Parkinson hybridikuntoutusryhmä Tampereen kotikuntoutuksessa
Tampereen kaupungin kotikuntoutus järjesti Tampereen seudulla Parkinsonia sairastavien kotihoidon asiakkaiden hybridikuntoutusryhmä-kokeilun keväällä 2020 ja 2021. Ryhmä toteutettiin VideoVisit- laitteen välityksellä ja osin fyysisillä kotikäynneillä.
Toimintamallin nimi
Tampereen kaupungin kotikuntoutus järjesti Tampereen seudulla Parkinsonia sairastavien kotihoidon asiakkaiden hybridikuntoutusryhmä-kokeilun keväällä 2020 ja 2021. Ryhmä toteutettiin VideoVisit- laitteen välityksellä ja osin fyysisillä kotikäynneillä.
Toimintamallin tavoitteena on Parkinsonin tautia tai parkinsonismia sairastavan asiakkaan kuntoutuksen jatkuminen arviointi- ja kuntoutusjakson jälkeen, lisätä osallistujien toimintakykyä ja kotona pärjäämistä, tukea asiakasta, jolla on kyseinen sairaus / oireisto ja tehdä tutuksi liikkeitä, joita on helppo jatkossa toteuttaa itsenäisesti. Pääpainona on ollut fyysisen toimintakyvyn vahvistaminen/ylläpysyminen huomioiden myös sosiaalisen osallistamisen. Toimintamallin tavoitteena oli myös saada tietoa ja kokemuksia kuvapuhelimen välityksellä tapahtuvasta etäkuntoutuksesta henkilöillä, joilla on Parkinsonin tauti tai parkinsonismi ja edistää alueellista yhteistyötä kotikuntoutuksen ja hoitajien välillä.
Mikäli asiakkaalla ei ollut ennestään kuvapuhelinta, sai hän sen kuntoutusjakson ajaksi maksutta. Kolmen kuukauden jakson aikana asiakas osallistui etäyhteyden kautta ryhmäfysioterapiaryhmään 2 kertaa viikossa, jonka lisäksi kotikuntoutuksen lähihoitajat ohjasivat kuvapuhelimen välityksellä harjoitteita fysioterapeuttien antaman liikepankin mukaan ja juttelivat kuulumisia ryhmäläisten kanssa. Ryhmätapaamisten lisäksi interventio sisälsi viisi fysioterapeutin yksilöllistä kuvapuhelinvälitteistä käyntiä, joiden aikana asiakkaan luona oli paikalla kotihoidon hoitaja. Kuukauden välein harjoitusohjelmaa vaihdettiin ja uusi ohjelma ohjattiin asiakkaan kotona.
Kotikuntoutuksen etäkuntoutusprosessien kehittämisen taustalla on ikääntyneen väestön määrällinen kasvu, lisääntyvät kustannukset ja välimatkat asiakkaisiin. Hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevissa iäkkäiden sekä omaishoitajien ja –hoidettavien palveluissa on tulevaisuudessa painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, 5 §) (28.10.2022/876)
Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus-kehittämisohjelman painopisteisiin kuuluu kuntoutuksen saatavuuden parantaminen ja kustannusten hillintä. Tähän sisältyy mm kotikuntoutuksen etäohjauksen ja -kuntoutuksen lisääminen. Valtakunnallisestikin etäyhteyden kautta tarjottavia sosiaali- ja terveyspalveluita pyritään lisäämään. Pirkanmaan hyvinvointialue tavoittelee huomattavaa panostusta etäpalveluihin niille henkilöille, ketkä pystyvät niitä hyödyntämään. Samanaikaisesti tarve tuottaa palveluita laajemmalle alueelle kasvaa myös kotikuntoutuksen osalta.
Tampereen kaupungin kotihoidossa kuvapuhelimen käyttö osana hoitoa on jo vakiintunut käytäntö osalla asiakkaista. Kotikuntoutuksessa etäkuntoutusta ei ole toteutettu systemaattisesti. Ryhmäsisältöjen painopisteitä tullaan tulevaisuudessa monipuolistamaan niin, että yksilön kaikki toimintakyvyn osa-alueet (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen) sekä asiakkaiden yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduksi. Toimintaa tullaan kehittämään systemaattisemmaksi ja yksilökuntoutusta toteutetaan myös osin etäyhteydellä.
Ryhmään osallistujat olivat säännöllisen kotihoidon asiakkaita, joilla oli todettu Parkinsonin tauti tai Parkinsonismi. Ryhmään osallistumista edeltävästi asiakkaille toteutettiin moniammatillinen arviointi- ja kuntoutusjakso (CGA), jonka aikana asiakkaille oli laadittu yhdessä asiakkaan kanssa kuntoutussuunnitelma. CGA- jakson aikana mietittiin, sopiiko kuvapuhelin hybridikuntoutus ylipäätänsä kyseiselle asiakkaalle tai onko asiakkaalla mahdollista avustajan tarvetta. Vaikuttavuutta mitattiin intervention alussa ja lopussa kyselylomakkeella, jossa kartoitettiin koettua toimintakykyä ja kotona pärjäämistä. Alaraajojen suorituskykyä mitattiin SPPB-testillä. Lisäksi arjen sujumista kartoitettiin intervention alussa kotihoidon RAI:sta löytyvillä ADLH (arkisuoriutuminen/perustoiminnot) JA REHABOT (asiakkaan ja hoitajan mielipide asiakkaan kuntoutumismahdollisuudesta) -mittareilla.
Asiakkaiden toiveesta kuntoutusjakson aikana yritettiin järjestää mahdollisuutta osallistua yhteiseen etäkahvitteluryhmään vertaiskokemuksen vahvistamiseksi. Tämä osio ei kuitenkaan toteutunut, koska osallistujia ei saatu riittävästi ja osallistujat kokivat keskustelun etänä hankalaksi.
Vuoden 2020 ryhmän jälkeen asiakkailta kerättiin palautetta ja tätä kautta asiakkaat pääsivät osalliseksi ryhmän kehittämiseen. Palautetta hyödyntäen suunniteltiin uusi ryhmäsisältö vuodelle 2021.
Tampereen kotikuntoutuksessa etäkuntoutuskäytäntöjä juurrutetaan hyvinvointialueelle siirryttäessä henkilöstön perehdyttämisellä VideoVisit:in laajempaan käyttöön. Jatkossa ryhmäkuntoutus suunnitellaan toteutettavaksi kahdesti vuodessa ajoittuen toinen syys- ja toinen talvikaudelle. Toteutus on koko kotikuntoutuksen henkilöstön vastuulla, vastuualueet jaetaan henkilöstön kesken selkeästi. Ryhmän pitäminen vaatii riittävän fysioterapeuttiresurssin sekä ryhmien ohjaamiseen, uusien harjoitusohjelmien ohjaamiseen asiakkaiden kotona sekä yllättävien tilanteiden varalta (varahenkilöt). Laitteistoksi vaaditaan etäyhteyden mahdollistavat laitteet/sovellukset ryhmään osallistuville sekä ohjaajalle ja perehdytyksen laitteiston sujuvaan käyttöön. Ohjautumista edeltävästi asiakkaan toimintakykyä on arvioitu fysioterapeutin toimesta ja yksilölliset tavoitteet on laadittu. Asiakas ohjataan oman tasonsa mukaiseen ryhmään. Jatkossa on suunniteltu toteutettavaksi kaksi eri tasoista ryhmätoteutusta. Seuraavat ryhmät on tarkoitus toteuttaa vuoden 2023 syksyllä ja vuoden 2024 talvella.
Etäpalveluilla toteutettava kuntoutus tuo yhteen asiakkaita, joiden on vaikea lähteä kotoa ryhmätapaamiseen. Hyvin suunniteltu ja toteutettu etäkuntoutusryhmä säästää resursseja ja aikaa. Kuntoutusryhmän sisältöä on tarkoitus kehittää asiakkailta ja ryhmän ohjaajilta saadun palautteen perusteella ja tämän jälkeen uudelleen toteuttaa. Arvio kehitetystä toiminnan pidempiaikaisista vaikutuksista pystytään toteamaan myöhemmin. Toimintamalli on edelleen kehitteillä.