Perustason päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhdenmukaistaminen, Pohjanmaan hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Toimintamallin tarkoitus on yhdenmukaistaa Pohjanmaan hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelutuotanto ja hoitoon ohjautuminen. Tarkoitus on parantaa hoitoon pääsyä, saavutettavuutta ja ottaa käyttöön digitaalisia ratkaisuja.
Toimintamallin nimi
Toimintamallin tarkoitus on yhdenmukaistaa Pohjanmaan hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelutuotanto ja hoitoon ohjautuminen. Tarkoitus on parantaa hoitoon pääsyä, saavutettavuutta ja ottaa käyttöön digitaalisia ratkaisuja.
Ratkaisun perusideana on tuottaa Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkaille yhdenvertaiset saatavat ja saavutettavat päihde ja mielenterveyspalvelut. Apu ja tuki olisi saatavilla oikeaan aikaan ja oikeantasoisena kaikille, riippumatta asuinkunnasta.
Tilastojen mukaan suuri osa suomalaisista (noin joka viides) kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriöitä. Palveluihin pääsy hyvinvointialueella on hidasta mikä edesauttaa mielenterveyshaasteiden eskaloitumista.
Toimintamallin tarkoitus on luoda Pohjanmaan hyvinvointialueelle yhdenmukainen palveluntuotannon tapa perustason mielenterveys- ja päihdepalveluille sekä parantaa jo nopeuttaa palveluun pääsyä. Lisäksi tarkoitus on yhdenmukaistaa perustason päihde- ja mielenterveyspalveluihin ohjautuminen.
Toimintamalli tarjoaa hyvinvointilaueen asukkaille tasalaatuiset ja vaikuttavat palvelut, sekä selkeän ohjautumisen prosessin. Toimintamallin tarkoitus on vastata myös muuttuneeseen lainsäädäntöön hoidontarpeen arvioinnista.
Digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton on tarkoitus tehostaa palvelun tuotantoa sekä parantaa palveluiden saavutettavuutta.
kohderyhmänä ensisijaisesti pilotoinnin ensimmäisessä vaiheessa ovat nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalveluita tarvitsevat nuoret 13-24 vuotiaat hyvinvoitialueen asukkaat. Toimintamallin laajentuessa kohderyhmään tulevat mukaan aikuiset (yli 24 vuotiaat)
Palveluiden nykytilasta on tehty kattava kartoitus haastattelulla, jossa selvitetty nykytilan haasteita sekä hyvin toimivia asioita. Myös toimintaan liittyvää dataa hyvinvointialueen tilastointityökaluista on käyty läpi pohjatyönä.
Tavoite prosessi visualisoituna ja kuvattuna on myös koeponnistettu kokemusasiantuntijalla useamman kerran.
Kuvataan toimintatavasta selkeä malli ja puhutaan se auki palvelua toteuttavan henkilöstön kanssa, niin että uusi toimintamalli on selvä kaikille. Tärkeää on pilotointivaiheessa kerätä dataa toimintamallin toimivuudesta jolloin saadaa jaettua tietoa uusille työntekijöille uuden toimintamallin tuomista hyödyistä ja eduista. Saadaan myös selville mahdolliset pullonkaulat ja tehtyä tarvittavat muutokset /korjaukset.
Muutosjohtamisen merkitys on uusien toimintamallien implementoinnissa äärimmäisen tärkeä. Mikäli uusi toimintamalli sisältää digitaalisia ratkaisuja on arvioitava mitä lisäarvoa digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto organisaatiolle tai palvelulle tuo. Onko arvo pelkästään asiakkaan näkökulmasta esimerkiksi parempi palveluiden saavutettavuus vai onko digitaalisen ratkaisun käyttöönotolla organisaatiossa palvelun tehostamisen tavoitteita tai kustannussäästötavoitteita. Mikäli on, tulee näiden tavoitteidein eri näkökulmat avata ja miettiä konkreettisesti miten tavoitteisiin päästään ja onko ne reaslistista saavuttaa. Sovittava miten arvioidaan päästiinkö tavoitteisiin?
Tämän pilotoidun toimintamallin käyttöönotto lisää kustannuksia ainoastaan etävastaanoton käytön osalta. Muilta osin toimintamallin käyttöönotto on toimintatapojen muuttamista. Pilotoinnin aikana projektista rahoitettiin yksi työntekijä tekemään toimintamallin muutosta yksiköstä sisältä käsin, joka tuki toimintamallin implementoitumista, mutta osaltaan myös auttoi palveluvelan purkamisessa. Jatkossa tätä resurssia ei tarvita vaan toiminta jatkuu aikaisemmalla resurssilla.
•Asiakkaan asiaan on mahdollista saada ratkaisu yhdellä yhteydenotolla.
•Hoitoon pääsyä saatiin nopeutettua (pilotoivassa yksikössä 78% pääsi ensimmäiselle käynnille alle 14vrk yhteydenotosta)
•Asiakas saa heti tiedon vastaanottoajasta ja hoidontarpeen arviointi tehdään saman päivän aikana
•Strukturoitu hoidontarpeen arviointi terveydenhuollon ammattilaisen toteuttamana.
•Parempi mahdollisuus hyödyntää peruuntuneet käynnit, kun ajanvarauskirjat näkyvillä asiakasohjaajalle, sekä resurssin hyödyntäminen yli yksiköiden (asiakkaat pääsevät nopeammin hoitoon, kun resurssi kohdentuu ja hyödynnetään oikein)
•Henkilöstö ei kuormitu ”asiakasvyörystä”, kun omalle listalle tulevat vain omat asiakkaat
•Terveydenhuollon ammattilainen konsultoitavissa joka arkipäivä (myös nuorten omaisille)
•Tietoon perustuva kehittäminen mahdollisti laadukkaan kehittämisen ja haasteisiin reagoinnin. Hukka myös tunnistettiin paremmin.
•Kehittämistyössä tärkeää huomioida jatkuva muutosjohtaminen ja sitoutuminen tavoitteisiin.
•Tiedon jakaminen myös kentän toimijoille, ei pelkästään esihenkilöille ja johdolle. Tässä oltaisiin voitu onnistua paremmin.
•Viestinnän merkitys eri toimijoiden, sekä eri tasojen välillä. Tässä oltaisiin voitu onnistua paremmin. Toisaalta hyvinvointialueet ovat vielä tuoreita ja viestintä ontuu paikoittain organisaatiossa eri toimialojen ja sektoreiden välillä.
Seuraavana steppinä hyvinvointialueellamme on ensin yhdistää nuorten ja aikuisten palveluihin ohjautuminen ja hoidontarpeenarviointi yhdeksi kokonaisuudeksi ja sen jälkeen laajentaa toimintamallia hyvinvointialueen eteläiseen ja pohjoiseen alueeseen.
Kansikuva
