POSOTE20: Lastensuojelun ja perhekeskuksen systeemisen ja monitoimijaisen yhdyspintatyön edistäminen
Vahvistetaan monitoimijaisia yhteistyökäytäntöjä lastensuojelun ja perhekeskuksen yhdyspinnalla edistämällä systeemistä ajattelua ja systeemistä työotetta, jonka keskiössä on asiakkaan asiantuntijuus omasta tilanteestaan.
Toimintamallin nimi
Vahvistetaan monitoimijaisia yhteistyökäytäntöjä lastensuojelun ja perhekeskuksen yhdyspinnalla edistämällä systeemistä ajattelua ja systeemistä työotetta, jonka keskiössä on asiakkaan asiantuntijuus omasta tilanteestaan.
Perusideana oli vahvistaa monitoimijaisia yhteistyökäytäntöjä lastensuojelun ja perhekeskustoimijoiden sekä muiden verkostoyhteistyökumppaneiden yhdyspinnoilla, sekä edistää lastensuojelussa systeemisen toimintamallin etenemistä.
Asiakkaan tasaveroinen toimijuus ammattilaisten rinnalla sekä kaikkien toimijoiden yhteisen ymmärryksen rakentaminen ja suunnitelmallinen yhteistoiminta ovat systeemisen työotteen keskeinen periaate. Siksi systeemisen työotteen vahvistaminen lastensuojelussa on ollut projektin keskeinen keino kaikkien toimijoiden välisen yhteistyön ja arvioinnin vahvistamiseksi.
Projektin toimintaympäristönä oli vuonna 2022 Kuopion kaupungin lastensuojelupalvelut ja vuoden 2023 alusta lähtien koko Pohjois-Savon hyvinvointialueen lastensuojelupalvelut, sekä lastensuojelun verkostoyhteistyökumppanit perhekeskuksista ja kunnista.
Kohderyhmänä oli ko. alueiden lastensuojelun ja sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa olevat lapset perheineen. Yhteistyökumppaneita olivat alueen lastensuojelun toimijat sekä lastensuojelun asiakkaana olevien perheiden muut verkostot, kuten perhekeskusten, sivistystoimen ja erikoissairaanhoidon toimijat. Yhteistyökumppaneita olivat myös muiden kehittämis- ja tutkimushankkeiden alueelliset ja valtakunnalliset toimijat.
Asiakasymmärrys perustui aiemmin tehtyihin valtakunnallisiin ja alueellisiin selvityksiin siitä, miten lastensuojelun ja perheiden palvelujen asiakkaat kokevat tulevansa kuulluksi ja autetuiksi palveluissa, millaisia haasteita ammattilaiset kokevat monialaisessa yhteistyössä sekä miten em. tahot kokevat tuen oikea-aikaisuuden ja sopivuuden. Viesti on ollut, että asiakkaiden kuulluksi tulemista ja osallisuutta omissa asioissaan tulee parantaa ja vahvistaa samoin kuin ammattilaisten välisiä yhteistyökäytäntöjä.
Monitoimijaisen yhteistyön ja arvioinnin hyviä käytäntöjä edistettiin sosiaalihuoltolain mukaisessa lapsen palvelutarpeen arvioinnin kontekstissa. Yhteistyössä Keski-Suomen Tulevaisuuden sote-keskushankkeen kanssa rakennettiin Lapsen monitoimijaisen palvelutarpeen arvioinnin työpaja -malli (liitteenä työpajan materiaali), joka suunnattiin monialaiselle toimijajoukolle lastensuojelussa, perhekeskuksissa, sivistystoimessa, erikoissairaanhoidossa ja kolmannella sektorilla. Työpajassa yhteisen työskentelyn kautta lisätään ymmärrystä ja tuttuutta siitä, mitä toisen ammattilaisen tehtäviin kuuluu, millaisia mahdollisuuksia kullakin ammattilaisella on toimia ja mitä jokainen voi tehdä oman ja toisen työn onnistumisen mahdollistamiseksi. Työpajassa luodaan käytännönläheisesti yhteistä näkymää siitä, miten sosiaalihuoltolain mukaista palvelutarpeen arviointia voi parhaimmillaan tehdä yhdessä. Työpajassa harjoiteltavat systeemiset ajattelu- ja toimintatavat ovat sovellettavissa myös muuhun lapsen asioissa tehtävään yhteistyöhön. Pta-työpaja -malli pohjautuu lastensuojeluhanke LUMOssa (Lastensuojelun uudistaminen monialaisesti Itä- ja Keski-Suomessa 2020–2022) kehitettyihin lapsen monitoimijaista palvelutarpeen arviointia ohjaaviin toimintakortteihin.
Työpajoja voi järjestää esimerkiksi eri toimijoiden ja palveluiden välisinä yhteistyö- tai kehittämispäivinä. Mahdollisimman hedelmällinen anti työpajasta saadaan, kun sinne kootaan kattavasti eri toimijoita sekä hyvinvointialueelta että kunnista.
Rakennetun mallin avulla työpaja on toteutettavissa sellaisenaan, mutta vaatii sekä lapsen palvelutarpeen arvioinnin sosiaalihuollon tehtävänä ja prosessina tuntevan että systeemiseen ajatteluun ja toimintaan perehtyneen vetäjän.
Lastensuojelun systeeminen toimintamalli on monitoimijainen työskentelytapa, joka tiivistää ja yhteensovittaa eri toimijoiden välistä työskentelyä lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen asioissa. Systeemisellä toimintamallilla vahvistetaan myös asiakkaana olevan lapsen ja hänen perheensä osallisuutta ja toimijuutta, sillä toimintamalli nojaa vahvasti asiakkaan omiin voimavaroihin ja kykyihin. Edellytyksenä systeemisen työotteen omaksumiselle ja juurtumiselle henkilöstön peruskoulutusten lisäksi on työotteen tukirakenteiden järjestäminen ja toteuttaminen.
Toimenpidesuunnitelma systeemisen työotteen edistämiseksi rakennettiin nojautuen edeltävien vuosien lastensuojeluhankkeissa tehtyihin suosituksiin. Toimenpiteiden sisältöihin tehtiin paikallisia tarkennuksia lastensuojelun ja perhesosiaalityön henkilöstölle tehdyn kyselyn (liitteenä kysymyspatteristo) perusteella, jolla kartoitettiin systeemisen työotteen juurtumisen nykytilaa ja tuen tarpeita.
Systeemisen työotteen peruskoulutusten (liitteenä koulutusrunko) järjestämisen lisäksi projektissa pilotoituja syty-tukitoimenpiteitä olivat lastensuojelun tiimien sparraustapaamiset, työotteen yksittäisten elementtien ja menetelmien kertaustyöpajat (liitteenä syty-klinikoitten materiaalit), systeemisen viikkokokouksen harjoittelun ja toteuttamisen tuki osallistumalla niihin, asiakastyöhön liittyvä konsultointi ja asiakkaiden luvalla myös suorassa asiakastyössä mukana oleminen, lastensuojelun esihenkilöiden syty-sparraus (liitteenä sparrauksen runko ja koosteposteri) sekä systeemisen työotteen peruskoulutuksen saatavuuden varmistaminen. Lisäksi alueelle perustettiin systeemisen työotteen ohjausryhmä.
Projektilla onnistuttiin lisäämään sujuvia monitoimijaisen yhteistyön käytäntöjä ja systeemisen työotteen osaamista kouluttamalla ja tukemalla monitoimijaisen, systeemisen toiminta- ja ajattelutavan omaksumista ja käyttöä niin lastensuojelussa kuin perhekeskustoimijoille.
Lapsen monitoimijaisen palvelutarpeen arvioinnin työpajasta saatujen palautteiden perusteella työpaja -työskentely oli hyvä tapa paitsi lisätä ymmärrystä sosiaalihuoltolain mukaisesta lapsen palvelutarpeen arvioinnista, myös auttaa ymmärtämään toisen ammattilaisen työtä, tekemään yhteistä työtä laadukkaammin sekä näkemään työskentelyprosessi asiakkaan näkökulmasta.
Lastensuojelun palvelutuotantoon suunnattu matalan kynnyksen tukityö ja konsultointi sekä projektityöntekijöiden konkreettinen läsnäolo palvelutuotannossa edistivät systeemisen ajattelun ja työotteen omaksumista. Henkilöstön suoralla tukityöllä onnistuttiin edistämään sitä, että sekä asiakkaita että verkostojen jäseniä kutsutaan aiempaa useammin lastensuojelun systeemisiin viikkokokouksiin.
Monitoimijaisella systeemisellä työotteella parannettiin ammattilaisten työskentelyn laatua ja läpinäkyvyyttä ja sitä kautta lisättiin asiakkaiden kokemusta omasta toimijuudesta ja osallisuudesta. Projektin aikana kerättyjen asiakaspalautteiden perusteella asiakkaiden viikkokokouksissa mukana olo vahvistaa asiakkaiden kuulluksi tulemisen kokemusta ja edistää heidän mahdollisuuttaan vaikuttaa työskentelyyn omissa asioissaan. Viikkokokousten kokeminen onnistuneiksi kohtaamisiksi ja työskentelytavaksi on kytköksissä myös siihen, että asiakastyötä toteutetaan viikkokokousten ulkopuolellakin asiakaslähtöisesti.
Perhekeskustoimijoiden mukanaolo systeemisen toimintamallin peruskoulutuksissa lisäsi eri palvelutehtävissä olevien ammattilaisten käsitystä lastensuojelutyöstä, sekä edisti kaikkien ammattilaisten valmiuksia luoda yhtenäistä käsitystä asiakaslapsen ympärillä olevasta systeemistä ja merkityksellisyyden ymmärtämistä. Esihenkilöiden syty-valmennuksen avulla lastensuojelun esihenkilöt puolestaan saivat ideoita ja osaamista tukea työntekijöitään aiempaa vahvemmin systeemisessä työskentelyssä.
Kansikuva
