaikka on A-klinikka. Päihdetyöntekijän arvio on kuitenkin olennainen kun potilaan hoitopaikkaa määritellään.
Täydentyy.