Pelillisyys ja leikillisyys arvioinnin apuna (KieliStartti)
Ryhmämuotoisessa sosiaalisessa kuntoutuksessa arvioidaan asiakkaan palveluntarvetta ja toimintakykyä pelillisyyttä ja toiminnallisuutta hyödyntäen sekä selkokielelle muokatun Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä -itsearviointimenetelmän avulla.
Toimintamallin nimi
Ryhmämuotoisessa sosiaalisessa kuntoutuksessa arvioidaan asiakkaan palveluntarvetta ja toimintakykyä pelillisyyttä ja toiminnallisuutta hyödyntäen sekä selkokielelle muokatun Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä -itsearviointimenetelmän avulla.
Pelillisyyttä, toiminnallisuutta ja itsearviointia hyödyntävä ryhmäprosessi tuo esille asiakkaan vahvuuksia, osaamista ja toisaalta tuen tarpeita eri elämän osa-alueilla. Toiminnan avulla pyritään lisäämään osallistujien osallisuuden kokemusta omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa. Tavoitteena on löytää asiakkaalle ryhmän jälkeen jatkopolkuja yhteistyössä omatyöntekijän kanssa.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Pelillisyys kiinnittyy sosiaaliseen kuntoutukseen ja kotoutumiseen.
Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaan voi ohjata asiakkaan, joka hyötyy laaja-alaisesta elämäntilanteen tarkastelusta ja voimavaralähtöisestä sosiaalisesta kuntoutuksesta. Toiminta sopii paljon palveluita käyttäville tai palveluiden ulkopuolella oleville. Toimintamalli sopii maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden ohjaamiseen, koska se tarjoaa ammattilaisille uusia menetelmiä, joiden avulla asiakkaaseen voidaan tutustua paremmin ja ottaa hänen erityistarpeensa huomioon. Tämä ehkäisee maahanmuuttajataustaisten henkilöiden näkemistä yhtenäisenä ryhmänä.
TOIMINNALLISUUDEN AVULLA TIETOA TOIMINTAKYVYSTÄ
Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmässä tehdään palvelutarpeen arviointi pelillisiä ja toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen ja Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä -itsearviointimenetelmällä. Leikit ja pelit auttavat ryhmään osallistumista ja sitoutumista, itsestä kertomista sekä luomaan rentoa ilmapiiriä. Toiminnallisuus auttaa rakentamaan luottamusta viranomaisiin, ja sen suoma konkretia auttaa asiakasta keskustelemaan, esimerkiksi kuvien tai pantomiimin avulla, jos vahvaa yhteistä kieltä ei ole. Toiminnallinen arviointi tekee näkyväksi osallistujien vahvuuksia sekä auttaa selvittämään asiakkaan fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä. Toiminnallisuus voi tehdä näkyväksi sellaisia asioita, joita asiakas ei ammattilaisen kanssa käydyssä keskustelussa välttämättä keksi tuoda esille, tai ammattilainen keksi kysyä. Kävelyretki asukastaloon voi tehdä ilmeiseksi liikkumisen vaikeuksia tai pelatessa voi tulla esille tapa toimia sosiaalisissa tilanteissa sekä luku- ja kirjoitustaito.
ELÄMÄNTILANTEEN SELVITTÄMISEN YMPYRÄ -ITSEARVIOINTIMENETELMÄ
Ryhmäläiset täyttävät selkokielisen ESY-itsearviointilomakkeen kustakin teemasta. Teemoina ovat asuminen, arki, palveluiden käyttäminen, ihmissuhteet, opiskelu- ja työ, mielenkiinnon kohteet, terveys ja hyvinvointi, toimeentulo, sekä asiakkaan omat toiveet ja tulevaisuuden suunnitelmat. Selkokielisellä ja kuvallisella lomakkeella kysytään esimerkiksi asioiden hoitamisesta: ”Minä osaan maksaa vuokran joka kuukausi” ja ”Minä osaan käyttää internetiä”. Kysymyksiin vastataan valitsemalla asteikolta vastausta kuvaava kasvojen ilme. ESY-lomakkeet toimivat strukturoivana työkaluna asiakkaan sosiaalista kuntoutusta koordinoivalle omatyöntekijälle.
PALVELUTARPEEN ARVIOINTIA PELILLISIÄ HARJOITUKSIA HYÖDYNTÄEN
Toiminta sisältää lisäksi ohjattuja yksilö- ja ryhmätehtäviä, tietoa palveluista sekä tutustumiskäyntejä mm. työtoimintapaikkoihin ja asukastaloihin. Ryhmässä tehdään harjoituksia kuten haavekartta, johon kerätään omia tulevaisuuden haaveita, tai asiointikartta, jossa käydään läpi itselle tutut palvelut ja toiminnot sekä arvioidaan, miten asioiminen on sujunut. Harjoitukset ja ESY-itsearviointimateriaali kootaan asiakkaan kansioon ja käydään läpi yksilökeskustelussa omatyöntekijän kanssa. Materiaali tukee asiakkaan ja työntekijän tutustumista. Yhdessä tehdään jatkosuunnitelma, jonka toteutumista seurataan.
PELILLISYYS JA LEIKILLISYYS RYHMÄTOIMINNASSA
Pelillisyys ja leikillisyys tukevat ryhmän yhteisöllisyyttä ja vertaistukea. Vaikka toimintaa tehdään yhdessä, harjoitteita saa tehdä niin, ettei ole pakko olla esillä, jos ei halua. Leikillisyyttä ja pelillisyyttä on hyvä soveltaa ryhmän mukaan, ja ilmapiirin kuulostelu on tärkeää. Toimintaan heittäytymiseen voivat vaikuttaa ryhmäläisten kokemukset, ryhmäpaine ja erilaiset valmiudet toimia ryhmässä. Ryhmässä voidaan käyttää asiakkaille tuttuja leikillisyyden muotoja ja pyytää heitä opettamaan muille ryhmäläisille itselleen mieleisiä leikkejä tai lauluja.
MYÖS RYHMÄN TOIMINTAA VOIDAAN ARVIOIDA PELILLISYYTTÄ HYÖDYNTÄEN
Pelillisyyttä voi käyttää myös kuntoutustoiminnan arvioimisessa: ryhmäkerroista voi antaa palautetta tikkataululla tai väitejanalla, jossa annetaan mielipide jokaisesta väittämästä asettumalla osallistujan mielipidettä vastaavan hymiön kohdalle.
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: TOIMINALLISUUDELLA TOIMINTAKYKY NÄKYVÄKSI
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Pelillisyyden ja leikillisyyden avulla voidaan keskustella helpommin, myös vaikeammista aiheista. (1) Toiminnallisuus mahdollistaa osallistujien välisen keskustelun ja oman toimintakyvyn näkyväksi tekemisen, vaikka ryhmän osallistujat ja ohjaajat eivät voisi käyttää yhteistä kieltä. (1) Pelaaminen mahdollistaa toisaalta myös sen, että voi vain seurata keskusteluja ja olla mukana. (1)
Uudet työkalut tekevät ammattilaisten työn mielekkäämmäksi, kun asiakkaiden kanssa päästään työskentelemään heidän todellisten tarpeidensa mukaan. (1)
Ammattilaisen aktiivinen osallistuminen peleihin ja leikkeihin edesauttaa tasa-arvoista kanssakäymistä asiakkaan kanssa. Tasa-arvoista kanssakäymistä edistävät myös asiakkaan tilanteen tutkiminen yhdessä ja asiakkaan asiantuntijuuden hyödyntäminen ammattilaisen asiantuntijuuden rinnalla. Asiakkaiden asiantuntijuutta hyödynnetään myös toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa vertaisohjaajien avulla. (1, 2)
Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Kansikuva
