Ryhmämuotoisessa sosiaalisessa kuntoutuksessa arvioidaan asiakkaan palveluntarvetta ja toimintakykyä pelillisyyttä ja toiminnallisuutta hyödyntäen sekä selkokielelle muokatun Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä -itsearviointimenetelmän avulla.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Pelillisyys ja leikillisyys arvioinnin apuna
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Ryhmämuotoisessa sosiaalisessa kuntoutuksessa arvioidaan asiakkaan palveluntarvetta ja toimintakykyä pelillisyyttä ja toiminnallisuutta hyödyntäen sekä selkokielelle muokatun Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä -itsearviointimenetelmän avulla.

Toteutuspaikka
PRO SOS – uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa (ESR 1.8.2016–31.7.2019). Malli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke - Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Uusimaa
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

20.03.2020

Viimeksi muokattu

16.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Pelillisyyttä, toiminnallisuutta ja itsearviointia hyödyntävä ryhmäprosessi tuo esille asiakkaan vahvuuksia, osaamista ja toisaalta tuen tarpeita eri elämän osa-alueilla. Toiminnan avulla pyritään lisäämään osallistujien osallisuuden kokemusta omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa. Tavoitteena on löytää asiakkaalle ryhmän jälkeen jatkopolkuja yhteistyössä omatyöntekijän kanssa.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö **

Ks. otsikko: Vinkit toimintamallin soveltajille

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaan voi ohjata asiakkaan, joka hyötyy laaja-alaisesta elämäntilanteen tarkastelusta ja voimavaralähtöisestä sosiaalisesta kuntoutuksesta. Toiminta sopii paljon palveluita käyttäville tai palveluiden ulkopuolella oleville. Toimintamalli sopii maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden ohjaamiseen, koska se tarjoaa ammattilaisille uusia menetelmiä, joiden avulla asiakkaaseen voidaan tutustua paremmin ja ottaa hänen erityistarpeensa huomioon. Tämä ehkäisee maahanmuuttajataustaisten henkilöiden näkemistä yhtenäisenä ryhmänä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

TOIMINNALLISUUDEN AVULLA TIETOA TOIMINTAKYVYSTÄ

Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmässä tehdään palvelutarpeen arviointi pelillisiä ja toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen ja Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä -itsearviointimenetelmällä. Leikit ja pelit auttavat ryhmään osallistumista ja sitoutumista, itsestä kertomista sekä luomaan rentoa ilmapiiriä. Toiminnallisuus auttaa rakentamaan luottamusta viranomaisiin, ja sen suoma konkretia auttaa asiakasta keskustelemaan, esimerkiksi kuvien tai pantomiimin avulla, jos vahvaa yhteistä kieltä ei ole. Toiminnallinen arviointi tekee näkyväksi osallistujien vahvuuksia sekä auttaa selvittämään asiakkaan fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä. Toiminnallisuus voi tehdä näkyväksi sellaisia asioita, joita asiakas ei ammattilaisen kanssa käydyssä keskustelussa välttämättä keksi tuoda esille, tai ammattilainen keksi kysyä. Kävelyretki asukastaloon voi tehdä ilmeiseksi liikkumisen vaikeuksia tai pelatessa voi tulla esille tapa toimia sosiaalisissa tilanteissa sekä luku- ja kirjoitustaito.
ELÄMÄNTILANTEEN SELVITTÄMISEN YMPYRÄ -ITSEARVIOINTIMENETELMÄ
Ryhmäläiset täyttävät selkokielisen ESY-itsearviointilomakkeen kustakin teemasta. Teemoina ovat asuminen, arki, palveluiden käyttäminen, ihmissuhteet, opiskelu- ja työ, mielenkiinnon kohteet, terveys ja hyvinvointi, toimeentulo, sekä asiakkaan omat toiveet ja tulevaisuuden suunnitelmat. Selkokielisellä ja kuvallisella lomakkeella kysytään esimerkiksi asioiden hoitamisesta: ”Minä osaan maksaa vuokran joka kuukausi” ja ”Minä osaan käyttää internetiä”. Kysymyksiin vastataan valitsemalla asteikolta vastausta kuvaava kasvojen ilme. ESY-lomakkeet toimivat strukturoivana työkaluna asiakkaan sosiaalista kuntoutusta koordinoivalle omatyöntekijälle.

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIA PELILLISIÄ HARJOITUKSIA HYÖDYNTÄEN

Toiminta sisältää lisäksi ohjattuja yksilö- ja ryhmätehtäviä, tietoa palveluista sekä tutustumiskäyntejä mm. työtoimintapaikkoihin ja asukastaloihin. Ryhmässä tehdään harjoituksia kuten haavekartta, johon kerätään omia tulevaisuuden haaveita, tai asiointikartta, jossa käydään läpi itselle tutut palvelut ja toiminnot sekä arvioidaan, miten asioiminen on sujunut. Harjoitukset ja ESY-itsearviointimateriaali kootaan asiakkaan kansioon ja käydään läpi yksilökeskustelussa omatyöntekijän kanssa. Materiaali tukee asiakkaan ja työntekijän tutustumista. Yhdessä tehdään jatkosuunnitelma, jonka toteutumista seurataan.

PELILLISYYS JA LEIKILLISYYS RYHMÄTOIMINNASSA

Pelillisyys ja leikillisyys tukevat ryhmän yhteisöllisyyttä ja vertaistukea. Vaikka toimintaa tehdään yhdessä, harjoitteita saa tehdä niin, ettei ole pakko olla esillä, jos ei halua. Leikillisyyttä ja pelillisyyttä on hyvä soveltaa ryhmän mukaan, ja ilmapiirin kuulostelu on tärkeää. Toimintaan heittäytymiseen voivat vaikuttaa ryhmäläisten kokemukset, ryhmäpaine ja erilaiset valmiudet toimia ryhmässä. Ryhmässä voidaan käyttää asiakkaille tuttuja leikillisyyden muotoja ja pyytää heitä opettamaan muille ryhmäläisille itselleen mieleisiä leikkejä tai lauluja.

MYÖS RYHMÄN TOIMINTAA VOIDAAN ARVIOIDA PELILLISYYTTÄ HYÖDYNTÄEN

Pelillisyyttä voi käyttää myös kuntoutustoiminnan arvioimisessa: ryhmäkerroista voi antaa palautetta tikkataululla tai väitejanalla, jossa annetaan mielipide jokaisesta väittämästä asettumalla osallistujan mielipidettä vastaavan hymiön kohdalle.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: TOIMINALLISUUDELLA TOIMINTAKYKY NÄKYVÄKSI

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Pelillisyyden ja leikillisyyden avulla voidaan keskustella helpommin, myös vaikeammista aiheista. (1) Toiminnallisuus mahdollistaa osallistujien välisen keskustelun ja oman toimintakyvyn näkyväksi tekemisen, vaikka ryhmän osallistujat ja ohjaajat eivät voisi käyttää yhteistä kieltä. (1) Pelaaminen mahdollistaa toisaalta myös sen, että voi vain seurata keskusteluja ja olla mukana. (1)

Uudet työkalut tekevät ammattilaisten työn mielekkäämmäksi, kun asiakkaiden kanssa päästään työskentelemään heidän todellisten tarpeidensa mukaan. (1)

Ammattilaisen aktiivinen osallistuminen peleihin ja leikkeihin edesauttaa tasa-arvoista kanssakäymistä asiakkaan kanssa. Tasa-arvoista kanssakäymistä edistävät myös asiakkaan tilanteen tutkiminen yhdessä ja asiakkaan asiantuntijuuden hyödyntäminen ammattilaisen asiantuntijuuden rinnalla. Asiakkaiden asiantuntijuutta hyödynnetään myös toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa vertaisohjaajien avulla. (1, 2)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja: 
Pelillisyyden hyödyntäminen sosiaalityössä.

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja: 

 

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

MALLIA KEHITETTIIN KIELISTARTTI-TOIMINNASSA: PALVELUTARPEEN ARVIOINTIA JA SUOEMN OPISKELUA 

Maahanmuuttajille kohdennetussa PRO SOS -hankkeen kehittämässä KieliStartti-ryhmässä 9–13 hengen ryhmä kokoontui kolmen kuukauden ajan kaksi kertaa viikossa, joista yhtenä päivänä oltiin sosiaalialan ammattilaisten kanssa tehden palvelutarpeen arviointia ja toisena opiskeltiin suomea kielenopettajan johdolla. Kullakin kielen opetuksen kerralla perehdytään samaan ESY-itsearviointityökalun teemaan kuin ryhmätoiminnassa. PRO SOS -hankkeen selkokielelle muokkaamaa ESY-itsearviointilomaketta täytetään tarpeen mukaan kielenopettajan tuella.

KieliStartti-toimintaa on kehitetty erityisesti 30–60-vuotiaille maahanmuuttajanaisille, joiden kohdalla kotouttamistoimet eivät ole olleet riittäviä. Maahanmuuttajanaisia on asiakkaina aikuisten ja nuorten sosiaalityössä sekä maahanmuuttajapalveluissa, mutta heikkoa kielitaitoa tai mahdollisia oppimiseen liittyviä vaikeuksia ei riittävästi tunnisteta. Monet heistä ovat olleet pitkään kotona hoitamassa lapsia, eivätkä välttämättä lainkaan työelämässä. Suomen kielen taito on matala tai olematon, moni saattaa olla luku- ja kirjoitustaidoton. Asiakkaat ovat saattaneet olla jo useassa kielikoulutuksessa heidän oppimatta kuitenkaan suomen kieltä. Kielen oppimisen vaikeutena saattaa olla vaikeita traumoja, terveyshaasteita tai oppimisvaikeuksia. Palvelujärjestelmä voi olla asiakkaalle vieras, hän voi kokea epäluottamusta viranomaisia kohtaan, ja tuntemus omista oikeuksista ja osallisuus yhteiskunnassa saattaa olla heikkoa. Palvelusta ovat hyötyneet myös korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, joiden suomen kielen taito on heikko.

KIELISTARTTI-OPAS AMMATTILAISELLE

KieliStartista on tehty ohjaajan opas, johon on yksityiskohtaisesti kuvattu esimerkkejä teemakertojen ohjaamisesta ja KieliStartti-prosessi. Työskentelylle on mallinnettu runko, joka tuo väljyyttä heittäytyä ja helpottaa uusien sisältöjen kehittämistä, kun ei tarvitse suunnitella toimintaa alusta alkaen. Näin työntekijät voivat hyödyntää omaa kokemustaan ja osaamistaan. Ohjelma esitellään osallistujille ryhmän aloittaessa.

KieliStartin ohjaajan oppaassa on kuvattu toiminnassa käytettäviä harjoituksia ja materiaaleja. Esimerkiksi asumisbingo-harjoituksessa bingopaperissa on asumiseen liittyviä kysymyksiä kuvineen, kuten asutko kerrostalossa, tunnetko jonkun naapurisi. Ryhmän osallistujat kysyvät kohtia toisiltaan ja keräävät myöntäviä vastauksia saadakseen bingon. Bingon saamisesta saa palkinnon. Peliä pelataan niin pitkään, että kaikki ovat saaneet bingon.

Lisäksi oppaasta löytyy ohjeita jokaisen tiimin jäsenen rooliin toiminnassa. Esimerkiksi kielen opettaja kertoo muulle tiimille kielen oppimisen näkökulmasta ryhmäläisten toimintakyvystä. Sosiaaliohjaaja panostaa ryhmäläisten osallisuutta tukevan ammatillisen vuorovaikutussuhteen luomiseen.

KIELISTARTTI-RYHMÄN OHJAAMISESTA

Ryhmän ohjaamisessa hyödynnetään kuvia, elekieltä ja kädentaitoja puheen ja kirjoituksen lisäksi. On tärkeää kertoa asiat rauhassa, selkokielellä ja käydä läpi ohjaajille tunnettujen pelien toimintaidea eikä olettaa, että se olisi jo tuttu ryhmän osallistujille. Jokaisella tapaamiskerralla käydään läpi pari eri peliä ja pysähdytään keskustelemaan pelien kautta nousseista asioista. Kiirettä on hyvä välttää ja jäädä keskustelemaan, kun keskustelua syntyy. Samanlaisten leikkien ja pelien toistaminen ryhmän aikana luo tuttuutta ja turvallisuutta. Pelillisiä menetelmiä voi hyödyntää myös kielenopiskelussa maahanmuuttajille kohdennetussa ryhmässä.

KIELISTARTTI-RYHMÄ TOTEUTETAAN MONIAMMATILLISEN TIIMIN VOIMIN

Mukana jo suunnittelussa ovat kuntoutuksen, sosiaaliohjauksen sekä sosiaalityön asiantuntijat, ainakin yksi kokemusasiantuntija sekä kohderyhmästä riippuen koulutettu suomen kielen opettaja. Ryhmässä voi olla myös aiemmin toimintaan osallistuneita vertaisohjaajia, jotka voivat auttaa asiakkaita, ideoida ryhmään uusia sisältöjä, osallistua toiminnan arviointiin tai tarpeen mukaan toimia vertaistulkkeina. PRO SOS -hankkeessa vertaisohjaaja on myös tukityöllistynyt KieliStartin ohjaajaksi. Tiimillä on hyvä olla koordinaattori. Tiimin jäsenten kokemus ryhmien ohjaamisesta on suotavaa. Ohjaajat osallistuvat mahdollisimman aktiivisesti leikkeihin ja peleihin. Viranomaisroolista hellittäminen luo tasa-arvoisempaa asetelmaa asiakkaiden ja ohjaajien välille.

 

KEHITTÄJÄT:

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu PRO SOS Pääkaupunkiseudun osahankkeessa (ESR 2016–2019) tehtyyn kehittämistyöhön.

PRO SOS -hankkeen KieliStartti. Ryhmämuotoista sosiaalista kuntoutusta yli 30-vuotiaille ulkomaalaistaustaisille naisille.

Katso esittelyvideo KieliStartti Helsingin kaupungin aikuissosiaalityössä (Youtube.com).

Pääkaupunkiseudun PRO SOS -osahanke (Socca – Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus)

 

SAMANKALTAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS:

PRO SOS -hankkeessa tehtiin ryhmämuotoista sosiaalisen kuntoutustarpeen arviointia maahanmuuttajamiehille sosiaalisen sirkuksen yhteydessä. Ohjelmassa oli työ- ja toimintakyvyn arviointimittari Kykyviisarin teemoihin pohjautuvia sirkusharjoituksia ja keskustelua sekä tarjoilua. Teemoina olivat hyvinvointi, osallisuus, mieli ja arki, taidot, keho sekä työ ja tulevaisuus. Toiminnassa oli mukana sosiaaliohjaajia, sirkusohjaajia sekä PRO SOS -hankkeen kehittäjätyöntekijöitä mukaan lukien kokemusasiantuntija. Toiminta toteutettiin yhteistyössä Sirkus Magentan kanssa.

Sirkusharjoitukset helpottavat ryhmätoimintaa ja vuorovaikutusta osallistujille, joiden suomenkielen taito on matala. Eri maista tulevien osallistujien ei tarvitse tuntea suomalaista (sosiaali)palvelukulttuuria, sillä toiminta tapahtuu sirkuskulttuurin kontekstissa, joka on uusi kulttuuri myös sosiaaliohjaajille. Toiminnassa mahdollistuu valta-asetelmien purkaminen ja tasa-arvoinen vuorovaikutus ammattilaisen ja asiakkaan välillä, kun kaikki antautuvat kokeilemaan sirkustemppuja. 

Kykyviisari ei jää irralliseksi toiminnassa, sillä toiminnallisten harjoitteiden aikana tulee esille osallistujien kunto ja kyvyt. Osallistujien persoonallisuus tulee paremmin esiin toiminnallisia harjoitteita tehdessä kuin toimistolla lomaketta täytettäessä. Sirkustoiminta myös irrottaa osallistujat arjesta ja tarjoaa uusia elämyksiä.

Esitys miesten sirkusryhmän toiminnasta PRO SOS Pääkaupunkiseudun osahankkeen loppuseminaarissa

Kansikuva
Pelillisyys ja leikillisyys arvioinnin apuna -toimintamallin kansikuva.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Vertaistuki Aikuissosiaalityö Ryhmätoiminta Osallisuus Sosiaalinen kuntoutus

Ilmiöt

Elämäntapojen muutokset Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Nuoret Nuoret aikuiset Työikäiset