Päihteistä toipuneen kokemusasiantuntijan vastaanotto osana terveysasemalla tehtävää päihdetyötä

Toimijat
Palvelu on suunniteltu päihdeongelmista kärsiville sekä heidän läheisilleen.
Päihteistä toipunut kokemusasiantuntija pitää vastaanottoa terveysasemalla yhteistyössä terveysaseman henkilökunnan kanssa.
Toiminta kuuluu Vantaan sosiaali- ja terveystoimen alaiseen toimintaan. Toiminnasta vastaa terveyspalvelut ja kokemusasiantuntijan esimiehenä toimii mielenterveyspalvelut -yksikön palvelupäällikkö.
Hanke rahoitetaan Sosiaali- ja terveysministeriön kehittämishankkeesta (Kaste), jonka periaatteet ohjaavat käytännön toteutusta.

Tehtävät ja työnjako
Asiakkaan tehtävänä on tulla hakemaan apua omaan tai omaisen päihdeongelmaan: varata aika ja tulla vastaanotolle. Asiakkaalla on oma vastuu omasta päihteidenkäytöstä tai toipumisesta, kokemusasiantuntija tukee asiakasta tavoitteiden saavuttamisessa. ASIAKKAAN HYÖTY TYÖNTEKIJÄN NÄKÖKULMASTA (TEHTYJEN HAASTATTELUIDEN PERUSTEELLA): Yksilöllinen tuki lähempänä; kynnys jatkohoitoon lähtemiselle madaltuu; kokemusasiantuntijan mahdollisuus soittaa asiakkaille, mikä helpottaa ensimmäisen askeleen ottamista; kokemusasiantuntijan mahdollisuus liikkua asiakkaiden kanssa, tukena esim. ensimmäisellä AA-käynnillä; mahdollisuus apuun ja tukeen niille, jotka eivät halua hakeutua A-klinikalle, vertaistukea tarjolla heti terveysasemalla; yksilöllistä vertaistukea niille, joille ryhmät eivät sovi tai jotka eivät niihin halua; vertaistuki ja kokemuksellinen asiantuntijuus olennainen osa päih-dehoitoa, nyt tarjolla terveysasemalla; kokemusasiantuntijan omakohtaisen kokemuksen kautta tuleva toisenlainen näkökulma; ennaltaehkäisevä vaikutus.

Kokemusasiantuntijan tehtävänä on tuoda terveysaseman asiakastyöhön vertaistukea ammattilaisten rinnalle. Kokemusasiantuntija keskustelee, tukee, kertoo erilaisista päihdepalveluista, kulkee asiakkaan rinnalla ja tarvittaessa lähtee asiakkaan kanssa tutustumaan päihdepalveluihin (esimerkiksi A-kiltaan, A-klinikan päivystykseen tai AA-ryhmään). Oma sairastumis- ja toipumiskokemus on kokemusasiantuntijan tärkein työkalu. Kokemusasiantuntija varaa asiakkaille ajat ja kirjaa asiakaskäynnit potilastietojärjestelmään. Työntekijän kokema hyöty: Lisäresurssi; uusi, lähellä oleva taho, jolle ohjata potilas, jonka päihteiden käytöstä nousee huoli eli uusi linkki päihdepotilaiden hoitoketjussa; henkilö, jolle ohjata potilas, joka ei halua hakeutua A-klinikalle; henkinen helpotus työhön, tieto siitä, että potilas saa apua päihde-ongelmaan; kokemusasiantuntijan tuoma toisenlainen näkökulma.

Päihdeongelmat hoidetaan sosterin päihdepalveluissa sekä terveysasemilla. Päihteistä toipunut kokemusasiantuntija auttaa päihdeongelmista kärsiviä matalalla kynnyksellä terveysasemalla. Kokemusasiantuntijalla on kaksi vastaanottopäivää (50% työaika) viikossa Korson terveysasemalla. Pilotti on suunnattu Korson ja Koivukylän alueen asukkaille. Organisaation tehtävänä on luoda puitteet kokemusasiantuntijatoiminnalle. Puitteet sisältävät mm. fyysiset työskentelytilat, pääsyn potilastietojärjestelmään, työsopimuksen. Tärkeä tehtävä on huolehtia kokemusasiantuntijan työhyvinvoinnista ja jaksamisesta sekä koulutuksesta. Organisaatiolla on vastuu potilasturvallisuudesta.

Poliittinen päätöksenteko ohjaa palveluiden kehittämistä.

Tiedot, taidot, välineet
Asiakas tarvitsee tiedon palvelusta ja siitä, miten palvelua voi hakea. Asiakas tarvitsee motivaation tulla vastaanotolle ja muutoshalua elämäntilanteeseensa.

Kokemusasiantuntija tarvitsee oman kokemuksen sekä koulutuksen tehtäväänsä. Tärkeitä ominaisuuksia ovat hyvä asenne yhteistyöhön, hyvät vuorovaikutustaidot sekä kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Luottamus on ensiarvoisen tärkeää yhteistyössä sekä asiakkaiden että ammattilaisten kanssa. Terveysaseman työntekijän tulee osata ottaa päihteet puheeksi ja ohjata kokemusasiantutnijan vastaanotolle.

Organisaatio tarvitsee positiivisen asenteen kokemusasiantuntijatoimintaa kohtaan sekä mahdollisuuden tukea toimintaa kaikilla osa-alueilla. Vertaistuen merkityksestä toipumisessa on oltava riittävästi tietoa. Organisaatio tarvitsee tahtotilan toiminnan aloittamiseen. kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen.

Lait ja asetukset

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista terveydenhuollossa (1992/785), Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812)
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994)
Mielenterveyslaki (1990/1116), Päihdehuoltolaki (1986/41)
Kansanterveyslaki (1972/66) Lainsäädännön mukaan päihdepalveluiden järjestäminen on kuntien vastuulla. Kunnan tulee järjestää palvelut siten ja siinä laajuudessa, että ne vastaavat kunnassa esiintyvää tarvetta. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Mieli 2009 -työryhmä on laatinut kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman. Lisäksi on olemassa laatusuosituksia ja käypä hoito – ohjeistuksia, joilla pyritään vaikuttamaan päihdetyön kehitykseen ja sisältöön kunnissa.

Periaatteet ja säännöt

PERIAATTEET JA ARVOT Luottamuksellisuus: Kahdenkeskinen luottamus asiakkaan ja kokemusasiantuntijan välillä. Asiakkaan itsemääräämisoikeus tulee toteutua. Asiakkaan oikeus määritellä omat tavoitteensa. Joustavuus: Kokemusasiantuntijan työ ei ole aikaan tai paikkaan sidottua. Toiminta suunnitellaan asiakkaan tarpeista lähtöisin. Esimerkiksi on mahdollisuus lähteä asiakkaan kanssa tutustumiskäynneille eri päihdepalveluihin, kuten eri ryhmiin. Avoimuus: Asiakkaat saavat tietää halutessaan kokemusasiantuntijan tarinan ja saavat toipumisuskoa sen kautta. "Toivotonta tapausta ei ole".

PERIAATTEET JA ARVOT Luotettavuus: salassapito ja vaitiolovelvollisuus koskee kokemusasiantuntijan työtä samalla tavalla kuin ammattilaisten työtä. Yhteisöllisyys ja kokemusasiantuntijan jaksamisen varmistaminen. Kokemusasiantuntijan ei tarvitse jäädä yksin huolien ja vastuun kanssa. Kokemusasiantuntija kunnioittaa ihmisten erilaisia mielipiteitä ja taustoja. Kokemusasiantuntija ei tarjoile omia käsityksiään toipumisesta ja kuntoutumisesta ainoina oikeina faktoina. "Väärää tapaa raitistua ei ole". Avoimuus: Oma elämänkokemus (sairastuminen ja toipuminen) ovat tärkeimmät työkalut asiakastyössä ja vertaistuen jakamisessa. KOKEMUSASIANTUNTIJAN KIRJAAMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMÄÄN kokemusasiantuntijalla on käyttöoikeus potilastietojärjestelmään, jonne hän kirjaa asiakkaiden käynnit. Kokemusasiantuntijan kanssa käytiin tarkasti läpi kirjaamiseen ja vaitiolovelvollisuuteen liittyvät ohjeet ja lait. Kirjaamisesta oltiin yhteydessä kaupungin lakimieheen, jonka näkemys oli, että kokemusasiantuntija voi ja hänen tulee kirjata potilastietojärjestelmään, mikäli on kyse hoitamisesta. Asiakkaille ja terveysaseman henkilökunnalle tehdyn kyselyn perusteella pitivät kaikki vastaajat kokemusasiantuntijan kirjaamista hyödyllisenä ja suotavana. Tietosuojavaltuutetun toimistoon lähetettiin asiaan liittyvä tiedustelu. Tietosuojavaltuutetun ohjauksen mukaan kokemusasiantuntija voi kirjata potilastietojärjestelmän, mikäli palvelu määritellään hoidoksi. Asiakasta tulee joka tapauksessa informoida annetun palvelun luonteesta sekä henkilötietojen käsittelystä toiminnan yhteydessä. Informaatio on annettava esimerkiksi siitä, tehdäänkö kokemusasiantuntijan tarjoamista palveluista merkintöjä potilasrekisteriin tai muuhun henkilörekisteriin. Rekisterinpitäjän vastuulli-sen johdon tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että tietoja käsitteleville annetaan riittävät ohjeet siitä, miten ja missä laajuudessa henkilötietoja saa käsitellä. Lakimiehen ja tietosuojavaltuutetun lausuntojen perusteilla asiakkaille annettavaksi laadittiin kirjallinen tiedote, jossa selvitettiin, ettei kyseessä ole sosiaali- tai terveysalan ammattilaisen antavaa hoitoa, ja että tapaamiset kirjataan potilastietojärjestelmään.

Taustaorganisaatio on kokemusasiantuntijan takana. Hänelle tarjotaan koulutusta, työnohjausta, jatkuvaa tukea ja nimetty yhteyshenkilö.

Talous 
Palvelu on asiakkaalle maksuton. 
Pilottihanke rahoittiin valtionavustuksella osana Kaste-hanketta 75 %. Kaupungin osuus on 25 %. Kokemusasiantuntijan palkkakustannukset ovat n. 1250/kk (50 % työaika).